Vuoden Työväentutkimus -palkinto Esa Lahtiselle ja kunniamaininta Irma Puumalaiselle

Lehdistötiedote

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -PALKINNOT

Työväenperinne – Arbetartradition ry. palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Joka toinen vuosi palkittavana on akateemisten ammattitutkijoiden kirjoittama teos; joka toinen vuosi, näin myös tänä vuonna, muiden tutkijoiden laatima esitys, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistotasoisten tutkimusten kriteerejä.

Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota teoksen kiinnostavuuteen, uuteen näkökulmaan, tarkastelumetodeihin, tunnelmaan sekä työn onnistuneeseen kokonaisuuteen. Palkinnon tarkoituksena tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen kirjallisella saralla. Vuonna 2017 oli arvioitavana 42 vuosina 2015 ja 2016 ilmestynyttä teosta, joista raati päätyi palkitsemaan työn, joka muiden ansioidensa ohella on aihepiiriltään uusi aluevaltaus Vuoden työväentutkimus -palkittujen sarjassa. Lisäksi raati myöntää kunniamaininnan teokselle, joka avaa kiehtovan näkymän erään perheen vaiheisiin sadan vuoden aikamatkalla.

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUSPALKINTO
ESA LAHTINEN – SATA LASISSA: KAUKLAHDEN PYRINNÖN HISTORIA 1914-2015

Esa Lahtisen teos Sata lasissa: Kauklahden Pyrinnön historia 1914-2015 on erinomainen esitys Espoon Kauklahdessa edelleen toimivan, vuonna 1914 perustetun Kauklahden Pyrinnön satavuotisista vaiheista. Teos on paitsi urheiluhistoriaa, jonka alalta Vuoden työväentutkimus -palkintoa ei ole aiemmin myönnetty, myös kotiseutuhistoriaa, poliittista historiaa, kulttuurihistoriaa ja aktiivisten ihmisten elämänpiirin kartoitusta. Sen sivuilla yhtyy paikallinen urheilutoiminta kyläkunnan muuhun elämään, minkä lisäksi paikallisen seuran vaiheiden kehitys asettuu oivallisesti osaksi suomalaisen urheiluseuraelämän yleistä kehitystä. Kauklahden Pyrinnön vaiheet voisi sijoittaa paikallisin yksityiskohdin sävytettyinä lähes kaikkialle suomalaisessa urheiluseuratyössä.

Esa Lahtinen. Kuva: Jarkko Hyppönen

Lahtinen kuvaa oivallisesti Pyrinnön syntyvaiheet paikallisessa työväenyhdistyksessä ja juoksuttaa kehityksen itsenäiseksi seuraksi ja halki kevään 1918 sisällissodan ja 1920- ja 1930-lukujen vaiheiden aina sotavuosiin ja niiden jälkeiseen moninaiseen kehitykseen, jota ilmensi niin muu työväenkulttuuri, vähitellen uudelleen muotoutuva lajivalikoima ja vihdoin viimeisten vuosikymmenten täysin uusiin muotoihin kehittynyt toiminta.

Mukana on myös kaiken aikaa useiden vuosikymmenten ajan elimellisesti seuran toimintaan liittynyt kytkös paikalliseen lasitehtaaseen. Kaari perinteisestä yleisurheilu-, paini- ja hiihtoseurasta, jossa taustalla vaikutti alkuvuosikymmeninä vahva työväenaate, nykyiseen, ennen muuta junioritoimintaan keskittyvään palloiluseuraan tulee vakuuttavasti esiin. Ansiokasta on myös teoksen erinomainen, informatiivinen kuvitus sekä onnistunut, raikas, värikäs taitto.

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -KUNNIAMAININTA
IRMA PUUMALAINEN – LIEKSAN ANNI: AIKAKAUTENSA VAHVA NAINEN

Irma Puumalaisen teos Lieksan Anni: aikakautensa vahva nainen, jolle palkintoraati myöntää kunniamaininnan, on kuvaus tekijän isoäidin, vuosina 1890 – 1980 eläneen Anni Turunen-Puumalaisen ja hänen perheensä vaiherikkaasta elämästä, jota tekijä on kartoittanut antaumuksella ja eittämättä laajasti kohteensa ja koko perheyhteisön eri aineistoja sekä keskusteluja hyväksi käyttäen. Anni Turunen oli pohjoiskarjalainen pienviljelijävaimo, kansanparantaja, hieroja ja sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivi, jonka elämä täyttyi niin onnen hetkistä kuin raskaista iskuistakin. Kuolema vieraili perheessä useasti. Puumalainen kuvaa isoäitinsä vaiheita kiihkeän oloisesti. Teksti on mukaansa tempaavaa ja osoittaa, että tekijä on tekemässä selkoa sukunsa vaiheista suurella sydämellä. Puumalainen ei unohda kytkeä isoäitinsä elämänvaiheita muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen. Paikallinen, koko Suomen ja paikoin jopa Euroopankin historia nousevat tekstissä esiin, mutta tietyt loikat kauas muille maille ovat vain osa tekijän kiihkeää esitysotetta. Kirjan loppuosassa tekijä kuvaa antoisasti isoäitinsä elämää Helsingin Kalliossa, jonne Anni muutti elämänsä ehtoopuolella. Kuvaus elämästä työläiskaupunginosassa on yhtä antoisaa kuin esitys pohjoiskarjalaisesta kylämiljööstä.

Puumalaisen työssä nousee esiin yksittäisen ihmisen elämä kaikkineen ja tavalla, joka saa lukijankin miettimään omia juuriaan ja edellispolvien elämää. Työ on harrastajakirjoittajan erinomainen kirjallinen ponnistus, joka kohteensa vaiheiden myötä on myös oma pieni, mutta laajempia näkymiä avaava osa suomalaista työväenhistoriaa.

Palkintoraadin jäsenet

Vuoden 2017 Vuoden työväentutkimus -palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana VTT, dosentti Erkki Vasara sekä muina jäseninä VTT Arja Alho, FM, tietokirjailija Eeva-Liisa Oksanen, FM, arkistotyöntekijä Pete Pesonen, FT, tutkija Irma Tapaninen ja FM, kirjastotyöntekijä Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä toimi YTM, kirjastonhoitaja Raija Kangas.

Vuoden työväentutkimus -palkinnot 2017 luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa, maanantaina 6.3.2017 klo 14.00.

Lisätietoja antaa Raija Kangas
raija.kangas@tyovaenperinne.fi
puh. 050 323 5772

Vuoden Työväentutkimus -palkinto 2016

Vuoden Työväentutkimus -palkinto julkistetaan Työväenliikkeen kirjastossa maanantaina 6.3.2017 klo 14:00.

Työväenperinne – Arbetartradition ry järjesti ensimmäisen työväenperinneillan 5.3.1996 Anna Wiikin syntymäpäivän kunniaksi. Tämän jälkeen Työväenperinnepäivää on vietetty vuosittain aina maaliskuun viidennen päivän tienoilla.

Työväentutkimus-palkinto on kohdistettu laadukkaaseen tutkimukseen, joka edustaa työväen historian, perinteen ja kulttuurin tutkimusta. Palkinnolla halutaan korostaa perinteen ja historian merkitystä ihmisille ja yhteiskunnalle, virittää julkista keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävästä tutkimuksesta sekä tukea ja kannustaa alan tutkijoita ja harrastajia. Sen tarkoituksena on kannustaa niin akateemista kuin muutakin työväestöön liittyvää historia-, perinne- ja kulttuuritutkimusta. Työväenperinne – Arbetartradition ry haluaa palkinnolla päivittää työväen tutkimusta ja korostaa sen merkitystä osana työn ja yhteiskunnan muutosta.

Työväenperinne ry jakaa Vuoden Työväentutkimus-palkinnon 2016, jossa on arvioitu vuonna 2015 ja 2016 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset: Palkinto jaetaan vuorovuosina ammattitutkijoille ja harrastajatutkijoille. Arvioinnissa on aina mukana kahden viimeisen vuoden aikana ilmestyneet tutkimukset.

Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajanaan VTT, dosentti Erkki Vasara ja jäseninä: VTT tutkija ja vapaa kirjoittaja Arja Alho, tietokirjailija Eeva-Liisa Oksanen, FM arkistotyöntekijä Pete Pesonen, FT Irma Tapaninen ja FM kirjastotyöntekijä Alpo Väkevä, raadin sihteerinä toimii kirjastonhoitaja, YTM Raija Kangas.

Tervetuloa!

Viaporin kapina – julkistustilaisuus 2.3.

111 vuotta Venäjän vallankumouksen alusta: Uutuuskirja Viaporin kapina

111 vuotta sitten Venäjän vallankumous otti ensiaskeleensa – Suomessa. Kesällä 1906 Helsingin edustalla alkoi tapahtua: yli 2 000 sotilasta tarttui aseisiin Helsingin sotilassaarilla, Viaporissa ja Katajanokalla. Punalippu – Maata ja vapautta – liehui Viaporin korkeimmalla kalliolla Kuninkaansaaressa lähes kolme päivää. Maaliskuun alussa julkaistava uutuuskirja, Jarmo Niemisen Viaporin kapina (Into Kustannus 2017) pureutuu näihin Suomessa vähän tunnettuihin tapahtumiin.

Viaporista alkoi Venäjän aseellinen vallankumous. Tsaari kukisti kapinan verisesti. Kaatuneita, kadonneita ja haavoittuneita oli satoja. Oikeuden eteen joutui tuhat miestä, joista 28 teloitettiin, lähes jokainen tuomittiin ja heistä 130 lähetettiin yli kymmeneksi vuodeksi Moskovaan kuritushuoneeseen – käytännössä kuolemaan. Kiinni jääneet Suomen punakaartilaiset, 81 miestä, tuomittiin Turun hovioikeudessa vuosiksi kuritushuoneeseen. Ankarimmat tuomiot raivasivat osaltaan tietä Venäjän vallankumoukselle ja kapina vaikutti myös suomalaisten mieliin: Venäjän raakuus kansalaisiaan kohtaan kuohutti suomalaisia ja osaltaan kiihdytti Suomen itsenäistymistä.

Niemisen uutuuskirja luo elävän kertomuksen näihin tapahtumiin temmaten lukijan mukanaan Viaporin saariston ja Helsingin taisteluiden melskeeseen. Kirjan lähdemateriaali on poikkeuksellisen laaja: se perustuu Helsingin käräjäoikeuden ja Turun hovioikeuden kuulustelupöytäkirjoihin, kapinan johtajien ja ideologien myöhempiin kirjoituksiin, tapahtuma-ajan lehtiartikkeleihin sekä kirjoittajan omakohtaiseen havainnointiin ja pohditaan taistelumaastoista. Mielenkiintoisena lisänä ovat henkilöhakemiston kuvaukset kapinallisista ja tsaarille uskollisista sotilaista.

Jarmo Nieminen kuvaa Viaporin tapahtumien merkitystä: ”Minulle Viaporin kapina on ollut ehtymätön maastoretkieni ja arkistotutkimuksieni kohde. Miten kapina johdettiin, mitä oikeasti tehtiin ja suomalaisen punakaartin vaiettu ensimmäinen aseellinen taistelu ovat minua innoittaneet. Nyt tiedän, mitä tapahtui ja ymmärrän, mitkä juuret vuoden 1906 sotilaskapinalla Helsingissä on Suomen itsenäistymiseen.”

Jarmo Nieminen on upseeri, entinen Sotahistorian laitoksen johtaja ja nykyinen tietokirjailija, joka on tutkinut Viaporin tapahtumia ja taistelupaikkoja yli 20 vuoden ajan. Hänen maineikkaita teoksiaan ovat muun muassa Teloitettu totuus – Kesä 1944 (yhdessä Jukka Kulomaan kanssa), Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – Sotasurmat 1917–1918, Aarresaaret – Helsingin saariston uskomaton luonto, joka palkittiin vuoden luontokirjaksi 2014, sekä Keisarin perintö – Kertomuksia Helsingin sotilassaariston historiasta.

Kirja julkaistaan 2.3.2017 klo 17 Työväenliikkeen kirjaston kirjallisuusillassa.

Lisätietoja:
Jarmo Nieminen
045 656 7542
jarmo.nieminen@aarresaaret.fi

Tallenne: Tellervo Koivisto & Anne Mattsson

Presidentin rouva Tellervo Koivisto, kirjailija Anne Mattsson, dosentti Marjaliisa Hentilä ja Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi keskustelivat Tellervo Koiviston tuoreesta elämäkertateoksesta päiväkirjakahvilassa 8.2.

Kiitos kaikille paikalle saapuneille hienosta tilaisuudesta!

Kaksiosainen video tapahtumasta:

Marxilainen tutkimus Suomessa 1970- ja 80-luvulla

Lauantaina 21.1.2017 klo 12–17

Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki)

Karl Marxin Pääoman julkaisusta tulee vuonna 2017 kuluneeksi 150 vuotta. Vuonna 2007 alkanut finanssikriisi nosti Marxin kapitalismianalyysin ja siihen liittyvän kriisiteorian jälleen akateemiseen keskusteluun, myös Suomessa. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa on järjestetty vuoden 2008 jälkeen toistakymmentä Pääoma -lukupiiriä.

Edellinen Marx-renessanssi koettiin suomalaisissa yliopistoissa vuoden 1968 opiskelijaliikkeen jälkimainingeissa 1970–80 -luvuilla. Marxilaisesta teoriasta keskusteltiin ahkerasti esimerkiksi Tutkijaliiton piirissä ja erityisesti Tiede & edistys -lehdessä. Helsingin yliopiston Franzeniassa luettiin länsisaksalaista kapitalismiteoriaa. 1970-luvulla käynnistettiin myös laajoja tutkimusprojekteja. Pekka Kososen työryhmä julkaisi vuonna 1979 valtiomonopolistisen kapitalismin teoriaan pohjaavan tutkimuksen Suomalainen kapitalismi: tutkimus yhteiskunnallisesta kehityksestä ja sen ristiriidoista sodanjälkeisessä Suomessa. Raimo Blomin johtaman luokkatutkimusprojektin teos Suomalaiset luokkakuvassa (1984) kartoitti suomalaista luokkarakennetta. Marxilainen tutkimus sai jalansijaa myös esimerkiksi kirjallisuustieteen, tiedotusopin, psykologian ja oikeustieteen piirissä.

Millaista oli 1970–80-lukujen akateeminen marxismi? Miksi postmodernismi peittosi hetkeksi Marxin kapitalismianalyysin talouden, yhteiskuntaluokkien ja kulttuurin ilmiöiden selittäjänä?

Puhetta johtaa Tuomas Nevanlinna.

Klo 12:15: Tuomas Nevanlinna: tervetuliaissanat

12:45: Jan Otto Andersson (ÅA): Marxini ja kuluneet vuosikymmenet

13:05: Marja Järvelä (JY): Suomalaiset luokkakuvassa ja Tutkijaliitto

13:25: Pertti Honkanen (Kela): Marxilainen taloustiede Suomessa

14:45: Kahvit

14:05: Markku Kivinen (Aleksanteri-instituutti): Valtioteorian salakäytävissä ja umpikujissa.

15:25: Tarmo Malmberg (TaY): Suomalainen marxilainen mediatutkimus kansainvälisen vertailun valossa

15:45: Vesa Oittinen (Aleksanteri-instituutti): Seppo Toiviainen ja 70-luvun suomalaisen marxismin tragedia

16:05: Hannu Eerikäinen (Berliini): Jameson: marxismi, postmodernismi, uusliberalismi

16:25: Loppukeskustelu

Noin klo 17:30: illanvietto

Järjestäjinä Karl Marx –seura ja Marxilaisen yhteiskuntatieteen seura MYTS.

Kahvitarjoilua ja illanvieton pöytävarausta (ruokailu omakustanteisesti) varten toivotaan ennakkoilmoittautumista: paula.rauhala@uta.fi. Ennakkoilmoittautuminen ei ole kuitenkaan välttämätön.

Tervetuloa!