1. YLEISTÄ
Päätehtävänään Työväenperinne - Arbetartradition ry ylläpitää Työväenliikkeen kirjastoa. Työväenliikkeen kirjasto on työväestön, työväenperinteen ja työväenliikkeen historian sekä ammattiyhdistysliikkeen historian erikoiskirjasto. Kirjaston kokoelmat käsittävät runsaat 118 000 nidettä, 30 000 pienpainatetta ja 5 000 aikakaus- ja sanomalehtinimekettä. Työväenliikkeen kirjaston atk:lle luetteloitu aineisto on Helka tietokannassa. Kirjaston palvelutila, asiakkaiden lukupaikat ja aikakauslehtien lukutila sijaitsevat Helsingin Työväenyhdistyksen Paasivuorenkadun kiinteistön toisessa kerroksessa (300 m2) ja varastotila saman kiinteistön pohjakerroksessa (400m2). Kirjasto tiedottaa kokoelmastaan, tapahtumistaan ja näyttelyistään sanoma- ja aikauslehdissä ja työväenperinnelaitosten julkaisemassa Työväentutkimus-lehdessä, Kirjastot.fi-sivuilla, Agricola-historiaverkossa ja kirjaston omilla kotisivuilla sekä ilmoitustauluilla. Kirjastolla on pysyvä ilmoitus Uutispäivä Demarin ja Kansan Uutisten nettihakemistossa. Helsingin Työväenyhdistys on tehnyt kaavamuutosehdotuksen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle. Kaavamuutosehdotus on hyväksytty Kaupunginsuunnittelulautakunnassa. Marraskuussa 2007 asia käsitellään Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kaavamuutosehdotuksen hyväksyminen mahdollistaa hotellin rakentamisen Helsingin Siltasaareen HTY:n omistamalle tontille, kokous- ja kongressikeskus Paasitornin viereen. Työväenliikkeen kirjasto ja Työväen Arkisto sijaitsevat juuri tässä kiinteistössä. Hotellin rakentaminen alkaa joko toukokuussa 2008 tai toukokuussa 2009. Työväenliikkeen kirjastolle ja Työväen Arkistolle on tarjottu tiloja samasta kiinteistöstä tai Helsingin Työväenyhdistyksen Vallilan kiinteistöstä sekä toisten omistajien kiinteistöistä. Tilaneuvottelut etenevät, mutta ovat kesken. Kirjaston uusi tila varmentuu toimintavuonna, jolloin kirjastotilan yksityiskohtainen suunnittelu ja toteutus voidaan aloittaa. Vuonna 2007 kirjastotoiminnan tärkein asia on saada oma kokoelmakonversio ns. siivotuksi Helka tietokannassa. Kokoelman turvatarroitus ja takautuva luettelointi jatkuu. Kirjaston oma internetverkko toimii hyvin ja helpottaa Voyager-kirjastojärjestelmän hyödyntämistä ja kirjastotyön tekemistä sekä asiakkaiden opastamista. Kirjasto jatkaa jäsenyhteisöjen tutustuttamista kirjaston palveluihin ja toimintaan sekä tiloihin. Kirjasto järjestää säännöllisesti kerran kuukaudessa asiakkailleen puhujaseuroja. Puhujaseurat järjestetään kevätkaudella keskiviikkoisin 25.1., 14.2., 28.3., 18.4., ja 23.5.2007. Vapun työväenlaulukaraoke järjestetään 30.4.2007. Torstaina 25.1.2007 puhujaseuran vieraana on ulkoministeri Erkki Tuomioja, joka kertoo kirjastaan ”Häivähdys punaista : Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palveluksessa”. Työväenperinne - Arbetartradition ry järjestää vuosittain maaliskuun alussa Työväenliikkeen kirjaston ja Anna Wiikin syntymäpäivänä teemallisen Työväenperinnepäivän. Työväenperinnepäivää vietetään 5.3.2007. Työväenperinnepäivänä palkitaan harrastajahistorioitsijoiden vuosina 2005–2006 tekemä merkittävä työväentutkimus. Yhdistys järjestää yhteistyössä Kalevi Sorsa säätiön kanssa vuosittain 21.12.2007 pienimuotoisen muistotapahtuman Kalevi Sorsan historiallisesta perinnöstä.

2. KIRJASTON HELKA-YHTEISTYÖ JA LINNEA2-VERKKO

Kirjaston Helka-yhteistyö on sujunut hyvin. Kirjasto luetteloi aineistonsa joko Helka- tai Arto-tietokantaan ja lainaa aineistonsa Voyager-kirjastojärjestelmän lainausjärjestelmällä. Kirjaston konversiokokoelman ns. siivoustyö jatkuu Helka-tietokannassa. Henkilökunta on myös alkanut kouluttautua järjestelmän kaikkien ominaisuuksien hyödyntämiseen mm. raportoinnissa ja hankinnassa.

2.1. Kirjaston tietotekniikka

Kirjastossa on uudistettu tietokonekantaa vähitellen. Kaikille kirjaston vakituisille työntekijöille on saatu käyttöön vähintään Pentium 4 -tasoinen tietokone, joissa kirjasto-ohjelmistot toimivat moitteetta. Asiakkaiden käyttöön on saatu lahjoituksena käytettyjä Pentium-3/500MHz koneita. Kirjasto käyttää edelleen seitsemää (7) Pentium-3 konetta aktiivisessa tuotantokäytössä, asiakkailla ja tukitoiminnoissa. Näiden koneiden elinkaari kymmenvuotiaina alkaa olla lopussa. Konekannassa on kuitenkin redundanssia ylläpitää kriittisiä tukitoimintoja, mutta vanhojen rikkoutuvien koneiden korvaamiseen arvioidaan tarvittavan noin 3-4 uutta konetta vuonna 2007.

Tärkein päivitystarve kirjastolla ovat kirjaston tulostimet.

Henkilökunnalla on edullinen pienlaser käytössään. Vanha henkilökunnan laser siirrettiin asiakaskäyttöön. On kuitenkin kaivattu lisää tulostuskapasiteettia, sillä em. pienlaserilla tulostetaan usein myös mittavia tulosteita, mm. elektronisia väitöksiä paperikopioiksi, jolloin nykyinen kapasiteetti on liian pieni.

Suurin toive henkilökunnalla on saada kunnollinen värilaser, jolloin moniväriesitteiden ja kirjaston tapahtumien mainokset voitaisiin painaa väreissä. Tulostuskapasiteettiongelmaa voidaan helpottaa jakamalla tulostustyöt useammalle koneelle.

Kirjaston langattoman asiakasverkon hankintaa on lykätty ei-kriittisenä uudistuksena. Langaton verkko on edelleen hankintalistallamme, verkko toteutettaneen vasta uudessa toimipisteessä vuonna 2008.

Yleisötilaisuuksia (esim. kirjaston esittely opiskelijoille) varten on jo pitkään lainattu arkiston projektoria, oma projektori on kuitenkin tarpeen.

Asiakaspalveluun on harkittu toista RFID-lukijaa palvelun nopeuttamiseksi, sekä halvinta palautusautomaattia.

Kirjasto tulee siirtämään keskeiset ulkoiset atk-toimintansa (kotisivut ja sähköposti) omille palvelimilleen maksullisesta, vaikkakin edullisesta webhotellista 2006-2007 vaihteessa.

Kirjastohenkilökunnalle tarjotaan koulutusta tietopalvelun ja uuden kirjastojärjestelmän hallintaan.

Opetusministeriön ”Suomi tietoyhteiskunnaksi” -määrärahoista haetaan lisärahoitusta alkavaan Helsingin yliopiston kirjaston ja Työväenliikkeen kirjaston digitointihankkeeseen.

3. KIRJASTON KOKOELMA- JA HANKINTATYÖ

Työväenliikkeen kirjaston kokoelmat luetteloidaan Helsingin yliopiston kirjastojen Helka tietokantaan. Helka tietokannan Voyager-kirjastojärjestelmä on kirjastotoimintojen kokonaisjärjestelmä ja se on kirjastossa käytössä. Kirjasto ottaa käyttöön oman internetverkon myötä järjestelmän hankintamoduulin ja raportoinnin. Toimintavuonna 2007 kirjasto hyödyntää Voyager- kirjastojärjestelmän kaikkia osasia, vaikka kirjastossa on käytössä edelleen kolme kirjastojärjestelmää: Voyager, PrettyLib ja Minttu.
Luetteloinnissa pyritään välitason kuvailuun. Sisällönkuvailun pohjana on Yleinen suomalainen asiasanasto YSA ja Työväenliikkeen kirjaston oma sanasto TLKA. Luokitusjärjestelmänä on Työväenliikkeen kirjastolle sovellettu UDK. Työväenliikkeen kirjaston oman sanaston kehittelyä jatketaan yhteistyössä Kansalliskirjaston bibliografisen osaston, Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston ja Eduskunnan kirjaston kanssa.
Työväen bibliografioiden kaikki päivitettävä aineisto tallennetaan Arto tietokantaan, josta ne voidaan siirtää eräajona kirjaston Vasen tietokantaan. Kalevi Sorsa -bibliografian yhteistyöhanke Työväen Arkiston, Kansalliskirjaston, Eduskunnan kirjaston ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston kesken valmistunee toimintavuonna.
Uutuushankintaan varataan 20 000 euron määräraha ja aikakauslehtiin 3 000 euroa. Määrärahalla hankitaan keskeistä kotimaista työväestöä ja työväenliikettä käsittelevää kirjallisuutta. Ostojen lisäksi hankitaan uusia kirjoja ja aikakauslehtiä julkaisupyynnöin. Sekä ostoilla, julkaisupyynnöillä että lahjoituksilla kokoelma karttuu noin 1 000 niteen verran.
Kirjaston koko henkilökunta osallistuu konversioaineiston ns. siivoamisluettelointiin Helka tietokannassa sekä turvatarroitukseen.
Lahjoitusten ja luetteloimattoman aineiston käsittely etenee hitaasti toimintavuonna.
Kirjaston kokoelma- ja hankintapoliittinen työryhmä valmistelee hankintaohjelman ja aloittaa kokoelmakartoituksen.
Kirjaston lahjoitusaineistoa on pahvilaatikoissa etävarastossa Helsingissä Sturenkadulla. Aineistoa on lattiasta kattoon noin 100 m². Toimintavuonna ei ehditä tehdä aineistolle mitään.

4. KIRJASTON PALVELUT

4.1 Lainaustoiminta

Kirjasto on avoinna tiistaista perjantaihin klo 11.00–17.00. Kesä- ja elokuussa kirjasto on avoinna klo 10.00–15.00. Heinäkuussa kirjasto on suljettu.
Kirjasto valmistelee yksityiskohtaiset lainausohjeet. Kirjastosta lainataan 28 päivän kotilainoiksi periaatteessa kaikkea muuta materiaalia paitsi käsikirjaston aineistoa ja lehtiä. Videoiden laina-aika on poikkeuksellisesti viikko.
Kirjasto siirtää kaiken lainauksen Helka-järjestelmään. PrettyLib-järjestelmän lainojen karhuaminen lopetetaan. Helka järjestelmä karhuaa lainat automaattisesti laina-ajan umpeuduttua. Kirjasto ulkoistaa kirjalainojen perinnän perintätoimisto Lindorffille. Kirjaston palveluhinnasto päivitetään vuosittain.
Kirjaston tavoitteena vuonna 2007 on 10 000 kävijää, 20 000 kotisivujen käyttäjää ja 38 000 julkaisun lainaa.

4.2 Tutkijapalvelut
Asiakkailla on mahdollisuus tutustua kirjaston kokoelmiin asiakaspäätteiltä ja verkon välityksellä Suomen tieteellisten ja yleisten kirjastojen kokoelmiin. Kirjasto tekee tutkijoille manuaalisia ja atk-tiedonhakuja. Kirjaston bibliografiatietokanta kasvaa vuosittain noin 2000 viitteellä. Kirjaston työväen bibliografioiden aineiston päivitykset tehdään vuonna 2007 Arto tietokantaan. Työväenperinne - Arbetartradition ry:n uusia kotisivuja päivitetään säännöllisesti. Kirjasto on valmistellut opiskelija- ja muita ryhmiä varten PowerPoint-esityksen ja jaettavan esitteen eri kielillä.

5. JULKAISUTOIMINTA

Työväenperinne - Arbetartradition ry toimii edelleen vuonna 2007 Työväentutkimus -lehden kustantajana.
Kirjasto uudistaa englannin-, ruotsin- ja suomenkielisen esitteensä ja vieraskieliset kotisivunsa.

6. KIRJASTON HENKILÖKUNTA

Kirjastossa työskentelevät vakinaisesti kokopäiväinen kirjastonjohtaja, kirjastonhoitaja ja kirjastovirkailija. Määräaikaisesti kirjastonhoitaja, osa-aikainen kirjastovirkailija, oppisopimuksella opiskeleva kirjastovirkailija ja siviilipalvelusmies sekä työllisyystuella atk-tukihenkilö. Kirjaston kirjanpito ja Työväentutkimus -lehden taitto on ulkoistettu.
Kirjaston siistiminen hoidetaan tuntityönä.
Kirjaston lisääntyneet toiminnot vaativat määräaikaisten kirjastovirkailijoiden työsuhteiden vakinaistamista. Kirjasto ei pysty palvelemaan asiakkaitaan pienemmällä henkilökuntamäärällä. Tällä hetkellä kirjastolla on kolme kustannustehokasta työntekijää. Kirjaston työllistetyn ATK-tukihenkilön tuettu työsuhde päättyy toimintavuoden syyskuussa. Kirjasto tarvitsee ehdottomasti ammattitaitoisen ATK-tukihenkilön myös syyskuun 2007 jälkeen. Kirjasto tarvitsee lisähenkilökuntaan 10 000 €.
Kirjastonjohtajan tukena toimii yhdistyksen hallituksen nimeämä kirjasto- ja bibliografiatoimikunta. Kirjastossa toimii sisäinen hankintaryhmä. Kirjastoon perustetaan kokoelma- ja hankintapoliittinen ryhmä.
7. BIBLIOGRAFIATYÖ

7.1 Kansallinen bibliografiatyö

Työväen bibliografia I : opinnäytteet, ilmestyi vuonna 1988, Työväen bibliografia II : artikkelit, vuonna 1989, Työväen bibliografia III : historiikit, vuonna 1992 ja Työväen bibliografia IV : Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia, vuonna 1994.
Bibliografiatyö on jatkunut vuosittain ns. päivitysten muodossa, eli artikkeli- ja opinnäytebibliografioiden aineisto on lähes reaaliajassa Työväenliikkeen kirjaston Vasen-tietokannassa.
Artikkeliaineisto on päivitetty Kansalliskirjaston Arto tietokantaan ja sieltä siirretty kirjaston Vasen tietokantaan.
Työväenliikettä käsittelevien opinnäytteiden päivitystä alettiin tehdä ensimmäistä kertaa vuonna 2002 Arto tietokantaan ja tätä jatketaan. Työväen bibliografian aineisto voidaan siirtää Arto tietokannasta kirjaston Vasen tietokantaan.
Työväenliikkeen kirjaston selvityksen pohjalta sovittiin Kansalliskirjaston Helka yksikön kanssa, että kirjaston bibliografioiden päivitykset monografia-aineiston osalta tehdään Arto tietokantaan. Tämä koskee Työväen bibliografia III : työväenjärjestöjen historiikit ja Työväen bibliografia IV : Suomen työväenliikkeen aineisto suomeksi ja ruotsiksi vuosisadan alusta alkaen. Työväen bibliografioiden aineisto kasvaa vuosittain 1500 viitteellä.
Vuonna 2007 kerätään kaikista Suomen yliopistoista ja korkeakouluista työväenliikettä käsittelevät opinnäytteet, arviolta noin 250 nimekettä, jotka sisällönkuvaillaan ja tallennetaan Helka tai Arto tietokantaan.
Vasen tietokannan artikkelibibliografiaan poimitaan Arto tietokannasta keskeisten työväenliikkeen tutkijoiden artikkelit, vuosittain noin 200-300 artikkelia.
Vasen tietokanta on myös suorakäyttöisenä VTTK:n ylläpitämässä KDOK-Minttu -tietopankissa, Työväenliikkeen kirjastossa ja Työväenliikkeen kirjaston internetsivuilla www.tyovaenperinne.fi.

7.2 Kalevi Sorsa -bibliografia 2004-2007
Kalevi Sorsan henkilöarkisto Työväen Arkistossa on hyvin laaja ja se tulee olemaan vielä hyvin pitkään suljettu. Kalevi Sorsa oli alun perin ammatiltaan lehtimies ja hän kirjoitti 1950-luvulta lähtien paljon, mutta hänen tuotannostaan ei ole laadittu luetteloa. Kalevi Sorsan bibliografiasta tulee tärkeä hakemisto erityisesti 1970- ja 1980-luvun Suomen historiaan. Kalevi Sorsan bibliografia kootaan hänen kirjallisesta tuotannostaan eli monografioista, artikkeleista, kolumneista, runoista, julkaistuista puheista ja valikoiden myös tärkeimpien päivä- ja aikakauslehtien haastatteluista sekä pilapiirroksista. Bibliografia-aineisto luetteloidaan ja sisällönkuvaillaan Kansalliskirjaston Arto tietokantaan. Tällä hetkellä bibliografiassa on 2 308 tietuetta (tilanne 19.10.2006). Bibliografiatyöhön haetaan rahoitusta vielä puoleksi vuodeksi. Kalevi Sorsa -bibliografia julkistettiin 21.12.2005 Työväenliikkeen kirjastossa, jolloin Kalevi Sorsan syntymästä on kulunut 75 vuotta. Vuosittain on päätetty järjestää Kalevi Sorsa säätiön kanssa 21.12. pienimuotoinen tapahtuma, jossa kerrotaan Kalevi Sorsan elämäntyöstä.
Bibliografiatyötä ohjaa bibliografiatyöryhmä, johon kuuluvat: Helsingin yliopiston kirjastosta tuotantopäällikkö Tuula Haapamäki, suunnittelija Liisa Sten ja informaatikko Kirsti Antin, Eduskunnan kirjastosta informaatikko Marja Oksa-Pallasvuo, Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastosta informaatikko Terttu Turunen, Työväen Arkistosta tutkija Teija Norvanto sekä Työväenliikkeen kirjastosta kirjastonhoitaja Esa Hämäläinen ja kirjastonjohtaja Kirsti Lumiala. Vuonna 2004 aloitettiin bibliografian luettelointityö. Luettelointiprojektiin haetaan avustusta vuosittain opetusministeriöltä ja Riihi Säätiöltä. Kansallinen bibliografiatyö vaatii ylimääräisen projektityöntekijän puoleksi vuodeksi.

7.3 Kalevi Sorsan valokuvien digitoiminen

Osana bibliografiaprojektia ovat Kalevi Sorsan valokuvat, joita on noin yhden hyllymetrin verran. Valokuvat digitoidaan ja luetteloidaan Työväen Arkiston tietokantaan. Bibliografiaan voidaan liittää kutakin aikaa ja aihetta valaisevia valokuvia. Valokuvien digitointi etenee yhtä matkaa henkilöarkiston ärjestämisen ja bibliografiatyön kanssa.

7.4 Työväenliikkeen historian pienpainatteiden digitointi
Työväenliikkeen kirjasto suunnittelee Kansalliskirjaston kanssa yhteistyössä työväenliikkeen historiaa käsittelevien pienpainatteiden digitointia vuonna 2007–2009. Pienpainatteet käsittelevät Suomen ja kansainvälisen työväenliikkeen historiaa sekä aateperintöä, sosiaalidemokratiaa, kommunismia, sosialismia, marxismia ja bolshevismia. Aineistoa on 1800-luvun lopulta 1970-luvulle saakka.
Pienpainatteita on noin 1600 kappaletta ja monografioita noin 1200 nimekettä. Pienpainatteiden digitoinnin suunnitteluun anotaan kuukauden työpanosta.
7.5 Pohjoismainen bibliografiatyö
Keväällä 2004 yhteispohjoismaisessa työväenkirjastojen tapaamisessa sovittiin, että bibliografian ”Foreign language literature on the Nordic labour movements” / Marianne Bagge Hansen, Gerd Callesen ed., päivitystä jatketaan. Bibliografiassa aineistoa oli kerätty vuoden 1990 loppuun saakka. Aineisto käsittelee maailmankielillä pohjoismaista työväenliikettä tänään sekä sen historiaa.
Työväenliikkeen kirjasto vastaa Suomen aineiston keräämisestä. Aineisto on tallennettu sekä kirjaston tietokantaan että Helka ja Arto tietokantoihin.
Keväällä 2006 pidettiin Tukholmassa yhteispohjoismaisen arkisto- ja kirjastokonferenssi. Keväällä 2007 pitävät kirjastonhoitajat Tukholmassa yhteispohjoismaisen kokouksen bibliografian käytännön työstä. Bibliografian päivityksestä vastaa toimintavuonna 2007 Tanskan työväenkirjasto.
Yhteispohjoismainen bibliografiatyö vaatii projektityötä noin kaksi kuukautta.
8. KUVAPROJEKTI

8.1 Nuorisokuvaprojekti
Nuorisokulttuuri muuttuu nopeasti ja heijastaa muuta elämää selkeämmin aikaansa. Tämä näkyy myös valokuvissa. Työväen Arkistossa ja Kansan Arkistossa on suuri määrä nuorisotoimintaan liittyviä valokuvia. Nuoriso on perinteisesti ollut muuta väestöä enemmän valokuvauksen harrastajien kohteena. Valokuvaajatkin ovat olleet nuoria ja nuorisotoiminta on ollut kiintoisaa kuvattavaa leireineen, retkineen, kilpailuineen ja muine kulttuuriharrastuksineen. Nuoriso on ottanut aktiivisesti osaa erilaisiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin ja nuorisolehtiäkin on julkaistu runsaasti. Nuorisotoiminnasta on tekeillä tutkimuksia, jotka kaipaavat kuvitusta, mutta usein muunkin alan julkaisuihin valitaan kuvia, joissa esiintyy nuorisoa aikansa tulkkina. Työväen Arkistossa ja Kansan Arkistossa aloitettiin vuonna 2006 nuorisokuvaprojekti, jonka tarkoituksena oli kartoittaa arkistojen nuorisokuvien määrää ja kuntoa sekä parantaa kyseisen kuva-aineiston käytettävyyttä, mm. digitoinnilla. Molemmissa arkistoissa on suuri määrä nuorisotoimintaan liittyviä valokuvia ja vuoden 2006 aikana projektissa päästiin vasta alkuun.
Kansan Arkistossa nuorisoon liittyvät valokuvat (arviolta 15 000 kuvaa) ovat pitkälti inventoimatta ja järjestämättä. Osa varsinkin 1970-luvun kuvista on jo tuhoutumassa, koska tuolloin esim. lehtikuvissa käytettiin pikakiinnitteitä. Kuvat inventoidaan, luokitellaan ja järjestetään. Kuvaluokkien aihepiirit lisätään hakemistoon. Nuorisokuvista on tarkoitus digitoida edustava otos liitettäväksi arkiston intranetissä toimivaan kuvatietokantaan. Nuorisokuviin kuuluvat mm. nuorisolehdissä kuten Terässä, Soihdunkantajassa, Toverissa ja Uusi Valta -lehdissä julkaistut kuvat. Niistä suuri osa on kuvattu 1970- ja 1980-luvuilla. Kiireellisten töiden joukossa on Suomen Sosialistisen nuorisoliiton (entinen Suomen Sosialidemokraattinen Työläisnuorisoliitto) vuosiin 1921–1980 ajoittuvan kuva-aineiston inventointi, järjestäminen ja osittainen digitointi. Projektin tuloksena digitoitujen kuvien avulla voidaan edelleen täydentää Yksityiset keskusarkistot ry:n ylläpitämää Kark tietokantaa. (http://www.yksityisetkeskusarkistot.fi/kark/ ).
Työväen Arkistossa sosialidemokraattiseen nuorisoliikkeeseen liittyviä valokuvia on suurin piirtein saman verran kuin Kansan Arkistossa ja niiden inventointi ja arvonmääritys tehtiin vuoden 2006 alkupuolella. Kuluneen vuoden aikana sos.dem. nuorten kuvia digitoitiin ja luetteloitiin intranetissä toimivaan kuvatietokantaan 324 kappaletta. Kuvien digitointi ja luettelointi jatkuu vuoden 2007 puolella. Digitoitujen kuvien tärkeimpänä kriteerinä toimi Sosialidemokraattisten Nuorten 100-vuotishistoriahanke, jota nuorisokuvaprojekti omalta osaltaan palveli täydellisesti. Nuorisokuviin kuuluvat Työläisnuoriso-, Vihuri-, Nuorin siivin- ja Lippu-lehdissä julkaistut kuvat. Kuvat kattavat ajanjakson Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton perustamisesta vuonna 1906 aina nykypäiviin asti. Seuraava vaihe nuorisokuvaprojektissa on digitoida näissä lehdissä julkaistuja kuvia, joihin löytyy luetteloinnin kannalta tarpeeksi kuvailutietoja, sekä eri paikallisosastojen kuvia. Nuorisokuvaprojektin jatkaminen vaatii vähintään kolmen kuukauden työpanoksen sekä Kansan Arkistossa että Työväen Arkistossa.

9. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ

Työväenliikkeen arkistojen ja kirjastojen joka kolmas vuosi kokoontuva yhteispohjoismainen konferenssi pidettiin vuonna 2006 Tukholmassa. Seuraava konferenssi on Suomessa vuonna 2009. Vuosittain järjestetään pienimuotoisia yhteispohjoismaisia arkisto- ja kirjastotapaamisia eri pohjoismaissa. Kirjastoväen yhteispohjoismainen bibliografiatapaaminen järjestetään Tukholmassa keväällä 2007.
Vuosittaisiin arkisto- ja kirjastotapaamisiin anotaan avustusta 3 000 €.


































10. TALOUSARVIO VUODELLE 2007


TYÖVÄENPERINNE RY TALOUSARVIO 2007		25.10.2006
TULOT	Euro +438 000


Valtionapu/kirjasto	347 000

Valtionapu/projektit	60 000

Jäsenmaksut	14 000

Avustukset	3 000

Korkotuotot	3 000

Työväentutkimus	8 000

Muu kirjaston tulo	3 000


MENOT	Euro 438 000


Kirjasto/palkat	142 000

Kirjasto/sivukulut	36 000

Lisähenkilökunta sivukuluineen	10 000

Projektit/palkat ja palkkiot	42 000

Projektit/henkilösivukulut	13 000

Huoneistokulut	100 000

Kirjaston yleiskulut	47 000

Laitehankinnat	24 000

Tietoliikennekulut	3 000

Projektien yleiskulut	5 000

Työväentutkimus	8 000

Helka-tietokanta	5 000

Turvatarrat	3 000

Työväenliikkeen kirjaston työntekijät:

SISÄLLYSLUETTELO