Työväenliikkeen kirjaston ohjelmaa 2017

Vapaa pääsy. Kahvitarjoilua. Tervetuloa!

Ohjelmamuutokset ja -lisäykset ovat mahdollisia.

Menneet tilaisuudet

KESÄKUU

5.6. KLO 17.30 – 19.30
MITÄ OVAT EDISTYS JA KEHITYS?

 


Viaporin kapina – julkistustilaisuus 2.3.

111 vuotta Venäjän vallankumouksen alusta: Uutuuskirja Viaporin kapina

111 vuotta sitten Venäjän vallankumous otti ensiaskeleensa – Suomessa. Kesällä 1906 Helsingin edustalla alkoi tapahtua: yli 2 000 sotilasta tarttui aseisiin Helsingin sotilassaarilla, Viaporissa ja Katajanokalla. Punalippu – Maata ja vapautta – liehui Viaporin korkeimmalla kalliolla Kuninkaansaaressa lähes kolme päivää. Maaliskuun alussa julkaistava uutuuskirja, Jarmo Niemisen Viaporin kapina (Into Kustannus 2017) pureutuu näihin Suomessa vähän tunnettuihin tapahtumiin.

Viaporista alkoi Venäjän aseellinen vallankumous. Tsaari kukisti kapinan verisesti. Kaatuneita, kadonneita ja haavoittuneita oli satoja. Oikeuden eteen joutui tuhat miestä, joista 28 teloitettiin, lähes jokainen tuomittiin ja heistä 130 lähetettiin yli kymmeneksi vuodeksi Moskovaan kuritushuoneeseen – käytännössä kuolemaan. Kiinni jääneet Suomen punakaartilaiset, 81 miestä, tuomittiin Turun hovioikeudessa vuosiksi kuritushuoneeseen. Ankarimmat tuomiot raivasivat osaltaan tietä Venäjän vallankumoukselle ja kapina vaikutti myös suomalaisten mieliin: Venäjän raakuus kansalaisiaan kohtaan kuohutti suomalaisia ja osaltaan kiihdytti Suomen itsenäistymistä.

Niemisen uutuuskirja luo elävän kertomuksen näihin tapahtumiin temmaten lukijan mukanaan Viaporin saariston ja Helsingin taisteluiden melskeeseen. Kirjan lähdemateriaali on poikkeuksellisen laaja: se perustuu Helsingin käräjäoikeuden ja Turun hovioikeuden kuulustelupöytäkirjoihin, kapinan johtajien ja ideologien myöhempiin kirjoituksiin, tapahtuma-ajan lehtiartikkeleihin sekä kirjoittajan omakohtaiseen havainnointiin ja pohditaan taistelumaastoista. Mielenkiintoisena lisänä ovat henkilöhakemiston kuvaukset kapinallisista ja tsaarille uskollisista sotilaista.

Jarmo Nieminen kuvaa Viaporin tapahtumien merkitystä: ”Minulle Viaporin kapina on ollut ehtymätön maastoretkieni ja arkistotutkimuksieni kohde. Miten kapina johdettiin, mitä oikeasti tehtiin ja suomalaisen punakaartin vaiettu ensimmäinen aseellinen taistelu ovat minua innoittaneet. Nyt tiedän, mitä tapahtui ja ymmärrän, mitkä juuret vuoden 1906 sotilaskapinalla Helsingissä on Suomen itsenäistymiseen.”

Jarmo Nieminen on upseeri, entinen Sotahistorian laitoksen johtaja ja nykyinen tietokirjailija, joka on tutkinut Viaporin tapahtumia ja taistelupaikkoja yli 20 vuoden ajan. Hänen maineikkaita teoksiaan ovat muun muassa Teloitettu totuus – Kesä 1944 (yhdessä Jukka Kulomaan kanssa), Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – Sotasurmat 1917–1918, Aarresaaret – Helsingin saariston uskomaton luonto, joka palkittiin vuoden luontokirjaksi 2014, sekä Keisarin perintö – Kertomuksia Helsingin sotilassaariston historiasta.

Kirja julkaistaan 2.3.2017 klo 17 Työväenliikkeen kirjaston kirjallisuusillassa.

Lisätietoja:
Jarmo Nieminen
045 656 7542
jarmo.nieminen@aarresaaret.fi

Marxilainen tutkimus Suomessa 1970- ja 80-luvulla

Lauantaina 21.1.2017 klo 12–17

Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki)

Karl Marxin Pääoman julkaisusta tulee vuonna 2017 kuluneeksi 150 vuotta. Vuonna 2007 alkanut finanssikriisi nosti Marxin kapitalismianalyysin ja siihen liittyvän kriisiteorian jälleen akateemiseen keskusteluun, myös Suomessa. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa on järjestetty vuoden 2008 jälkeen toistakymmentä Pääoma -lukupiiriä.

Edellinen Marx-renessanssi koettiin suomalaisissa yliopistoissa vuoden 1968 opiskelijaliikkeen jälkimainingeissa 1970–80 -luvuilla. Marxilaisesta teoriasta keskusteltiin ahkerasti esimerkiksi Tutkijaliiton piirissä ja erityisesti Tiede & edistys -lehdessä. Helsingin yliopiston Franzeniassa luettiin länsisaksalaista kapitalismiteoriaa. 1970-luvulla käynnistettiin myös laajoja tutkimusprojekteja. Pekka Kososen työryhmä julkaisi vuonna 1979 valtiomonopolistisen kapitalismin teoriaan pohjaavan tutkimuksen Suomalainen kapitalismi: tutkimus yhteiskunnallisesta kehityksestä ja sen ristiriidoista sodanjälkeisessä Suomessa. Raimo Blomin johtaman luokkatutkimusprojektin teos Suomalaiset luokkakuvassa (1984) kartoitti suomalaista luokkarakennetta. Marxilainen tutkimus sai jalansijaa myös esimerkiksi kirjallisuustieteen, tiedotusopin, psykologian ja oikeustieteen piirissä.

Millaista oli 1970–80-lukujen akateeminen marxismi? Miksi postmodernismi peittosi hetkeksi Marxin kapitalismianalyysin talouden, yhteiskuntaluokkien ja kulttuurin ilmiöiden selittäjänä?

Puhetta johtaa Tuomas Nevanlinna.

Klo 12:15: Tuomas Nevanlinna: tervetuliaissanat

12:45: Jan Otto Andersson (ÅA): Marxini ja kuluneet vuosikymmenet

13:05: Marja Järvelä (JY): Suomalaiset luokkakuvassa ja Tutkijaliitto

13:25: Pertti Honkanen (Kela): Marxilainen taloustiede Suomessa

14:45: Kahvit

14:05: Markku Kivinen (Aleksanteri-instituutti): Valtioteorian salakäytävissä ja umpikujissa.

15:25: Tarmo Malmberg (TaY): Suomalainen marxilainen mediatutkimus kansainvälisen vertailun valossa

15:45: Vesa Oittinen (Aleksanteri-instituutti): Seppo Toiviainen ja 70-luvun suomalaisen marxismin tragedia

16:05: Hannu Eerikäinen (Berliini): Jameson: marxismi, postmodernismi, uusliberalismi

16:25: Loppukeskustelu

Noin klo 17:30: illanvietto

Järjestäjinä Karl Marx –seura ja Marxilaisen yhteiskuntatieteen seura MYTS.

Kahvitarjoilua ja illanvieton pöytävarausta (ruokailu omakustanteisesti) varten toivotaan ennakkoilmoittautumista: paula.rauhala@uta.fi. Ennakkoilmoittautuminen ei ole kuitenkaan välttämätön.

Tervetuloa!