Työväenliikkeen arkistojen ja kirjastojen pohjoismainen kokous pidettiin 9. - 11.6.1997 Helsingissä ja sen isäntinä toimivat Ammattiyhdistysarkisto, Kansan Arkisto, Työväen Arkisto ja Työväenliikkeen kirjasto. Kokoukseen osallistui 31 henkilöä Tanskasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Ohjelmaan sisältyi vierailu Kiljavan Ammattiyhdistysopistolla, missä syötiin, saunottiin ja nautittiin kauniista kesäillasta SAK: n vieraina.
Työväenperinne ry palkitsi Työväenperinnepäivänä 5.3. vuoden 1996 parhaana työväentutkimuksena pietarsaarelaisen Risto Koskisen kirjoittaman ja kannuslaisen Koivu ja tähti Oy: n julkaiseman kirjan Kukkaroherrojen pelot - Pietarsaaren työväki 1901- 1918. Palkinnosta kilpailivat tällä kertaa työväenhistorian harrastajakirjoittajat.
Alaotsikkonsa mukaisesti kirja kertoo työväen järjestäytymisestä ja työväenyhteisön synnystä Pietarsaaressa. Sen ansioihin kuuluu tapa lähteä liikkeelle paikallisen työväen konkreettisista ongelmista ja näiden ongelmien ratkaisuyritysten kautta kuvata elävästi varhaisen työväenliikkeen monipuolisuutta ja omatoimisuutta. Kirja tarkastelee ansiokkaasti myös koko kaupungin ja sen väestöryhmien ristiriitoja sekä kansallisten tapahtumien - ennen muuta suurlakon ja itsenäistymis- ja kansalaissotavuosien - ilmenemistä paikallisesti.
Työväen Muistitietotoimikunta palkitsi toukokuussa Tiedon lähteillä -muistitietokeruun ensi antia. Keruu koskee työväen oppilaitoksissa opiskelleiden muistoja.
Palkittuja olivat: Työväen Akatemiasta Kalevi Pihanurmi (Varkautelaisesta paperityöntekijästä aikuiskouluttajaksi) ja Ilpo Rossi (Opintieni “järjestöelämän sosiaalipsykologiksi”), Kiljavan opistosta Ossi Kähmi (Työläisradikalismi kuohui Kiljavalla) ja Onni Kuutsa (Kiljava oli yliopistoni) ja Sirola- opistosta Eeva Hakala (Kun tulipalo oli tuhonnut asuntonani olleen Kemin työväentalon).
Kirjoittajista Kiljavan vuosien 1969- 1970 radikaalikurssilainen Ossi Kähmi välitti tuntemuksiaan seuraavasti:
“... Uskontoa ei täällä tietenkään opiskeltu eikä sitä pidetty edes mainitsemisen arvoisena muissakaan yhteyksissä. Eniten minua kiehtoi lukujärjestyksessä sosiaalipolitiikka. Todellinen oppiminen, luennoilla saadun aineksen sisäistäminen ja samalla toveripiiriin tutustuminen tapahtui parhaiten keskikerroksen seurusteluhuoneessa. Takan ääressä väiteltiin ja maailmaa parannettiin yökaudet. Ja tietysti laulettiin mahtipontisia työväenmarsseja.
Varsin yksimielisiä oltiin siitä, että työväenliikkeen tavoite on sosialismi. Sen toteutumisesta oltiinkin sitten varsin erimielisiä. Yksi oli vankasti sitä mieltä, että sosialismissa oltiin jo. Pahimmat anarkistit veikkailivat, ettei sinne koskaan päästäisikään, mutta hyvää kannatti tavoitella kuin lohisaalista.
Parhaasta työväentutkimuksesta palkittiin pietarsaarelainen Risto Koskinen.
Sinä talvena menetettiin eduskuntavaaleissa vasemmistoenemmistö. Epäsovinnaisista tempauksistaan tunnettu lihanleikkaaja nosti silloin lipputankoon punaisen huopansa - puolitankoon tietysti. Siellä sai filtti liehua puolille päiviin, kunnes nimismiehen pitkin taskulampuin varustettu hiihtopartio saapui jonkin ilmiannon perusteella vaatimaan lipun laskemista.”
Työväenperinne ry: n isännöimä ensimmäinen Työväenkulttuurin neuvottelupäivä järjestettiin 21.10.1996 Kansallismuseossa. Neuvottelupäivän teemana oli “Mistä tietoa työväenkulttuurista”. Päivän alustuksissa ja keskusteluissa kartoitettiin työväen perinnelaitosten tiedonhakujärjestelmiä ja mahdollisuuksia kehittää yhteistä tietopalvelutoimintaa. Osallistujia oli nelisenkymmentä.
Neuvottelupäivän tuloksena asetettiin Työväenkulttuurin neuvottelukunta, johon kuuluvat Esa Lahtinen ja Anna- Maija Nirhamo Työväenperinteestä, Vesa Karvinen ja Pontus Blomster Työväen keskusmuseoyhdistyksestä, Helinä Koskinen ja Antti Metsänkylä Museovirastosta sekä Seppo Hentilä ja Raimo Parikka Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seurasta. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin työväen perinnelaitosten yhteistyön koordinointi, työnjaon selventäminen, mahdollisten päällekkäisyyksien karsiminen sekä yhteisten projektien suunnittelu ja toteuttaminen. Neuvottelukunta järjestää jatkossa vuosittain työväenkulttuurin neuvottelupäivät.
Työväenkulttuurin neuvottelukunta järjestää maanantaina 13.10.1997 klo 11- 18 Kongressikeskus Paasitornin auditoriossa, Helsingin Työväentalo, Paasivuorenkatu 5 A työväenkulttuurin II neuvottelupäivät - seminaarin otsikolla Kuvasta kiinni.
Alustava ohjelma:
11.00 seminaarin avaus, professori Seppo Hentilä
11.20 Valokuvien tallennus ja kuva- arkistotoiminta Suomessa,
tutkija Jukka Kukkonen
11.50 Kuviako liikaa - kenen tallennusvastuu. Kuvatallennus
museoviraston näkökulmasta, osastonjohtaja Sirkku Dölle
12.20 Keskustelu
13.00 Lounastauko
14.00 Kuvan tekijänoikeuksista, lakimies Tuula Hämäläinen
14.30 Kuvien digitointi ja kuva- arkistojen luominen, tutkijat
Kimmo Kestien ja Panu Rissanen
15.00 Keskustelu
15.30 kahvitauko Työväenliikkeen kirjaston uusissa tiloissa
16.00 Demonstraatio kuvien digitoimiseen käytettävästä MOPSI-
järjestelmästä, tutkija Petri Tanskanen
16.20 Demonstraatio Työväen keskusmuseossa käytössä
olevista järjestelmistä, tutkijat Kimmo Kestinen ja Panu
Rissanen
16.50 Keskustelu
17.15 Päätöskeskustelu
Työväen keskusmuseon talvikauden näyttelynä on “1917: Tavoitteena kansan valta”. Näyttely avataan 28.10.1997 ja on avoinna maaliskuun 1998 loppuun. Näyttely esittelee Suomen itsenäistymiseen johtaneita tapahtumia ja tunnelmia tsaarin kukistumisesta kansalaissotaan saakka.
Museon keinoin pohditaan, mitä työväestö ymmärsi käsitteillä “isänmaa”, “itsenäisyys”, “vapaus” ja “Suomi”, joiden merkitys tuolloin oli vasta muotoutumassa. Esillä ovat niin yhteiskunnalliset olot, Venäjän sekä maailmansodan vaikutus kuin kansalliset sisäiset liikehdinnät tapahtumien vyöryessä Suomen yli.
Työväen keskusmuseo toteuttaa osana Suomi tietoyhteiskunnaksi -projektia Työväenkulttuurin keskusrekisterin. Alalla työskentelevät laitokset keräävät, tallentavat ja rekisteröivät erilaista materiaalia, joka kuitenkin tavalla tai toisella voi liittyä yhteen. Tietojen välittäminen tästä materiaalista on hyödyllistä kaikille osapuolille. Työväenkulttuurin keskusrekisteri on erilaisen työväenkulttuuriin liittyvän tiedon verkkokokonaisuus, jonka ensisijaisena tavoitteena on välittää tietoa työväenkulttuuria kos kevista tutkimuksista ja muista hankkeista sekä tallennetuista tutkimuksen kannalta tärkeistä materiaaleista.
Osa keskusrekisteristä on jo käytettävissä. Ensimmäisenä toteutettiin tutkimusaiherekisteri, joka on avoin kaikille työväenkulttuuriin liittyville tutkimusaiheille. Aiheistaan saavat kertoa niin yliopistojen tutkijat kuin museoiden, arkistojen, kirjastojen parissa työskentelevät sekä itsenäiset työväenkulttuurin harrastajat. Ilmoitetut tutkimukset järjestetään tutkimusaiheen sekä tutkimuslaitoksen mukaiseen järjestykseen. Myöhemmässä vaiheessa rekisteri järjestellään mahdollisesti myös tutkimuksen aihepiirin ja paikkakunnan mukaan.
Keskusrekisterissä on myös eräitä muita rekistereitä, mm. Työväen keskusmuseon ylläpitämä esine- ja kuvarekisteri, jotka ovat ensimmäiset suomalaiset museoaineksen rekisterit, jotka on avattu yleisölle selailtavaksi internetin välityksellä. Keskusrekisterin www-osoite on: http://www.tkm.fi/keskusrekisteri.html
Palautetta voi lähettää ja lisätietoja rekisteristä saa joko sähköpostitse info@ tkm. fi tai puhelimitse museon numerosta 03- 211 0404.
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura järjestää yhteistyössä alan arkistojen ja muiden laitosten kanssa seminaarin harrastajatutkijoille Helsingissä Työväen Arkiston tiloissa (Paasivuorenkatu 5 B) lauantaina 13.12.1997 alkaen klo 10.00.
Tämänkertaisessa seminaarissa keskitytään ammattiosastojen ja paikallisen ammattiyhdistystoiminnan historian ongelmiin.
Merkkivuosiksi kirjoitetut järjestöhistoriat ovat Suomessa vahva perinne. On myös koottu näyttelyjä ja organisoitu opintokerhoja. Historiallisen tiedon ja tietoisuuden tuottaminen ei ole vain yliopistotutkijoiden asia. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura pyrkii edistämään ammatti- ja harrastajatutkijoiden yhteistyötä. Seuran edellinen harrastajatutkijaseminaari marraskuussa 1995 osoitti, että harrastustutkimus on nykyisinkin laajaa ja monimuotoista. Samalla saatiin hyviä kokemuksia harrastajien, tutkijoiden ja laitosten yhteyksien ja tiedonkulun edistämisestä.
Seminaarin työmuotoina ovat yleisluennot ja työryhmätyöskentely. Osanottajilta toivotaan ennalta valmisteltuja, mieluimmin ennalta kirjallisesti jaettavia esittelyjä tekeillä tai suunnitteilla olevista tutkimustöistään.
Hankkeita käsitellään työryhmissä, joihin pyydetään alan asiantuntijoita keskustelijoiksi ja kommentaattoreiksi. Yleisluennot käsittelevät erityisesti sitä, miten paikallisen ammattiyhdistystoiminnan historiassa otetaan huomioon työelämän suhteiden sopimus- ja neuvottelumenettelyjen kehitys. Teema kattaa työntekijäin ja toimihenkilöiden, yksityisen ja julkisen sektorin, miesvaltaisten ja naisvaltaisten toimialojen ammattiyhdistystoiminnan.
Ilmoittautuminen 24.11. mennessä:
Raimo Parikka, Yhteiskuntahistorian laitos/ Taso, PL 54, 00014 Helsingin yliopisto, puh. 09- 191 8956, e- mail: Raimo.Parikka@helsinki. fi tai Anu Suoranta Kansan Arkisto, Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, puh. 09- 753 6917, e- mail: anusuo@utu.fi.
Lisätietoja antavat myös Pauli Kettunen, puh. 09- 191 23294, e- mail: Pauli. Kettunen@helsinki.fi ja Kari Teräs puh. 02- 333 6237, e- mail: Kari.Teras@utu.fi.
Jotta hankkeiden kirjalliset esittelyt voitaisiin ennalta jakaa osanottajille, niiden olisi oltava järjestäjillä viimeistään 3.12. Tarkemmat tiedot seminaarin ohjelmasta toimitetaan ilmoittautuneille hyvissä ajoin. Matkakustannuksissa pyritään tukemaan niitä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevia, joilla ei ole mahdollisuutta saada tukea ammattiosastoltaan tai liitoltaan.
Työväen historian ja perinteen tukimuksen seura ry kutsuu sinut tutkielmantekijöiden tapaamiseen Helsingin yliopiston Renvallinstituuttiin (Unioninkatu 38 E, 3 krs) lauantaina tammikuun 24. päivänä 1998 klo 10.00.
Tilaisuudessa voit keskustella tutkijoiden, arkistojen edustajien ja toisten graduntekijöiden kanssa kysymyksenasettelun, aiheen rajauksen ja lähdeaineiston ongelmista.
Ohjelman runkona ovat graduntekijöiden vapaamuotoiset työpaperit. Papereiden tarkoituksena on mahdollistaa valmisteltu kommentointi ja rakentava keskustelu. Jotta paperit voitaisiin ennalta toimittaa osanottajille, on niiden oltava järjestäjillä viimeistään 12.1.1998.
Ilmoittaudu kuitenkin jo 15.12.1997 mennessä.
Kerro ilmoittautuessasi osoitteesi, tutkielmasi aihe ja oppiaine, johon olet sitä tekemässä. Kerro myös, oletko halukas esittelemään työtäsi kirjallisesti edellä mainitulla tavalla vai ainoastaan suullisesti. Matkakustannukset korvataan kirjallisen esityksen laatijoille.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kari Teräs, Turun yliopisto/ Suomen historia, 20500 Turku, puh. 02- 333 6237, e- mail: Kari.Teras@utu.fi, Pauli Kettunen, Renvall- instituutti, PL 59, 00014 Helsingin yliopisto, puh. 09- 191 23294, e-mail: Pauli.Kettunen@helsinki. fi tai Anu Suoranta, Kansan Arkisto, Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, puh. 09- 753 6917, e- mail: anusuo@utu.fi .
Työväenperinnepäivänä 5.3.1997 avattiin Työväen Arkistossa kaksikielinen näyttely “När bröder ej förlikas - Veljet vastakkain”. Näyttely esittelee 1940- luvun tapahtumia nimenomaan Suomen ruotsinkielisen sosialidemokraattisen liikkeen näkökulmasta. Ns. asevelisosialistien toiminta 1940- luvulla on hyvin tunnettua, sen sijaan sosialidemokraattisen puolueen sisällä toimineen ns. Fagerholmin lojaaliopposition toiminta ei niinkään. Ruotsalainen työväenliitto (FSA) muodosti 1940- luvulla SDP: n opposition ytimen. Näyttelyn keskeiset henkilöt ovat K- A. Fagerholm, Atos Wirtanen ja K. H. Wiik. Näyttely on avoinna vuoden 1997 loppuun.
Suomen osalta ehkä kiinnostavin meneillään oleva hanke on Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen “Suomi 80 - Itsenäistymisen vuodet 1917- 1918” -niminen verkkojulkaisu. Sivun osoite on http://www.uta.fi/suomi80/. Julkaisun toimitusperiaatteena on tarjota lukijoille ja katselijoille tietoa siitä mitä samaisella viikolla tapahtui 80 vuotta sitten. Sarjan toimitus aloitettiin maaliskuussa tänä vuonna. Kaikki edeltävät viikot ovat myös selattavissa. Viikottaisen tapahtumauutisoinnin lisäksi julkaistaan koko ajan laajempia tausta- artikkeleita eri aiheista. Mukana on myös kuvia ja alkuperäistekstejä sekä linkkejä muihin (ulkomaisiin) web- sivuihin.
Kansan Sivistystyön Liitto on aloittamassa uutta sähköistä julkaisusarjaa, jossa keskitytään vasemmistolaisen työväenliikkeen maanalaisuuden kauteen paikallisesta näkökulmasta. Sarjan ensimmäinen julkaisu tulee olemaan Sakari Selinin tutkimus Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko - Punainen Pohjois- Häme 1935- 1944. Sivu löytyy KSL: n sivulta http://www.kaapeli.fi/~kslvid/. Kyseessä lienee ensimmäinen suomenkielinen työväenhistoriaa käsittelevä verkkokirja, lähes 200 sivuinen arkistoaineistoon ja muistitietoon (myös kirjoittajan omaan) perustuva teos, jota ei voi lukea muualta. Mukana on myös runsaasti valokuvia. Kirjaan on linkitetty Betty Peltosen lyhyt henkilöhistoria ja hänen Kansan Arkistossa säilytettävän henkilöarkistonsa arkistoluettelo sekä luettelo Pohjois- Hämeessä 1930- luvun alussa lakkautetuista vasemmistolaisista järjestöistä. Tavoitteena onkin että Sakari Selinin tutkimus muodostaisi alkusolun, jonka ympärille vähitellen kertyisi lisää verkossa julkaistavaa materiaalia Punaisesta Pohjois- Hämeestä: järjestö- ja henkilöhistorioita, kuvauksia tapahtumista tai työväentaloista, dokumentteja. Projekti ei rajoitu vain Pohjois- Hämeeseen, vaikka onkin sieltä alkanut. Jo Betty Peltosen henkilöhistoria tuo mukaan esimerkiksi Helsingin seudun. Kyse ei siis ole mistään perinteisestä tavasta tutkia, kirjoittaa ja julkaista historiaa, vaan projekti tarjoaa periaatteessa mahdollisuuden vaikkapa vain yhden kuvan ja kuvatekstin julkaisemiseen. Tällainen pienikin panos voi olla alku suuremmalle ja jatkuvasti karttuvalle paikallisen historiallisen tiedon (Sähköisen kansalaismuistin) kokoelmalle. Eikä rajoitteena tarvitse olla punaisuuskaan (maanalainen kommunismi tai vasemmistolaisuus), työväenhistoriaa voi tarkastella juuri niin monelta kantilta kuin mille “itse elävä elämä” antaa mahdollisuuden.
Osoitteesta http://www.vip.fi/Mekka/ löytyy kahden Jarin, Korkin ja Niemelän alati laajeneva verkkoteos Tampereen historiasta “Melkoinen kaupunki nääs - rahvaanomainen tutkimusmatka Tampereen, maailman ainoan paikan historiaan.” Älkää antako hienoisen mahtipontisuuden karkottaa itseänne. Sivuilta löytyy kaikenlaista kiinnostavaa, myös tamperelaisen rahvaan arkipäivän historiasta.
Reijo Valta Jyväskylästä on julkaissut verkossa oman tutkimuksensa kirjatyöntekijöiden ammattikuvan muutoksesta 1960 luvulta 1990, otsikolla “Mihin katosivat rusetit ja pikkutakit?”. Osoite on http://event.jyu.fi/ajantieto/jky/rusetti.htm. Raimo Parikan artikkeli “Rahvas, vastarinta, politiikka” etsiskelee vastausta mm kysymykseen miksi suomalainen rahvas (maalaisköyhälistö ja kaupunkien sekä teollisuuskylien työväestö) valitsi sosialismin vuosisadan alussa. Se on luettavissa osoitteessa http://www.valt.helsinki.fi/staff/parikka/kansi.htm.
Varsinaisen historian tutkimuksen alueelta Suomessa puuttuu ainakin toistaiseksi oma sähköinen aikakausjulkaisu. Sitä odoteltaessa voi tutustua Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran ja Joensuun yliopiston yhdessä julkaisemaan Elektroloristiin ja erityisesti sen tämän vuoden ensimmäiseen numeroon “Amor, Genus & Familia - Kirjoituksia suullisen perinteen ja kansankulttuurin alueelta”. Osoite on http://cc.joensuu.fi/~loristi/1_97/sis197.html.
Espanjan sisällissodan alkamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi 60- vuotta. Espanjassa se oli suuri tapaus, joka innosti myös verkkojulkaisijoita. Myös eräät anarkistissävytteiset amerikkalaiset ovat espanjalaisten perässä julkaiseet omia sivujaan.
Manuel Sanroma on tehnyt valtavan työn ja koonnut verkkoon sisällissodan kronologian, tärkeimmät taistelut, jälkipyykin, uhrien luettelot ja paljon muuta. Valitettavissa toistaiseksi suurin osa avautuu vain espanjankielen taitoisille osoitteessa http://www.fut.es/~msanroma/GUERRACIVIL/guerracivil.html. Englanninkielinen versio on tekeillä ja osa teksteistä myös luettevissa osoitteessa: http://www.fut.es/~msanroma/GUERRACIVIL/civilwar.html.
Eugene Plawiuk pitää Yhdysvalloissa yllä sivuja, joilta löytyy paljonkin PohjoisAmerikan työväenliikkeen historiasta ja nykyisyydestä. Sivun osoite on http://www.geocities.com/CapitolHill/5202/. Espanjan sisällissodan tiimoilta hän on laatinut erityisen upean koosteen, jossa on artikkeleita, dokumentteja, julisteita, valokuvia, postimerkkejä, musiikkia (niille joilla on kaiuttimet koneessaan), kirjallisuus ja filmiluetteloita, taideteoksia ja linkkejä muille Espanjan tapahtumia kuvaileville ja kommentoiville sivuille. Espanjan sivu “The Spanish Revolution and Civil War” löytyy osoitteesta http://www.geocities.com/CapitolHill/9820/.
Toinen amerikkalainen, joka kannattaa tässä yhteydessä nostaa esiin on Brian Peterlinz. Hänen Espanjan sisällissodan kansainvälisiä prikaateja käsittelevät sivunsa löytyvät osoitteesta: http://www.tezcat.com/~juanyen/ablinbrig.html. Lähinnä tietoja on amerikkalaisten ja englantilaisten vapaaehtoisten toiminnasta.
Ja lopuksi Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seuran kotisivulta on laatikko Labour- links. Sitä näpäyttämällä löytyvät kaikki edellämainitut osoitteet ja paljon muita osoitteita koti- ja ulkomaisiin työväenhistorian web- sivuihin. Osoite on http://www.helsinki.fi/jarj/thpts/. Seura pyrkii ylläpitämään mahdollisimfman kattavaa linkkikokoelmaa. Jos tiedät kiinnostavia osoitteita lähetä sähköpostia osoitteella raimo.parikka@helsinki.fi.
Vuodesta 1947 järjestetyt maailman nuorison ja ylioppilaiden festivaalit olivat kansainvälisiä joukkotapahtumia, joilla monet suomalaiset työläisnuoretkin saivat ensikosketuksensa muihin maihin ja kulttuureihin. Kansan Arkiston Ystävät ry on nyt ryhtynyt kokoamaan muistoja noista kosketuksista ja pannut alulle keräyksen, jossa festivaaleilla mukana olleet voivat kirjoittaa tai puhua nauhalle muistojaan tapahtumista. Kirjoitukset tai nauhat voivat kertoa koko matkasta tai kuvata yksittäisiä tapahtumia, tilanteita, päällimmäisiä muistoja. Lisätietoja saa Typy Tapiovaaralta, p. 09 - 873 4149.
Työväen muistitietotoimikunta käynnisti vuonna 1996 Työväen Akatemian (perustettu 1924) ja Ammattiyhdistysopiston (per. 1950) kanssa keruun työväen oppilaitoksissa opiskelleiden vuosikurssimuistoista. Muut viisi oppilaitosta, joita keruu koskee, ovat Sirola- opisto (1946- 1994), Pohjolan opisto (1956- 1996) ja Voionmaan opisto (1951-), jonka yhteiskunnallinen linja on lakkautettu.
Keruun tarkoituksena on luodata työväen jatko- opiskelua ja sivistyskuvaa ennen peruskoulua ja massayliopistoa. Keruussa haetaan tietoa mm. siitä, mikä oli oppinut tai sivistynyt, miten oppilaitos palveli liikkeen luottamushenkilöiden tiedontarpeita, mitä opistoa käyneistä tuli.
Keruu jatkuu, ja siihen toivotaan lisää kirjoituksia. Henkilöitä on tavoiteltu eri opistojen toveriliittojen kautta. Siitä huolimatta kyselyssä on ollut vaikea tavoittaa edes lähimain ne opistojen vuosikurssin käyneet, joilla on mahdollisuus vastata siihen.
Jos siis olet vuosikurssilainen tai tiedät jonkun lähimmäisesi olevan, ota yhteys keruun vastuuhenkilöön Risto Reunaan, Työväen Muistitietotoimikunta Paasivuorenkatu 5 B 00 530 Helsinki, puh. 09 - 736322, niin kyselyesite tulee paluupostissa.
Santeri Mäkelän syntymästä tai kuolemasta ei ole kulunut pyöreitä vuosia, mutta hänestä on silti ilmestynyt kirja. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran Väki voima kas -sarjassa julkaistu Talonpoikainen sosialisti - Santeri Mäkelä poliittisena toimijana ja kirjailijana koostuu kesällä 1996 Vimpelissä pidetyn symposiumin alustuksista. Näissä artikkeleissa kuvataan Santeri Mäkelän taustamaailmaa, kerrotaan hänen poliittisesta ja kirjallisesta toiminnastaan Suomessa, Amerikassa ja Neuvostoliitossa. Lisäksi niistä saadaan henkilökohtainen muistikuva hänestä. Kirjasta kuuluu myös Santeri Mäkelän oma poleeminen ääni - siihen sisältyy hänen talonpoikana talonpojille kirjoittamiaan artikkeleita ja arvio nuijasodasta.
Kirjaa voi tiedustella Työväenliikkeen kirjastosta.
Tammikuun viimeisenä päivänä kuluvaa vuotta julkaistiin vt. tutkija Petri Tanskasen tekemä Kansan Elokuvan ja Allotria Filmin filmografia. Julkistamistilaisuuden Helsingin työväentalolla avasi Työväenperinne ry: n puheenjohtaja, dosentti Seppo Hentilä.
Kansan Elokuva r. y (1946 - 1948), Kansan Elokuva Oy (1948 - 1955) ja Allotria Filmi Oy (1955 - 1962) olivat eri nimistä huolimatta käytännössä sama yritys. Se oli osa työväenliikkeen vaikuttajan, Liiketyöntekijäin Liiton entisen toimitsijan ja puheenjohtajan, toimitusjohtaja Johan Henrik (Janne) Hakulisen useasta eri firmasta koostuvaa yhtymää, “Jannen putiikkia”.
Hakulisen laajojen suhteiden ansiosta Kansan Elokuva loi alusta lähtien kiinteät suhteet eri työväenliikkeen järjestöihin ja laajensi tilaajakantaansa työväenliikkeen ulkopuolellekin. Hyvän alun ja vakaiden tuotantovuosien jälkeen elokuvayhtiö kuitenkin vuonna 1962 kaatui emoyhtymän mukana rahoi tusongelmiin,
Kuva: Veikko Rytkönen, Työväen Arkisto.
jotka osin juonsivat juurensa SDP: n hajaannukseen. Kaiken kaikkiaan Kansan Elokuva ja Allotria Filmi tuottivat toimintansa aikana 267 elokuvaa, jotka muodostavat hienon ja arvokkaan kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden. Monipuolinen materiaali sisältää eräitä tyylikkäimpiä ja parhaimpia 1940- ja 1950- luvulla Suomessa tuotettuja elokuvia.
Filmografian ensimmäinen osa muodostuu lyhyestä katsauksesta Kansan Elokuvan ja Allotria Filmin historiaan - erityisesti niiden poliittisiin taustoihin ja kytkentöihin - sekä muistitieto- osuudesta, jossa yhtiöiden palveluksessa olleet henkilöt muistelevat elokuvanteon arkea. Toisen osan muodostaa varsinainen luettelo- osuus, jossa elokuvat ovat kronologisessa järjestyksessä. Luettelossa on elokuvien keskeiset tekniset, tekijä- ja sisältötiedot. Filmografian kolmannen osan muodostavat aakkoselliset tekijä-, esiintyjäja paikkakuntahakemistot.
Kirja on myynnissä Työväenliikkeen kirjastossa ja Työväen Arkistossa.
“Työelämässä tarvitaan vihdoin enemmän joustavuutta.” “Vasta nyt on oivallettu ihminen yrityksen voimavarana.”
Tällaiset iskulauseet ovat johtamiskonsulttien, työpoliitikkojen ja henkilöstöjohtajien huulilla. Työelämän syvällinen muuttaminen esitetään edistyksenä, uutena haasteena, joka on epäilyjen yläpuolella. Monella uudella haasteella on kuitenkin pitkä historia.
Ihminen on julistettu työelämän uudeksi haasteeksi yhä uudelleen 1900- luvun aikana. Tämä nyt uutena ja yhteisenä esitettävä haaste on aiemmin nostettu esiin myös sellaisissa yhteiskunnallisissa ja poliittisissa yhteyksissä, joita pidetään ohitettuina tai peräti historian tuomitsemina. Historiallisessa valaistuksessa nykyinen työelämän suuri uudistusprojekti saa aivan uutta väriä.
Työjärjestys kertoo suomalaisesta modernisaatiosta ja sen kansainvälisistä konteksteista. Näkökulmana on työn ja tiedon problematiikka. Kirja käsittelee mm. amerikkalaisten management- oppien maahantuontia, Kansainvälisen työjärjestön merkitystä, työpsykologian kehittymistä, työn merkitystä pohjoismaisen kansanvallan konseptiossa, natsi- Saksan työpolitiikkaa sekä moder- nisaation ongelmia ratkoneen amerikkalais- peräisen yhteiskuntatieteen ja kansallista jatkuvuutta vaalineen historiantutkimuksen jännitettä sotienjälkeisessä Suomessa.
Professori Schanz yllätti Århusissa opiskelijansa keväällä 1994 pitämällä luentosarjan Marxista. Eikä Schanz, 1970- luvun huomattavin Marx- teoreetikko Pohjoismaissa, ollut juuri itsekään kymmeneen vuoteen puuhaillut Marxin teorian parissa.
Nyt suomennetusta luentosarjasta eteemme piirtyy kuva Marxin koko ajattelusta: nuoren Marxin filosofinen antropologia; hänen keskituotantonsa materialistinen historiankäsitys ja lopuksi ekonomiakriittinen kapitalistisen tuotantotavan teoreettinen esitys. Tämä kolmijako on luentojen punainen lanka ja samalla osoitus Schanzin edustaman ns. pääomaloogisen Marx- tulkinnan voimasta.
Teoksen suomalaiset saatesanat ovat dosentti Arto Noron.
Tilaukset ja tiedustelut: Tutkijaliitto, Vuorikatu 8 A 3, 00100 Helsinki, p. 09 - 633 239, Tutkijaliitto@ Helsinki. Fi.
Tukkilaisen tulo ja lähtö on esitys Kemijoen metsä- ja uittotöistä. Metsätöitä ja uittoa tarkastellaan höyrysahojen myötä intensiivistyneestä alkuvaiheesta 1800- luvun loppupuolelta aina uiton muutaman vuoden takaiseen päättymiseen asti.
Tekijä kuvaa savotan töitä, tiloja, työtekijöitä, arjen ja luppoajan rytmiä sekä savottatöiden loppumisen merkitystä. Kirjassa selvitetään, mitä oli savotan arki miten siinä toimittiin ja menestyttiin. Myös ammatin arvostuksen muuttuminen tuodaan esille. Metsä- ja uittokulttuuria ja sen parissa leipänsä hankkivia ihmisiä alettiin ajan myötä hyväksyä, arvostaa, jopa ihannoida. Lopuksi näkökulma siirtyy vielä nykykulttuuriin kuuluvaan matkailuun ja tukkilaisuuden asemaan sen elementtinä.
Milloin jätkä syntyi? Keitä jätkät olivat? Hävisikö jätkäkulttuuri moottorisahan tieltä vai jatkoiko pokasahamies elämäänsä uusissa vaatteissa, ministerinä, urheilusankarina ja elinkeinoelämän johtopaikoilla istuvana “hyvänä jätkänä”?
1960- luvun lopulla SKS ja Postisäästöpankki järjestivät suuren jätkäperinteen kilpakeruun. Jätkän synty analysoi keruun tuotoksia modernin folkloristiikan käsittein. Aikanaan jätkän ympärillä kukoisti moniulotteinen kertomusperinne. Työmiehen tai kulkurin hahmossa kuvattu jätkä oli veijari, joka huijasi ahnetta, ylpeää tai tyhmää talollista, poliisia, pappia tai muita herrasväen edustajia. Metsätyömiehen, todellisen jätkän, elämä ei kuitenkaan aina ollut tarinoiden veroista. Muistot elämästä pilkan ja vitsailun kohteena syventävätkin tässä tutkimuksessa perinneaineiston jätkäkuvaa ja antavat mahdollisuuden luoda kuvan elämästä Itä- Suomessa ennen ja jälkeen sotien.
Kansan Arkisto ja KSL järjestävät 50- luku seminaarin Kirjan talolla, Kirjatyöntekijänk. 10, lauantaina 11.10. klo 10.00 alkaen.
Ohjelma:
10.00 Kimmo Rentola: Kommunistit, Kekkonen ja Kreml
10.45 Mikko Majander: 1949 - lakkoliikkeen pitkä perintö
12.45 Mikko Laitamo: “Tiet auki lipuillemme”. Elokuva
SKDL: n vaalityössä 1950- luvulla.
Työväenliikkeen kirjasto on tallentanut Vasen- tietokannan artikkelit suoraan tieteellisten kirjastojen artikkelitietokantaan ARTOon. Tietokannasta ovat haettavissa ilmestymisestään kuukauden sisällä Ahjon, Kansainvälisen solidaarisuussäätiön apuraportin , Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous & yhteiskunta -lehden, Palkkatyöläisen, Pippurin ja Työväentutkimuksen artikkelit.
Uusimmat työväestöä ja työväenliikettä käsittelevät opinnäytteet ovat haettavissa Työväenliikkeen kirjaston Vasen- tietokannasta ja korkeakoulukirjastojen Lindatietokannasta.
Työväenliikkeen kirjasto on saanut runsaasti lisätilaa entisen, tutun toimipisteensä yhteydestä. Kirjaston lehtien lukutila on entistä suurempi ja asiakkaat ovat saaneet avaran lukusalin.