Torstaina 7.3. klo 18

Kirjailija Heidi Köngäs saapuu Työväenliikkeen kirjastoon 7.3. kertomaan teoksestaan Dora Dora. Haastattelijana toimittaja Jorma Hyvönen. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Työväentutkimus -palkintoraati valitsi kaksi teosta parhaiksi harrastajatutkijoiden tekemiksi julkaisuiksi, kun se arvioi vuosien 2011-2012 työväenaiheista kirjasatoa. Raati piti palkittuja teoksia hyvin erilaisina mutta ansiokkaina.

Työsuojeluvaltuutettuna toimineen Pertti Vuorion teos Koverharin raudan- ja teräksentekijöiden ammattiosaston historiasta 1961-2011 (Hanko 2011) piirtää karun kuvan rakennemuutosten Suomesta. Raudansulattamon ja terästehtaan vaarallisuus ja vuorotyön ongelmat tulevat karheasti esiin. Vuorio kertoo siitä, että työolot olivat todella surkeat aina 1980-luvulle asti. Hän kertoo, kuinka kauheita työtapaturmia sattui rauta- ja terästyöläisille.

Oman höysteensä tuovat pienet muistikuvat suomen- ja ruotsinkielisten erilaisista tavoista ja näiden työntekijäryhmien jännitteistä. Kirja kertoo naisten tulosta raudan- ja terästeollisuuden työntekijöitten joukkoon. Ammattiyhdistystoiminnan karu arki tuli esiin siinä, kuinka helposti työntekijöitä irtisanottiin ammatillisen aktiivisuuden vuoksi ja kuinka luottamusmiehen tehtävään suostuneelta ansiot putosivat vielä 1970-luvulla.

Toisen palkitun, Jouko Halmekosken teoksen nimi Orjamarkkinat. Huutolaislasten kohtaloita Suomessa (Ajatus, Helsinki 2011) pysähdyttää. Onko Suomessa ollut vielä 1900-luvulla orjamarkkinoita? Hän kuvaa aikaa, joka on vielä monen muistissa. Tekijä on haastatellut ja kerännyt suullista perimätietoa huutolaislapsista ja muokannut aineistostaan tiiviin teoksen. Halmekoski on ottanut kirjaansa selvittämistään elämäntarinoista vain 25 ehyintä. Valinta on onnistunut.

Huutolaislasten kertomukset valaisevat armottomasti suomalaisen köyhyyden ja julmuuden historiaa. Silti ne sisältävät myös selviytymisen ja armeliaisuuden esimerkkejä. Halmekosken teos kuvaa, kuinka lainsäädännön muutokset hyvin hitaasti muuttivat maalaiskuntien tapoja järjestää kunnan vastuulle tulleiden lasten sijaishoito.

Työväenperinne ry valitsee vuoden parhaan työväentutkimuksen. Vuorovuosina palkinnon saavat harrastajatutkijat ja ammattitutkijat. Nyt oli vuorossa paras harrastajatutkijoiden sato vuosilta 2011-2012. Palkinnot jaettiin Työväenperinnepäivän juhlatilaisuudessa Työväenliikkeen kirjastossa 5.3.2013. Palkinnon saajat esittelivät tutkimustensa sisältöä.

Raadin työskentelyyn osallistuivat valt.tri Arja Alho, dosentti Marjaliisa Hentilä, tutkija Joni Krekola, dosentti Timo Soukola ja fil.tri Päivi Uljas. Raadin puheenjohtajana toimi dosentti Tapio Bergholm ja sihteerinä Raija Kangas.

Lisätietoja
Tapio Bergholm 050-5472771

Kirjastossa järjestettävä vuosittainen Työväenperinnepäivä pidetään tänä vuonna tiistaina 5.3. Tilaisuus alkaa kello 14. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Ohjelma

Työväenperinnepäivän avaus
Tero Tuomisto
Työväenperinne ry:n puheenjohtaja

Kahvia ja kakkua

AAPISIA JA AAKKOSKIRJOJA näyttely
Niklas Bengtsson, nuorisokirjallisuuden tutkija

Vuoden 2011 ja 2012 työväentutkijoiden palkitseminen
Työväentutkimuspalkintoraadin puheenjohtaja Tapio Bergholm

Palkitun tai palkittujen puheenvuorot

Musiikkiesitys
Tommy Tabermannin runoja tulkitsee Tabermann-palkinnon vuonna 2012 saanut säveltäjä Toni Edelmann

”Kiintoisa ja ajatuksia herättävä ajankuva sellaisellekin lukijalle, joka on itse elänyt kirjan kuvaamissa vaiheissa mukana.” – Erkki Tuomioja

Barrikadimaisterin elämä

Bjarne Nitovuoren kirjoittama teos Barrikadimaisteri – Pentti Järvinen ja 1960-luvun marssijat julkistetaan tiistaina 12. helmikuuta klo 14.00 Työväenliikkeen kirjastossa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Keskustelussa mukana Bjarne Nitovuori ja Kalevi Suomela. Keskustelun vetää toimittaja Pentti Peltoniemi.

Barrikadimaisteri on enemmän kuin Pentti Järvisen elämäkerta. Se on myös 1960-luvun ”marssijoiden” historia. Pentti Järvinen järjesti 60-luvulla enemmän mielenosoituksia kuin kukaan toinen. Suojelupoliisin arkistot paljastavat, että hänestä käytettiin suopossakin nimitystä ”barrikadimaisteri”.

1960-luvun radikalismi oli vanhojen ajatustottumusten kyseenalaistamista ja taistelua kapitalismia ja imperialismia vastaan. Radikaalien merkittävin järjestö oli vuonna 1963 perustettu Sadankomitea. Vietnamin sota repi järjestön kahtia ”marssijoihin” ja ”tutkijoihin”, ja jälkimmäisistä tuli myöhemmin kansanedustajia ja ministereitä. Harva kuitenkaan muistaa marssijoita.

Marssijoiden johtohahmo oli Pentti Järvinen, joka yhdessä taistelutoverinsa Tauno-Olavi Huotarin kanssa sai liikanimen ”barrikadimaisteri”. Marssijat perustivat muun muassa Suomen ensimmäisen Vietnam-liikkeen ja panivat alulle vuoden 1968 kesän Punaiset lauantait.

Pentti Järvinen (1936–2001) oli lapsuuden polion seurauksena monivammainen. Hän jäi pienenä orvoksi ja kasvoi lastenkodissa. Hän luki ylioppilaaksi iltaoppikoulussa ja opiskeli valtiotieteen maisteriksi ansiotyön ohessa. Ulkoparlamentaarisen toiminnan ohella hän toimi SDP:stä lohjenneessa TPSL:ssä sen alusta loppuun päämääränä vasemmistososialistisen puolueen aikaansaaminen. Tässä hän epäonnistui.

Pentti Järvinen muistetaan persoonallisena miehenä, jonka elämään kuuluivat myös olut ja homoseksuaalisuus. Varsinaisen elämäntyönsä Järvinen suoritti Työväen Sivistysliitossa (TSL) opintosihteerinä. Hänen aikanaan TSL:n opintotoiminta laajeni rajusti. Työuransa hän päätti Ruotsissa eläkeläisjärjestön siirtolaisasiamiehenä. Pentti Järvisen viimeisiä elinvuosia varjosti sairaus, ja hän kuoli vuonna 2001.

Teos on toteutettu yhteistyössä TSL:n kanssa.

KIRJAN TIEDOT:
Bjarne Nitovuori: Barrikadimaisteri – Pentti Järvinen ja 1960-luvun marssijat
ISBN: 978-952-264-179-3
Into Kustannus, sidottu, 226 sivua
Iso kansikuva: www.intokustannus.fi/images/isotkannet/barrikadimaisteri.jpg

LISÄTIEDOT:
Tatu Matilainen / Into, puh. 040 7462 617, tatu.matilainen@intokustannus.fi
Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@kurvinkirja.fi