Tallenne: Tellervo Koivisto & Anne Mattsson

Presidentin rouva Tellervo Koivisto, kirjailija Anne Mattsson, dosentti Marjaliisa Hentilä ja Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi keskustelivat Tellervo Koiviston tuoreesta elämäkertateoksesta päiväkirjakahvilassa 8.2.

Kiitos kaikille paikalle saapuneille hienosta tilaisuudesta!

Kaksiosainen video tapahtumasta:

Marxilainen tutkimus Suomessa 1970- ja 80-luvulla

Lauantaina 21.1.2017 klo 12–17

Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki)

Karl Marxin Pääoman julkaisusta tulee vuonna 2017 kuluneeksi 150 vuotta. Vuonna 2007 alkanut finanssikriisi nosti Marxin kapitalismianalyysin ja siihen liittyvän kriisiteorian jälleen akateemiseen keskusteluun, myös Suomessa. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa on järjestetty vuoden 2008 jälkeen toistakymmentä Pääoma -lukupiiriä.

Edellinen Marx-renessanssi koettiin suomalaisissa yliopistoissa vuoden 1968 opiskelijaliikkeen jälkimainingeissa 1970–80 -luvuilla. Marxilaisesta teoriasta keskusteltiin ahkerasti esimerkiksi Tutkijaliiton piirissä ja erityisesti Tiede & edistys -lehdessä. Helsingin yliopiston Franzeniassa luettiin länsisaksalaista kapitalismiteoriaa. 1970-luvulla käynnistettiin myös laajoja tutkimusprojekteja. Pekka Kososen työryhmä julkaisi vuonna 1979 valtiomonopolistisen kapitalismin teoriaan pohjaavan tutkimuksen Suomalainen kapitalismi: tutkimus yhteiskunnallisesta kehityksestä ja sen ristiriidoista sodanjälkeisessä Suomessa. Raimo Blomin johtaman luokkatutkimusprojektin teos Suomalaiset luokkakuvassa (1984) kartoitti suomalaista luokkarakennetta. Marxilainen tutkimus sai jalansijaa myös esimerkiksi kirjallisuustieteen, tiedotusopin, psykologian ja oikeustieteen piirissä.

Millaista oli 1970–80-lukujen akateeminen marxismi? Miksi postmodernismi peittosi hetkeksi Marxin kapitalismianalyysin talouden, yhteiskuntaluokkien ja kulttuurin ilmiöiden selittäjänä?

Puhetta johtaa Tuomas Nevanlinna.

Klo 12:15: Tuomas Nevanlinna: tervetuliaissanat

12:45: Jan Otto Andersson (ÅA): Marxini ja kuluneet vuosikymmenet

13:05: Marja Järvelä (JY): Suomalaiset luokkakuvassa ja Tutkijaliitto

13:25: Pertti Honkanen (Kela): Marxilainen taloustiede Suomessa

14:45: Kahvit

14:05: Markku Kivinen (Aleksanteri-instituutti): Valtioteorian salakäytävissä ja umpikujissa.

15:25: Tarmo Malmberg (TaY): Suomalainen marxilainen mediatutkimus kansainvälisen vertailun valossa

15:45: Vesa Oittinen (Aleksanteri-instituutti): Seppo Toiviainen ja 70-luvun suomalaisen marxismin tragedia

16:05: Hannu Eerikäinen (Berliini): Jameson: marxismi, postmodernismi, uusliberalismi

16:25: Loppukeskustelu

Noin klo 17:30: illanvietto

Järjestäjinä Karl Marx –seura ja Marxilaisen yhteiskuntatieteen seura MYTS.

Kahvitarjoilua ja illanvieton pöytävarausta (ruokailu omakustanteisesti) varten toivotaan ennakkoilmoittautumista: paula.rauhala@uta.fi. Ennakkoilmoittautuminen ei ole kuitenkaan välttämätön.

Tervetuloa!

Jouluntoivotukset kirjaston väeltä

Työväenliikkeen kirjasto sulkeutuu 23.12. klo 15:00 ja avaa ovensa uudelleen 10.1.2017.

Suuret kiitokset kaikille asiakkaille, yhteistyökumppaneille, hyville ystäville ja rakkaille työkavereille kuluneesta vuodesta.

Kirjaston henkilökunta tahtoo toivottaa kaikille rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta!

Tavataan taas ensi vuonna!

Alla lajitelma joululehtien kansia kirjaston kokoelmista. Kuvia voi klikata isommiksi!

Työväenliikkeen kirjaston ohjelmaa 2016

Vuoden 2016 ohjelma on päättynyt. Kiitos kaikille vuoden tilaisuuksiin osallistuneille!

Katso tästä menneet tilaisuudet

 

Näyttely: Memoryt – Muistin hurmaa, unhon surmaa

Memoryt
Muistin hurmaa, unhon surmaa
Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa
1.-30.9.2016

Memoryt – Muistin hurmaa, unhon surmaa -näyttely tutustuttaa katsojat taideteollisuutta käsitteleviin muistipeleihin ja muistipeleihin, jotka ovat taite  en tuotteistamisen kautta taideteollisuutta. Näyttely on esillä Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä 1.-30.9.2016.

DSCF4691Kotimaisten design-klassikoiden valmistajien, mm. Arabian ja Marimekon teettämien muistipelien lisäksi näyttelyssä voi tutustua esimerkiksi graafista suunnittelua ja katumuotia esitteleviin memory-peleihin. Myös taide- ja kulttuurihistoriallisten museoiden kokoelmista tuotteistetut muistipelit tulevat tutuiksi. Ne osoittavat, että nämä taiteeseen ja taideteollisuuteen liittyvät muistipelit ovat nousseet viime vuosina pienimuotoiseksi trendiksi Suomessakin.

DSCF4680Ulkomailla tällaiset taidetta ja taideteollisuutta esittelevät memoryt ovat olleet suosittuja jo pitkään. Niitä on tehty niin kirjasintyypeistä kuin arkkitehtuuristakin. Kotimaisten pelien lisäksi näyttelyssä on esillä ruotsalaisia, hollantilaisia, brittiläinen, ranskalainen, saksalainen, itävaltalaisia ja yhdysvaltalaisia taide- ja taideteollisuusmuistipelejä.

Perinteisen käsityksen mukaan memoryt ovat yleensä pikkulasten kulttuuria. Niitä onkin tehty runsaasti söpöistä eläimistä tai vaikkapa sarjakuvahahmoista. Mutta olisivatko alle kouluikäiset lapset kiinnostuneita Gustavsbergin posliinitehtaan kahvikuppiklassikoista? Tai niihin perustuvasta muistipelistä? Taidetta ja taideteollisuutta esittelevät memoryt ovatkin osittain luettava ns. kidult-kulttuuriin eli aikuisille suunnattuun lastenkulttuuriin.

DSCF4675Ehkäpä pian näemme pahviset taide- ja taideteollisuusmemoryt uuden kohderyhmän käsissä. Miksipä niitä ei hyödynnettäisi vanhustyössä? Muotoiluklassikoiden kuvat voivat herättää yllättäviä muistoja: kenelle hankittiin Aalto-vaasi läksiäislahjaksi, kuka tiputti Kilta-kulhon lattialle, mihin Gardbergin veitset ja haarukat katosivat…

Memoryt – Muistin hurmaa, unhon surmaa -näyttelyn on koonnut tietokirjailija Niklas Bengtsson.

Avoinna 1.-30.9.2016, ti 10-18, ke 12-18, to 10-16, pe 10-16
Paikka Työväenliikkeen kirjasto
Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki