Kirjakahvilat I / 2014

Kevään vahvistuneita kirjakahviloita, lisäykset ja muutokset ovat kuitenkin mahdollisia. Perinteiset kirjaston kirjakahvilat saavat tänä vuonna uutta seuraa Työväenkirjaston Ystävien järjestämiltä Studia Generalia -luennoilta!

tulokahinoidenTiistaina 21.1. klo 18:00 – 19:30
Raimo Kantola – Tulokahinoiden kaprokkimies
SAK:n entinen puheenjohtaja Raimo Kantola esittelee uutuusteostaan Tulokahinoiden kaprokkimies Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa. Kirjassa käsitellään yhteiskuntaa, taloutta ja palkansaajien edunvalvontaa ajallisesti edeten. Kantola toimi SAK:n kolmantena puheenjohtajana 1983-91 sekä edunvalvonnanjohtajana 1991-96. Illan isäntänä SAK:n yhteyspäällikkö Harri Järvinen.

Tilaisuuden nauhoite

Torstai 30.1. klo 18.00–19.30
Särkelä kansikuvaJussi Särkelä – Hirvelästä Särkeläksi.
Miten henkilöhistorian kirjoittaja välttää subjektiivisuuden karikot kirjoittaessaan omasta esi-iästään? Entä millaista on aineiston keruu, kun kyse on tavallisesta ihmisestä, josta ei ole kovin paljoa kirjallista materiaalia? Näihin ja muihin kiinnostaviin kysymyksiin saadaan vastauksia tietokirjailija Jussi Särkelältä. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Uudenmaan kirjoittajien kanssa. Haastattelijana kirjailija ja toimittaja Christine Hammar.

Tiistai 4.2. klo 18.00–19.30
Päivälehden miesJanne Virkkunen – Päivälehden mies.
Helsingin Sanomien pitkäaikainen päätoimittaja on kirjoittanut muistelmansa Hesarin voimakkaan kasvun vuosista, lehden tekijöistä ja muista kanssakulkijoista, joiden joukossa ovat keskeiset yhteiskunnalliset vaikuttajat parinkymmenen vuoden ajalta. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Uudenmaan kirjoittajien kanssa. Haastattelija toimittaja Unto Hämäläinen.

Tiistaina 11.2. klo 17.30–19.00
Heikki Patomäki Tulevaisuuden politiikkaa
tn_tulevaisuuden_politiikkaa_1379509774Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki kertoo Työväenliikkeen kirjastossa uutuusteoksestaan Tulevaisuuden politiikkaa. Haastattelijana Jouko Kajanoja.

Keskiviikko 19.2. klo 18.00–19.30
Timo Sandberg – Kärpäsvaara
Edellisessä Heittola-sarjan romaanissa komisario Erkki Heittolaa ammutaan. Uudessa romaanissa käy ilmi, miten miehen kävi. Nuorisojoukon pahoinpitelemiä ja ryöstämiä vanhuksia on jo useita, ja lopulta yksi uhreista kuolee saamiinsa vammoihin. KärpäsvaaraSamaan aikaan Lahdessa kokoontuu Kiljavan opistoajoilta yhtä pitänyt miesporukka, nykyisin isoja pomoja kaikki. Reteän illanvieton päätteeksi yksi miehistä löytyy kuolleena kävelytien laidalta, ja epäilyt kohdistuvat nuorisojengiin. Asia mutkistuu, kun toinen Kiljavan porukasta kokee saman kohtalon. Rikoskirjailija Timo Sandberg vierailee kirjastossa kertomaan teoksestaan. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Uudenmaan kirjoittajien kanssa. Haastattelija toimittaja Jorma Hyvönen.

Maanantaina 24.2. klo 18:00–20:00
Studia Generalia: Työväenliike ja kestävä kehitys
Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämä Studia Generalia-luentosarja alkaa 24.2! Ensimmäisen luennon aiheena on työväenliike ja kestävä kehitys. Illan puhujana toimii presidentti Tarja Halonen. Ensimmäisen puheenvuoron pitää professori Sixten Korkman. Tilaisuuden vetäjänä Työväenkirjaston ystävien varapuheenjohtaja Satu Henttonen.

Torstaina 6.3. klo 15:00 Työväenperinnepäivä!
Perinteinen kirjaston Työväenperinnepäivä järjestetään tänä vuonna torstaina 6.3. klo 15. Tilaisuudessa jaetaan vuoden Työväentutkimuspalkinto työväkeä koskevalle tutkimukselle!

Perjantai 7.3. klo 13.00-16.30
Puhuja ja tutkija kansan asialla: Matti Kuusi 100 vuotta -seminaari
Kansanrunoundentutkija, akateemikko ja professori Matti Kuusesta tilaisuudessa kertovat mm. FT Eija Stark, FT Matti Hako, professori Pekka Laaksonen, professori emeritus Seppo Knuuttila sekä FT Tellervo Krogerus.

Maanantaina 10.3.2014 klo 17.30
Avoin ilta vanhuspalveluista ja vanhuspalvelulaista Työväenliikkeen kirjastossa

Alustajana Merja Etholen-Rönnberg, sosiaali- ja lähityönpäällikkö/ vanhuspalvelut, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto. Järjestäjä: Helsingin Sos.dem. naispiiri

kovaa_peliaTorstaina 13.3. klo 18:00-20:00
Erkki Aurejärvi – Kovaa peliä
Onko Suomen oikeuslaitos mätä vai läpeensä mätä? Ovatko juristit tyhmiä, laiskoja, rahanahneita valehtelijoita? Siviilioikeuden professori
Erkki Aurejärvi esittelee muistelmateostaan Kovaa peliä. Haastattelijana toimittaja Pekka Hurme.

Tiistaina 18.3. klo 18:00
Helsingin kunnallispolitiikkaa naispolitikkojen silmin!
Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa käsitellään kolmen eri naispolitiikon laatimaa teosta: Maija Anttilan kirjoittamaa Eturiviin ja puhu -kirjaa, Irma Marttilan Matka -kirjaa sekä Irma Peiposen muistelmia. Illan isäntänä toimii Risto Kolanen.

Torstaina 27.3. klo 18:00-20:00
Studia Generalia: Työelämän ja sosiaaliturvan historialliset muutokset
Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämä Studia Generalia-luentosarja jatkuu! Tällä kertaa illan aiheena työelämän ja sosiaaliturvan historialliset muutokset. Tilaisuudessa luennoitsijana professori Matti Mikkola. Ensimmäisen puheenvuoron pitää Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson. Tilaisuuden vetää Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi.

Tiistaina 1.4. klo 18-20
Martti Turtola

Professori Martti Turtola esittelee tuotantoaan. Haastattelijana tietokirjailija, toimittaja Pentti Peltoniemi.

Keskiviikkona 9.4.2014 klo 17:00
Kansainvälinen naistenkahvila
Irakilaisen naisen tarina, vieraanamme on Ala Saeed.
Järjestäjä: Helsingin Sos.dem. naisyhdistyskansi100

Torstaina 10.4. klo 18:00-19:30
Marjaliisa Hentilä – Sovittelija Matti Paasivuori
VTT, dosentti ja Työväen Arkiston erikoistutkija Marjaliisa Hentilän kirjoittama Matti Paasivuoren elämäkerta Sovittelija Matti Paasivuori 1866 – 1937 on illan aiheena Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa. Haastattelijana toimittaja Veli-Pekka Leppänen.

Maanantaina 14.4. klo 18:00-19:30
Oiva Björkbacka – Oivalluksia
Oiva Björkbacka
saapuu kirjastoon kertomaan uutuusteoksestaan Oivalluksia. Haastattelijana toimittaja Kari Varvikko.

jackeTiistaina 15.4. klo 18-20
Jacke – Jacob Södermanin elämä
Euroopan oikeusasiamiehen, jalkapalloilijan, jazzmuusikon, oikeuden miehen värikäs elämäkertateos on illan aiheena Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa. Paikalla Jacke itse, eli Jacob Söderman, sekä teoksen kirjoittaja, tietokirjailija Heikki Saari. Haastattelijana toimittaja Pekka Hurme.

Tiistaina 22.4. klo 18:00-20:00
murtuneetVille Kivimäki – Murtuneet mielet
FT Ville Kivimäki esittelee kirjastossa suosittua, Tieto-Finlandian 2013 voittanutta väitöskirjaansa ”Murtuneet mielet: taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945″. Haastattelijana professori Pauli Kettunen.

Torstaina 15.5. klo 18:00-20:00
Studia Generalia: Kestävyysvaje talouspolitiikan haasteena
Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämän Studia Generalia-luentosarjan aiheena tällä kertaa on Kestävyysvaje talouspolitiikan haasteena. Luennoitsijana KTT Tuire Santamäki-Vuori. Ensimmäisen puheenvuoron pitää johtaja Lasse Laatunen.

Kaikkiin kirjaston asiakastilaisuuksiin on vapaa pääsy. Kahvitarjoilua saatavilla.

Tervetuloa!

Studia Generalia: Työelämän ja sosiaaliturvan historialliset muutokset

Torstaina 27.3. klo 18-20

Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämä Studia Generalia-luentosarja jatkuu!

Tällä kertaa illan aiheena Työelämän ja sosiaaliturvan historialliset muutokset. Tilaisuudessa luennoitsijana työoikeuden professori Matti Mikkola. Ensimmäisen puheenvuoron käyttää VTT Jouko Kajanoja. Tilaisuuden vetää Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi.

Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Vuoden Työväentutkimus-palkinto Elina Kataiselle

Palkinnonjako tapahtui Työväenliikkeen kirjastossa torstaina 6.3.2014 klo 15:00 – 17:00.

Elina Kataiselta vuoden työväentutkimus

Vuoden työväentutkimuksen palkinnon saa valtiotieteiden tohtori Elina Katainen väitöskirjastaan Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkaus. Tällä kertaa arvioitiin akateemisten ja muiden ammattitutkijoiden töitä. Elämäntyöstään palkittiin maisteri Tero Tuomisto, joka on tehnyt suuren määrän korkeatasoisia järjestöjen ja yhteisöjen historiateoksia.

Elina Kataisen väitöskirjan alaotsikko täsmentää tarkemmin työn teeman: Perheen, kotitalouden ja avioliiton politisointi suomalaisessa kommunistisessa liikkeessä ennen vuotta 1930.

Laaja teos paneutuu Venäjän vallankumouksen ja I. maailmansodan synnyttämän eurooppalaisen asenteiden mullistuksen vaikutuksiin suomalaisten vasemmistonaisten parissa. Vähän aikaa näytti monen mielestä mahdolliselta ja jopa väistämättömältä, että koko elämäntapa ja myös sukupuolten väliset suhteet menisivät kokonaan uudelle pohjalle. Työ ei rajaudu kommunistiseen liikkeeseen, vaan tarkastelee syvällisesti ns. naiskysymyksen ja asennemuutoksen taustaa ja varhaisempia vaiheita ennen vuotta 1917.

Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkausKatainen onnistuu tavoittamaan tilanteen, jossa aistittiin ja nähtiin suuria muutoksia ja uudenlainen elämä, mutta ei vielä tiedetty, mitä täsmälleen olisi edessä. Jälkiviisauden kurkistusaukosta katsovassa historiantutkimuksessa juuri tämä on usein aivan saavuttamattomissa.

Kataisen onnistumista on auttanut se, että hän ei pakota aineistoaan yhteen skeemaan, vaan yhdistelee erilaisia tutkimuksellisia ja teoreettisia virikkeitä. On kansainvälisten suhteiden ja kansalaisyhteiskuntien vuorovaikutusta, on elämäkertatutkimusta, on sukupuolijärjestelmän analyysia, on verkostotutkimusta ja onpa kaiken takana vielä poliittisen historian ja kommunismin tutkimuksen valtavirtaa.

Teoksen päähenkilö on Aleksandra Kollontai, venäläinen vallankumouksellinen ja naiskysymyksen radikaali ajattelija, jolla oli paljon yhteyksiä Suomeen. Suomen puolelta esiin nousevat naisliikkeen ja työväenliikkeen vaikuttajat Hilja Pärssinen ja Lyyli Latukka, mutta eivät pelkästään he, sillä työhön tuo elävyyttä ja voimaa nimenomaan ihmisten kirjo ja monikerroksiset verkostot heidän välillään. Suomen työläisnaisten todellisuuden ja ajattelun ja Venäjän ideoiden (ja realiteettienkin) vuorovaikutus tuo työhön aivan erityistä kiinnostavuutta. Toimintaa on Kataisen teoksessa kuvattu paljon uskottavammin kuin useimmiten. Jopa yksi mies nousee päähenkilöiden joukkoon, Suomessa vähälle huomiolle jäänyt tutkija, teoreetikko, kosmopoliitti ja polyglotti Ivar Lassy.

Elina Katainen tuo esiin vahvaa uutta tietoa ja tulkintaa tärkeistä kysymyksistä. Tämä on sivuuttamaton teos kaikille, jotka haluavat syvemmin ymmärtää suomalaista työväenliikettä, sen suhdetta sukupuolijärjestelmään, naista ja sosialismia.

Tero Tuomistolle Työväenperinne ry:n elämäntyöpalkinto

Työväenperinne-Arbetartradition ry myönsi 6.3.2014 Työväenperinnepäivänä valtiotieteen maisteri, historiantutkija ja kotiseutuneuvos Tero Tuomistolle elämäntyöpalkinnon työväenhistorian ja -perinteen hyväksi tehdystä työstä

Tero Tuomisto on julkaissut lähes sata järjestö- ja kaupunkihistoriallista tutkimusta ja suuren määrän artikkeleita eri kirjoissa ja lehdissä. Valtaosa tuotannosta käsittelee työväenhistoriaa. Lähellä Tuomiston sydäntä on erityisesti ollut kotiseutunsa Helsingin ja Pukinmäen järjestöjen toiminta ja niiden historia. Tuomisto toimi 30 vuotta Pukinmäen sosialidemokraattisen yhdistyksessä jäsenenä, sihteerinä ja puheenjohtajana 1981-2011. Tuomisto julkaisi vuonna 1984 ja 2010 tämän yhdistyksen 30- ja 50-vuotishistoriat. Niin ikään hän on toiminut pitkään Pukinmäen Kisan puheenjohtajana, aina vuodesta 1982 tähän päivään asti ja tämänkin järjestön historian Tuomisto on koonnut kansien väliin. Tuomisto on toiminut niin ikään kolmen vuosikymmenen ajan Pukinmäen kotiseutuyhdistyksen jäsenenä ja sihteerinä ja kirjoittanut mm. Pukinmäen asemasta, kirjastosta ja alueesta yleisemminkin historiallisia artikkeleita eri lehtiin ja julkaisuihin. Hän on sanoittanut myös Pukinmäki-valssin. Tuomisto on julkaisujensa, haastattelujensa ja valokuvausharrastuksensa myötä vahva Helsingin historian ja sen työväenhistorian asiantuntija.

Kotiseutunsa ja kotikaupunkinsa asioita Tuomisto on ajanut Helsingin lautakunnissa vuodesta 1981.Hän on toiminut kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 1985-2004. Hän on ollut Helsingin varavaltuutettu 1993-2008 ja kaupunginvaltuutettu 2008. Työstään kotikaupunkinsa hyväksi Tuomistolle luovutettiin vuonna 2012 kultainen Helsinki-mitalli ja Presidentti Niinistö myönsi hänelle viime vuonna kotiseutuneuvoksen arvonimen.

Tero Tuomisto toimi työväentalojen liiton johtokunnan sihteerinä 25 vuotta ja oli aktiivinen liiton pohjoismaisten suhteiden hoitaja. Järjestöt, joissa hän on ollut mukana, ovat hyödyntäneet hänen historiantutkijan ammattitaitoaan. Tuomisto on kirjoittanut usean hänelle tärkeän järjestön historian, kuten Helsingin työväenyhdistyksen satavuotishistorian ja työväentalojen liiton 40-vuotishistorian.

Tero Tuomisto on työväenliikkeen historian ja perinteen tuntija ja aktiivinen vaalija. Tuomisto on ollut Työväen Arkiston Säätiön hallituksessa  vuodesta 1987 lähtien, ja Työväenliikkeen kirjastoa ylläpitävän Työväenperinne-Arbetartradition ry:n puheenjohtaja 2002-2013. Hän oli samaan aikaan myös kirjaston julkaiseman Työväentutkimus -lehden toimistuskunnan jäsen ja lehden päätoimittaja vuonna 2013. Tuomisto oli 2008-2013 Tamperellaa toimivan Työväenmuseo Werstasta ylläpitävän Työväen museoyhdistyksen hallituksen jäsen.

Tuomiston kiinnostus kohdistuu myös vanhus- ja veteraanityöhön. Hän on toiminut vuodesta 1997 alkaen Koillis-Helsingin Lähimmäistyö Miljan varapuheenjohtajana ja ollut aktiivisesti palvelutalo Miljan toiminnassa mukana. Hän on vuodesta 1978 lähtien tehnyt yhteistyötä Rintamaveteraaniliiton kanssa. Hän on kirjoittanut liitolle viisi historiajulkaisua, joista viimeisin eli 50-vuotishistoria ilmestyy huhtikuussa. Tuomisto on ollut Helsingin kaupungin rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan jäsen 2007-2013, Kanta-Helsingin Rintamaveteraanien hallituksessa ja puheenjohtaja 2005-2013. Samoin hän on toiminut Rintamaveteraaniliiton Helsingin piirin hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana 2005-2013 sekä Rintamaveteraaniliiton hallituksessa 2011-2013. Tero Tuomisto aloitti Rintamaveteraanien liiton toiminnanjohtajana vuoden 2014 alussa, ja hän on toimensa myötä useissa veteraanien luottamustehtävissä, mm. Veteraani-lehden päätoimittaja.

Raadin työskentelyyn osallistuivat puheenjohtajanaan prof. Kimmo Rentola ja jäseninä: prof. Pentti Arajärvi, VTT Arja Alho, FT Päivi Uljas ja dosentit Erkki Vasara, Tapio Bergholm,Timo Soukola ja Marjaliisa Hentilä, raadin sihteerinä toimi kirjastonhoitaja Raija Kangas.

Kolme pistettä (maalauksia)

Näyttely esillä Työväenliikkeen kirjastossa keväällä 2014!

Maija Toropainen
Kolme pistettä (maalauksia)
Työväenliikkeen kirjastossa keväällä 2014.

Lähihistoriassa on asioita jotka on ikään kuin pyyhitty pois näkyvistä. Ne alkavat, kun suuri kertomus on loppu, kolme pistettä lauseen lopussa. Toinen Maailmansota on hitaasti arpeutuva haava. Ihmettelin missä on suomalainen vastarintaliike, kun eurooppalaiset sankaritarinat puolen vuosisadan takaa kuvaavat rohkeita toisinajattelijoita. ”Suomalainen vastarintaliike, teloitetut sankarit” on 24-osainen sarja, johon olen pyrkinyt kuvaamaan Malmin hautausmaan teloitettujen muistomerkkiin nimetyt henkilöt ja neljä muuta henkilöä joista löytyi valokuva. Kansan Arkiston henkilökunta auttoi valokuvien etsimisessä, mutta kaikista ei löytynyt kuvaa.

Vaikka 1931 oli saatu ”Omatuntolaki”, mikä salli aseista kieltäytymisen muistakin kuin uskonnollisista syistä,  se ei ollut voimassa enää sodan sytyttyä. Arndt Pekurinen (1905-1941) oli vankilassa Talvisodan ja välirauhan ajan, mutta lähetettiin rintamalle jatkosodan sytyttyä, jossa hän ei kuitenkaan suostunut asepukuun eikä kivääriin. Hänet ammuttiin. Martta Koskinen toimi aktiivisesti vastarintaliikkeessä kuljettaen salaviestejä ja auttoi sodasta kieltäytyneitä. Hänet teloitettiin 1943.   Valpo ampui Aatto Sallisen tämän kotona. Tosin kuulustelupöytäkirjoissa Valpon etsivät väittivät Sallisen tehneen itsemurhan ampumalla itseään ohimoon ja sitten ristineen kätensä rinnalleen. Martti Koivistoisen teloitusselostuksessa on kirjoitettu, että ”Onnistunut kuolema – kuoli takuulla –  5 reikää sydämen seutuvilla ja 1 alaruumiissa.”

Malmin hautausmaan joukkohaudan muistokiveen on kaiverrettu Martta Koskisen, Emil Leinon, Kaarlo Väisäsen, Arnold Salmisen, Boris Repinin,  Urho Kaipasnen, Toivo Poutasen, Veikko Pöystin, Jukka Soinisen, Erkki Polojärven, Heikki Koppalovin,  Martti Koivistoisen, Jalmari Kaarisolan, Risto Westerlundin, Olavi Heimanin, Yrjö Klipin ja Aatto Sallisen nimi. Heidät ja Arndt Pekurisen, Olavi Laihon, Mary Louise Martin ja Aleksi Nummen olen kuvannut maalaussarjaan. Suomalainen vastarintaliike, teloitetut sankarit – maalaussarja oli esillä Stoan galleriassa joulukuussa 2013. Veikko Pöystin ja Arndt Pekurisen kuvat olivat Lahdessa Skjl:n MUOTOKUVA -ryhmänäyttelyssä.

Maalausteni nimet avaavat käsitteellisen ja kerronnallisen ulottuvuuden. Kovero -niminen maalaus viittaa Itä-Karjalaan jatkosodan aikana 1942 perustettuun keskitysleiriin. Näkemisen, ymmärtämisen ja löytämisen yhteys on järjestetty uudelleen maalauksiksi.

Suuri kiitos Kansa Arkiston Pia Pursiaiselle ja Kari Määttäselle ja Työväenliikkeen kirjaston henkilökunnalle.

Helsingissä 21.2.2014 Maija Toropainen

Lähteet:

Jukka Rislakki: Maan alla, vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941-1944, Love Kirjat, Helsinki, 1985

Kansan Arkiston Kuva-arkisto ja henkilöaineisto

– Maija Toropainen (s.1956) on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hänen edellinen näyttelynsä oli ”Kolme pistettä ja muita kertomuksia” yhdessä Pirjo Houtsosen kanssa Stoan galleriassa joulukuussa 2013 ja edellinen yksityisnäyttelynsä ”Unohtuneet maisemat”  oli syksyllä 2013 Lasipalatsin Akkuna-tilassa.  Turun Köysiratagalleriassa 2012  pidetty näyttely ”töitä” oli Toropaisen taiteellinen opinnäyte Turun Taideakatemiassa. Reilun kahden vuoden mittainen Naisten neuvontatoimisto nro 1 on Eeva Louhion ja Maija Toropaisen yhteinen projekti, joka jatkuu vuoden 2015 alkuun.

Lisätietoja:
Maija Toropainen
0408370386
maijatoropainen@gmail.com
www.maijatoropainen.com