Merkkivuodet ja perinne

Suomi- neito täyttää 80 vuotta. Juhlahetkeä luonnehtii hassu kaksijakoisuus: toisaalta Suomea puuhataan innokkaasti Euroopan unionin keskeisten valtioiden joukkoon ja todistellaan maan eurooppalaisuutta ja eurokelpoisuutta, toisaalta maa näyttää - ainakin historiantulkintojen tasolla - palaavan ensimmäisen tasavallan sisäänlämpiäviin arvoihin ja tulkintoihin.

Juhlien henki ei näytä oikein suosivan työväestöä, sen liikettä tai niiden historiaa. Arkisessa elämässä ainakin viime mainittu voi ihan tyydyttävästi - työväestön ja työväenliikkeen historian tutkimus kerää edelleen kiinostuneita, vaikka valokuvaajien salamavalot eivät välky sen ympärillä samalla lailla kuin itäisiä suhteita koskevien “paljastusten” kimpussa. Myös kiinnostus työväenperinteeseen on säilynyt. Silti historian harrastamisen rooli on muuttunut.

Työväenliikkeen menneisyys on yhdessä mielessä ollut jatkuvaa yritystä muotoilla omaa identiteettiä ja pitää sen avulla työväestöä omassa vaikutuspiirissä. Sitä edistääkseen työväenliike on luvannut onnenmaan toteutuvan lähi- tai kaukaisessa tulevaisuudessa, todistellut ainoana ryhmittymänä ajavansa työväestön etuja, yrittänyt suojata sitä “virheellisiltä” ajatuksilta, jne. Historian harrastamisella on ainakin 1970- luvulle asti ollut tärkeä asema tämänkaltaisten ajatusten, laajemmin liikkeen identiteetin, ylläpitämisessä.

Nykypäivänä työväen historian tutkimisen ja harrastamisen ja työväenliikkeen aatteellisten tai päivänpoliittisten toimien välillä ei liene tällaisia yhteyksiä. On myös vaikea nähdä, että sillä olisi samanlaista yhteyttä yhteiskunnallisiin muutoksiin kuin 1960- ja 1970- luvulla. Onko työväenperinne siis kuihtunut pelkäksi kansanperinteeksi? Onko se vain tuohivirsukulttuuria?

Merkkivuosien vietto on usein kovin teennäinen tapa muuttaa historiaa nykypäiväksi tai päinvastoin. Sitä on silti usein yritetty myös työväenliikkeessä: on järjestetty omia juhlia, kun ei ole kelvattu toisten juhliin tai kelpuutettu niitä kunnollisiksi. Siihen olisi mahdollisuus tulevaisuudessakin. Parin vuoden päästä tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomeen perustettiin työväenpuolue. Merkkivuosi tarjoaisi kaikille kiinnostuneille hyvän tilaisuuden tarkastella työväenliikkeen ihanteita, tekoja, saavutuksia ja kadotettuja mahdollisuuksia sekä samalla myös menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden monimutkaista suhdetta.

Tauno Saarela