Tutkijaliiton julkaisema Työjärjestys on kokoelma tietoon, työelämän suhteisiin ja niistä esitettyihin käsityksiin perustuvia artikkeleita. Niissä Kettunen valaisee kriittisesti usein välttämättömyyksinä esitettyjä näkemyksiä työelämän muuttamisesta. Palkintoraadin mukaan Kettusen teoksessa yhdistyvät yhteiskuntateoreettinen keskustelu, ajankohtaiset teemat, kansainvälinen vertailu ja suomalaisen yhteiskuntapolitiikan pitkät linjat mielenkiintoisella tavalla.

Muutoksen porteilla - muistitietokeruu

Työväen Muistitietotoimikunta keskittyy vuosisadan lopun suuressa yleisökeruussaan kasvun vuosiin. Toimikunta kysyy, miten muistiin ovat jääneet 1960- ja 1970-lukujen aatteelliset olot ja työn maailma. Keruu koh-dentuu kasvuvuosista kahteen lohkoon kysymällä laveasti aiheista 1) "Minä ja ha-luamani yhteiskunta" ja 2) "Työ, joka muutti elämäni".

Keruun halutaan valottavan 1960- ja 1970-lukujen yhteisöllisyyden muutokseen sisältyneitä kokemuksia, sitä miten kukin on ajan elänyt. Keruu on tarkoitettu kaikille ikäryhmille rajoittautumatta mihinkään aateleiriin; arvo- ja työyhteisölliset muutokset koskivat meitä kaikkia.

Dosentti Pauli Kettunen (vas.) palkittiin parhaasta työväentutkimuksesta. Työväenperinne ry:n puolesta Kettusen palkitsivat Kirsti Lumiala ja Tauno Saarela. Kuva: Työväenliikkeen kirjasto.

Vuoden 1997 paras työväentutkimus

Suomen Akatemian vanhemman tutkijan, dosentti Pauli Kettusen teos Työjärjestys. Tutkiemia työn ja tiedon poliittisesta historiasta palkittiin vuoden 1997 parhaana työ-väentutkimuksena. Työväenperinne ry:n myöntämä palkinto jaettiin kolmannen kerran, ja se luovutettiin Kettuselle Työväenperinnepäivänä 5.3.1998.

"Minä ja haluamani yhteiskunta"

- Kuvaa osallistumisesi johonkin aatteelliseen yhdistykseen, seuraan tai avustustyöhön; mitä tehtiin ja tavoiteltiin; mitä sait yksin tai joukolla aikaan? Mitä esikuvia ja arvoja toimintaan liittyi, oliko asialla tunnettuja henkilöitä, ja mitkä olivat perustelusi olla mukana? Mitä muistat vasemmistolaistu-misesta?

- Mistä sait vaikutteesi: television välittämistä kuvista, kirjoista, eri mielipidevaikut-tajilta jne.?

- Miten ja missä eri ikäpolvien käsitykset löivät vastakkain? Mitä pyrkimyksiä oli "kumota" entiset johtajat ja auktoriteetit? Mitä olit mieltä presidentti Urho Kekkosesta, pääministeri Mauno Koivistosta ym.? Millaisina muistat poliittiset puolueet tuolloin? Miten muistat suhtautuneesi tulevaisuuteen ja sen odotuksiin?

"Työ, joka muutti elämäni"

- Olitko maaltamuuttaja, uudessa työpaikassa, opiskelitko? Miten uuden asuinpaikkasi ihmiset suhtautuivat sinuun, entä työtoverit? Vertaa olosuhteiden muutosta entiseen työpaikkaasi, tai siihen mitä ennen olit tehnyt ansiotöitä. Kuvaile omaa työsuoritustasi ja muiden töitä.

- Millä tavalla tulit kosketuksiin ammattiosaston ja työehtosopimustoiminnan kanssa? Löytyikö työtä helposti, mitä työssä arvostettiin ja mitä muistat työttömyydestä?

- Mikä oli hankalinta töissä, "pomotko"? Minkälaiset olivat työntekijöiden välit ja mitä arvostuseroja muistat työpaikan eri työntekijäryhmien väliltä? Mitä osaa palkka näytteli arvostuksissasi?

Osallistuminen:

Keruuseen osallistuvan tulee kirjoittaa muistonsa ja lähettää ne 1.10.1998 (tai jo aikaisemmin) ja 1.5.1999 välisenä aikana. Vastaukset tulee lähettää osoitteeseen Työväen muistietotoimikunta, Paasivuorenkatu 5 B 00530 Helsinki, kuoreen merkintä "Muutoksen porteilla". Tietoja keruusta antaa muistitietotoimikunnan sihteeri Risto Reuna, puh. 09-736 322 (Työväen Arkisto).

Huom! Keruseen osallistuvien muistelmien edellytetään olevan jatkossa tutkimuskäytössä ja mahdollisista käyttöä koskevista rajoituksista on mainittava erikseen. Keruusta laaditaan "kasvuantologia".

Vastausohjeet:

Kirjoita, mieluiten koneella, A-4 -kokoiselle kirjoituspaperille. Jätä arkin vasempaan reunaan 2-3 cm marginaali. Merkitse alkuun nimesi, syntymävuotesi, ammattisi ja osoitteesi.

Palkinnot:

Toimikunta jakaa palkintoina 10 000 markkaa: 1 palkinto 3 000, toinen 2 000 sekä viisi 1 000 markan palkintoa.

Arjen työläiskuva - työn ja niukkuuden kuvaamisen ongelma

Työväenkulttuurin neuvottelukunta järjestää maanantaina 23.11.1998 klo 11.00 alkaen Työväen keskusmuseossa (Väinö Linnan aukio 5, 33210 Tampere) työväenkulttuurin III neuvottelupäivän ja seminaarin otsikolla Arjen työläiskuva.

Ohjelma:

11.00 Avaus, dosentti Tapio Bergholm

11.20 Oravaisista Taalintehtaalle - kaksi työläismuseoprojektia, arkistonhoitaja Katia Båsk

Kommenttipuheenvuoro, Inga Vienonen (Oravais Arbetarbostadsmuseum)

Keskustelu

12.30 Lounas

13.30 Urbaanin työläisyyden äärellä, tutkija Riitta Pakarinen

14.15 Amurin työläiskotimuseo, amanuenssi Paula Leinonen

15.00 Teollisuustyön dokumentointi, johtaja Eero Niinikoski

16.00 Päätöskeskustelu

Tiedustelut:

Työväenliikkeen kirjasto

p. (09) 766 429, 765 428

email: perinne@tsl.fi

Työväen keskusmuseo

p. (03) 211 0404

email: info@tkm.fi

Ilmoittautumiset:

Työväen keskusmuseo

Työväenkulttuurin keskusrekisteri - informaatiopankki verkossa

Keskusrekisteri - mikä se on?

Koska Suomessa tehtävällä tutkimuksella ja tallennuksella on aina hyvin rajalliset aineelliset resurssit, olisi hyvä, jos samaa alaa tai aihetta sivuavat tutkijat ja laitokset pääsisivät toistensa kanssa keskusteluyhteyteen. Jotenkin pitäisi olla mahdollista tarkistaa, missä jotakin tiettyä kysymystä tai tutkimusaihetta on mahdollisesti tutkittu tai minne aineistoa on tallennettu. Yhteistyön kehittämiseksi ja koordinoimiseksi tarvitaan siis keskusrekisteriä.

Työväen keskusmuseon tehtäviin kuuluu aihepiirinsä keskusrekisterin laatiminen ja ylläpitäminen. Työväenkulttuurin keskusrekisterihanke alkoi vuonna 1994. Alku-sysäyksenä toimi Työväenkulttuurin työryh-män muistio, jossa työryhmä ehdotti, että "Työväen keskusmuseo ryhtyy hoitamaan alan keskusrekisteriä, johon aluksi kootaan tiedot loppuunsuoritetuista ja käynnissä olevista tutkimushankkeista." Jo muistiota kir

joitettaessa oli nähtävissä, että ainoa järkevä konkreettinen vaihtoehto keskusrekisterin rakentamiseksi tulisi olemaan sähköinen tietoverkko. Internetin läpilyönti tapahtui kuitenkin odotettua nopeammin.

Keskusrekisterin rakentaminen alkoi 1996 Opetusministeriön käynnistäessä "Suomi tietoyhteiskunnaksi"-hankkeen ja myön-täessä tarkoitukseen varoja. Ensimmäisessä vaiheessa hankittiin valmiudet verkon käyttöön, toisessa vaiheessa luotiin museon www-sivuille keskusrekisterin aihio, jota kolmannessa vaiheessa täydennettiin.

Projekti ei ole vielä valmis. Luonteensa puolesta se ei myöskään koskaan voi täysin valmistua, koska tarkoitus on, että rekisteriä jatkuvasti täydennetään. Suurin osa materiaalista on siirretty museon sisäisestä verkosta Internet-verkkoon, mutta osalla materiaalista on linkkejä muihin Internetissä sijaitseviin hakemistoihin. Yhteistä materiaalille on se, että kaikki käsittelevät tavalla tai toisella työväestöä ja sen instituutioita, ja että se on jo valmiiksi sähköisessä muodossa.

Mitä keskusrekisteristä löytää?

Projekti alkoi tutkimusaiherekisterin luomisella. Vaikka alun alkaen rekisteriin tulikin lähinnä museoiden ja muiden vastaavien laitosten tutkimus-, näyttely- tms. perinteentallennusprojektien aiheita, ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi rajata rekisteriä vain niihin, joten rekisteriin saa ilmoittaa kaikenlaisista tutkimushankkeista ja -aiheista, jotka käsittelevät tai sivuavat työväenkulttuuria. Uusien tutkimusaiheiden lisääminen toimii "puoli-automaattisesti", eli kukin tutkija voi itse ilmoittaa tutkimusaiheensa lomakepoh-jaa apuna käyttäen. Aihe ei siirry automaattisesti tutkimusaihekantaan, vaan tiedot siirretään museon sisäisessä verkossa olevaan tietokantaan, josta ajetaan WWW-sivun muotoinen versio, joka lähetetään ilmoittajalle mahdollisia oikaisuja ja hyväksymistä varten. Vasta kun tämä vaihe on tehty, tutkimus ilmestyy indeksiluetteloihin.

Tutkimusaiherekisterin lisäksi keskus

rekisteriin lisää erilaisia tietokantoja ja kehittää hakutoimintoja.

Työväenkulttuurin keskusrekisteri on siis eräänlainen informaation risteysasema, johon on jo koottu runsaasti erilaista työväenkulttuuriin liittyvää materiaalia. Aihepiiristä kiinnostuneiden kannattaisikin piipahtaa sivuilla. Lisäyksiä ja muutoksia tapahtuu jatkuvasti, joten suotavaa on käydä siellä toisenkin kerran uudelleen. Kysymyksiin, pa-rannusehdotuksiin ja tiedusteluihin vastataan sähköpostitse osoitteesta info@tkm.fi.

Valikoima WWW-sivujen osoitteita

Työväenkulttuurin keskusrekisteri http://www.tkm.fi/keskusrekisteri.html

Työväenliikkeen arkistot ovat julkaisseet omat www-sivustonsa:

Työväen Arkisto http://www.tyark.fi/

Kansan Arkisto http://www.kansanarkisto.fi/

Ammattiyhdistysarkisto http://www.sak.fi/ay-arkisto/aya.htm

Merkittävä museaalisen aineiston datapankki on:

Muisti-projektin kokoelma http://linnea.helsinki.fi/~muisti/MUISTI.html

Lähestulkoon kaikki Suomen historian linkit Internetissä:

Agricola

http://www.utu.fi/agricola/

Alankomaissa toimivan IISG:n ylläpitämä

Virtual Library: Labour and Business History

http://www.iisg.nl/~w3vl/

IALHI:n uutislehti löytyy IISG:n sivuilta

International Newsletter of the Inter-national Association of Labour History Institutions

http://www.iisg.nl/~newsletter/index.html

rekisteriin tuotiin erilaisia museon omia rekistereitä, joista tärkeimmät ovat esinerekisteri, kuvarekisteri sekä pienpainatere-kisteri. Tällä hetkellä materiaalia on jo melko runsaasti. Tietopohjana käytettiin Kansal-lisarkiston KAMUT-tietorakenteen suosituksia pienin muutoksin. Esinerekisterissä on noin 10.000 tietuetta, kuvarekisterissä yli 10.000 tietuetta ja pienpainatteissakin yli 3.000 painatteen tiedot. Kuvarekisteriin on kesällä 1998 tehty sellainen muutos, että muutamassa sadassa tietueessa on sanallisen kuvailun lisäksi näkyvissä myös kuva. Copyright-ongelmien vuoksi tuskin koskaan päästään tilanteeseen, että kaikista kuvista voitaisiin rekisteriin sijoittaa digitaaliset "peukalonkynsi" -selailukuvat. Suuren yleisön kiinnostus näitä Suomen ensimmäisiä yleisölle avoimia museotietokantoja kohtaan on ollut toistaiseksi melko laimeaa: kuvapuolella hakuja on tehty vasta 698 ja esinepuolella 426. Toisaalta rekisteriä ei ole juuri mainostettu, ja pääasiallisena käyttäjäkohteena on ajateltukin lähinnä muiden museoiden ja arkistojen työntekijöitä sekä työväenkulttuurista kiinnostuneita tutkijoita ja harrastajia.

Vuodenvaihteessa 1997/98 tehtiin kysely yli 80 museolle ja muulle perinnelaitokselle. Kyselyllä pyrittiin selvittämään, millaisia mahdollisuuksia olisi saada esine- ja kuvarekistereihin myös muiden museoiden ja arkistojen materiaalia. Vain alle 50 % kyselyn saaneista reagoi kyselyyn, ja näistäkin suurin osa vastasi, ettei materiaalia lainkaan ole, sitä ei ole vielä vietynä tietokoneelle tai jos onkin, niin sitä ei saa digitaalisessa muodossa siirrettyä ulos esim. levykkeenä tai sähköpostitse rekisteriin. Onneksi muutamasta laitoksesta materiaalia myös saatiin, jotta voitiin kokeilla, miten systeemiä voidaan kehittää jatkossa.

Keskusrekisterissä on myös linkki- ja osoitelistana Suomessa toimivat työväenkulttuuria tallentavat museot sekä erilaisia toimitettuja erikoisluetteloita. Museolista on tehty "kommentoiden", eli tehtyjen kyselyjen pohjalta on pyritty kertomaan, mitä museot tallentavat. Tarkoitus on myös tuoda keskus

nee kronologisesti vuosikymmenestä toiseen esitellen työväenlehtien vaiheita esineiden, valokuvien ja arkistomateriaalin kautta, itse lehtiäkään luonnollisesti unohtamatta. Tavoitteena on ollut, että kävijä saa näyttelyssä yleiskuvan lehdistön ja lehtityön kehityksestä sekä käsityksen työväen ja ammattiyhdistyslehtien merkityksestä suomalaisen yhteiskunnan vaiheissa viimeisen sadan vuo-den aikana.

Näyttely pyrkii luomaan myös yleiskatsauksen lehtityön tekniseen kehitykseen käsiteltynä ajanjaksona. Heti näyttelytilan alussa on esillä Kansan Lehden kuumalatoma-kone, joka oli mallina käytössä 1970-luvun puoliväliin saakka. Muutos vuosisadan alun työoloista ja Työmies-lehden ensimmäisestä rotaatiopainokoneesta 1980- ja 1990-lukujen offset-järjestelmiin ja tietotekniikkaan on ollut huima. Omana juonteenaan näyttelyssä on työväen lehdissä kukkinut huumori aina vuosisadan alun Kurikasta lähtien. Eri vuosikymmenten pakinoitsijoita esitellään näyttelyssä useita, ja pilapiirrokset värittävät työväenlehdistön matkaa aina 90-luvun taitteeseen asti. Näyttelyssä ei myöskään ole

Minnesotassa toimii laitos

Minnesota Labor Interpretive Center http://www.mtn.org/lic/ http://www.brainerd.net/~mlic

Lehtityötä ja työväkeä -näyttely Työväen keskusmuseossa

Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Työväen keskusmuseossa avattiin 17.3.1998 ammat-tiyhdistys- ja työväenlehtien vaiheita esittelevä näyttely. Näyttely on esillä jouluun 1998.

"Lehtityötä ja työväkeä"-näyttely tarkastelee työväen ja ammattiyhdistyslehtien vaiheita sadan vuoden ajalta alkaen Työmiehen ilmestymisestä 1895. Sitä seurasivat Kansan Lehti Tampereella ja Länsi-Suomen Työmies Turussa, molemmat 1899. Näyttely ete

Hämeen Yhteistyötä luetaan vuonna 1974. Työväen keskusmuseon uusi näyttely esittelee työväen ja ammattiyhdistyslehtien vaiheita sadan vuoden ajalta. Kuva: Työväen keskusmuseo.

monitoiminainen Lyyli Takki. Nämä kuvat näyttelyyn on saatu Lyyli Takin tyttäreltä.

"Lehtityötä ja työväkeä" on osa Työväen keskusmuseon laajentuvaa näyttelytoimintaa ja se on esillä samanaikaisesti päänäyttelyn "1917 - Tavoitteena kansan valta" kanssa.

Työväen keskusmuseon

näyttelyt

Lehtityötä ja työväkeä

jouluun 1998 saakka

1917: Tavoitteena kansan valta

kesään 1999 saakka

Finlaysonin Vanha tehdas ja Suomen teollistumisen läpimurto

syyskuu 1998 - marraskuu 1999

Sata vuotta ammatillista yhteistyötä Tampereella

syyskuu 1998 - marraskuu 1999

TUL:n Tampereen piiri 80 vuotta

maaliskuusta 1999 lähtien

Suomalaisia työväenjärjestöjen asiakirjoja Viipurissa

Vuonna 1934 Viipurin Tervaniemeen perustetussa Viipurin maakunta-arkistossa säi-lytetyistä asiakirjoista jäi viime sotien aikana suurin osa evakuoimatta. Sodan jälkeen suomalaisilta evakuoimatta jääneet arkistot sijoitettiin samaan rakennukseen, josta nykyisin käytetään nimitystä Leningradin oblastin arkisto - Lenoblogosarchiv. Suomalaisia arkistoja on kartutettu myöhemmin myös muualta "löytyneillä" suomalaisten viranomaisten, järjestöjen ja yksityisten ar-

unohdettu työväenliikkeen sisäisten linjariitojen vaikutusta lehdistöön tai lehtien hankalaa suhdetta valtiovaltaan. Toisaalta myös työväenlehtien merkitys lukijoidensa arkielämässä ja vapaa-ajan vietossa on pyritty tuomaan esiin.

Näyttelyssä oleva esineistö on suureksi osaksi peräisin Työväen keskusmuseon omista kokoelmista, jonne se on kulkeutunut eri lahjoittajien kautta. Näytteillä on mm. Työväen keskusmuseon kokoelmien vanhin esine, 1807 Skotlannissa ilmestynyt Edin-burgh Evening Courant -lehti. Lisäksi näyttelyssä on esillä mm. kaksi Työmies-lehteä, Suomen Sosialidemokraatin ensimmäinen näytenumero vuodelta 1918, Työväenjärjestöjen Tiedonantaja 1920-luvulta, Palkkatyöläinen vuodelta 1933 sekä useita uudempia työväen ja ammattiyhdistyslehtiä. Esineistöstä voidaan mainita Kansan Lehden toimittajana olleen Yrjö Sirolan vaellussauva vuosisadan alusta ja "Jahvetti" Yrjö Kilpeläisen matkakirjoituskone 1940-luvun lopulta.

Näyttelyn kuvamateriaalin osalta on hyödynnetty ennen kaikkea Työväen keskusmuseoon lahjoitettua Kansan Lehden kuvakokoelmaa sekä Työväen Arkiston kuvakokoelmia. Käytettävissä on näyttelyä koottaessa ollut myös Työväen keskusmuseon uusin laajamittainen kuvalahjoitus, Hämeen Yhteistyö ja Pirkanmaan Yhteistyö -lehtien valokuva-arkisto, jossa lehden omia vaiheita esittelevän kuvamateriaalin osuus on tosin valitettavan vähäinen.

Ammattiyhdistyslehdistön osalta näyttelyssä on pyritty tuomaan esiin lehtikentän kehityksen keskeisimmät piirteet vuosisadan vaihteen käsityöläis- ja ammattikuntalehdistä nousukausien ja hajaannuksien kautta 1990-luvulle. Ammattiyhdistyslehdistö on elänyt liittojen ja keskusjärjestön kehityksen mukaan eikä ay-liikkeen parissa olekaan syntynyt yhtä ainoaa, koko järjestökentän tarpeet täyttävää lehteä. Muista työväenliikkeen parissa julkaistuista lehdistä nousee näyttelyssä esiin etenkin osuustoimintaliikkeen piirissä ilmestynyt Kuluttajain Lehti, jonka toi-mituksesta 1920-luvulla otetuissa valokuvissa esiintyvät niin runoilija Uuno Kailas kuin

kistoilla. Lenoblogosarchivissa säilytetään tätä nykyä noin 1,2 miljoonaa asiakirjakan-siota, joista suomalaisen arkistomateriaalin osuus on vajaat 120.000 asiakirjakansiota 450 arkistonmuodostajalta. Viimeksimaini-tulla tavalla Lenoblogosarchiviin lienee päätynyt myös joukko suomalaisia työväenjärjestöjen asiakirjoja. Kaikkiaan niitä voidaan nimetä 14 arkistonmuodostajalta, jotka puolestaan käsittävät 98 asiakirjakansiota.

Työväenjärjestöjen arkistoista merkittävimmät ovat Viipurin läänin läntisen vaalipiirin sos.dem. piiritoimikunnan (fondi 513) ja Suomen kansanvaltuuskunnan Viipurin läänin lääninvaltuuskunnan (fondi 527) arkistot. Ensinmainittu arkisto on kokonaisuutena laajin, käsittäen kaikkiaan 48 asiakirjakansiota. Lääninvaltuuskunnan arkisto käsittää pääasiassa tiliasiakirjoja, mm. Viipurin ja ympäristön pitäjien järjestyksenvalvojien ja mi-liisien palkkalistoja, otteita pöytäkirjoista, sekä kirjelmiä syksyltä 1917 ja keväältä 1918. Karjalan esikaupungin ja Hirvikosken työväenyhdistysten arkistoihin sisältyy myös varsinaiseen toimintaan liittyneitä pöytäkirjoja. Sen sijaan muiden arkistonmuo-dostajien arkistot muodostuvat ainoastaan kassakirjoista tai muista sekalaisista asiakirjoista. Esimerkiksi Viipurin työväenyhdistyksen arkiston muodostavat kaksi kansiota sisältävät vain yhden otteen pöytäkirjasta ja hakemuksia vahtimestarin virkaan.

Nykyisin Lenoblogosarchivin asiakirjojen käyttö on vapaa kaikille tutkijoille. Käytäntönä on ollut, että tulevasta käynnistään ja halu-amistaan asiakirjoista tulee ilmoittaa ar-kistolle kirjallisesti etukäteen joko venäjäksi tai englanniksi. Valitettavasti arkiston palveluksessa ei ole ketään suomenkielen taitoista, joten asioiminen hoituu myös vain näillä kielillä. Tästä huolimatta palvelussa ei ole moittimisen sijaa. Vanhan neuvostoajan perinteenä on syytä varautua täyttämään tai ainakin kuittaamaan useita lomakkeita. Arkiston käytössä on kopiokone ja kopioiden hinta on ollut ainakin viime aikoihin asti kohtuullinen. Arkiston osoite on: Leningrad regional state archive in Vyborg, Shturma St. 1, 188900 Vyborg, Russia.

Lenoblogosarchivissa Viipurissa säilytet-tävät suomalaiset työväenjärjestöjen asiakirjat ja niiden rajavuodet:

Fondi Arkistonmuodostaja Rajavuodet

497 Viipurin työväenteatteri 1922-1937

513 Viipurin läänin läntisen vaali-

piirin sos.dem. piiritoimikunta 1918-1939

514 Kannuskosken työväen-

yhdistys 1906

515 Karjalan esikaupungin työ-

väenyhdistys 1920-1932

516 Pulsan työväenyhdistys 1911-1934

517 Saavolan työväenyhdistys 1925-1934

518 Säkkijärven työväenyhdistys 1906-1927

519 Hirvikosken työväenyhdistys 1911-1917

520 Toronton workerspaartin

suomalainen osasto 1922-1926

521 Viipurin työväenyhdistys 1919, 1931

522 Käkisalmen sos.dem. nuo-

riso-osasto 1919-1923

524 Suomen Puutyöntekijäin Lii-

ton ammattiosasto N:o 52 1907-1908

527 Suomen kansanvaltuuskunnan

Viipurin läänin lääninvaltuus-

kunta 1917-1918

538 Kanadan sosialistipuolueen

Sointulan suomalainen osasto 1903-1913

Alan kirjoja

Olavi Hurri ja Vuokko Marttala-Hurri: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla. Vihti 1997, 176 s. ISBN 952-90-8468-4.

Kiinnostus työväentalojen historiaan virisi 1970-luvulla. Sen seurauksena tehtiin muutamia kartoituksia eri puolilla Suomea sekä yliopistollisina opinnäytteinä että harrastuksen pohjalta. Samaan kiinnostuksen herää-miseen liittyvät työväentalojen ja seurantalojen kunnostamismäärärahat. Opetusministeriöstä saaduilla avustuksilla saatiin ja saadaan edelleen vanhoja taloja pelastetuksi. Nykyisellä järjestötoiminnalla talojen ylläpito on useimmiten ylivoimainen tehtävä.

Kirja on Uudenmaan Sosialidemokraattisen Piirin 90-vuotisjuhlakirja. Siihen on koottu Uudenmaan sosialidemokraattiset työväentalot sekä ne talot, jotka ovat olleet alunpe

taloista on saatu kartoitetuksi. Työväentalo-jahan on tähän maahan rakennettu eri aikoina yhteensä toista tuhatta. Sosialidemokraattisia taloja on tällä hetkellä toiminnassa n. 300.

* * *

Teija Norvanto: Kaartista kabinettiin. Viljo Sohkasen elämäntaival 1900-1989. Gummeruksen Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1997. 148 s.

Teija Norvannon kirjoittama elämäkerta sosiaalijohtaja Viljo Sohkasesta, tikkuri-lalaisesta työväenliikkeen veteraanista on miellyttävä lukukokemus. Sohkanen julkaisi itse 1967 Punakaartilaisen päiväkirjan, jossa hän käsitteli vuoden 1918 kokemuksiaan Tikkurilan punakaartissa ja Suomenlinnan vankileirillä. Teija Norvanto esittelee kirjassaan Viljo Sohkasen koko elämänkaaren.

Viipurin maaseurakunnan Rakkolanjoen kylässä syntynyt Viljo Sohkanen vietti lapsuutensa Tampereella. Viljon ollessa 11-vuotias perhe muutti töiden perässä Helsingin pitäjän Tikkurilaan, jossa Sohkanen eli suurimman osan elämästään. Viljo Sohkaselle työväenliikkeen toimintaan osallistuminen oli itsestäänselvyys, Sohkasen vanhemmat Juho ja Edla olivat valveutuneita työläisiä. Ensimmäinen työväenjärjestö, johon Sohka-nen kuului oli Sos.dem. Naisliiton alaisuuteen vuonna 1902 perustettu Ihanneliitto. Teijan Norvannon mukaan "tämän lastenjärjestön aatteellinen palo ja into tarttuivat pienen pojan mieleen niin voimakkaasti, että hän julisti olevansa ihanneliittolainen vielä 80-vuotiaana ikämiehenäkin".

Viljo Sohkasen elämään vuosi 1918 jätti ikuiset jäljet, niin kuin niin monen muunkin työväenliikkeen aktiivin elämään. Tikkurilan punakaartin sanitäärinä toiminut 17-vuotias Sohkanen vapautettiin 1.7.1918. Sohkanen oli ehtinyt olla Suomenlinnan vankileirillä kaksi ja puoli kuukautta. Viljon isä Juho Soh-kanen sen sijaan menehtyi Tammisaaren vankileirillä elokuussa 1918.

Vuoden 1918 kokemukset eivät lannistaneet Viljo Sohkasta toimimasta työväen

rin sosialidemokraattien hallitsemia. Tietoja on saatu kootuksi 113 talosta, joista on tähän päivään asti säilynyt noin 40.

Tekijät korostavat, että kirja ei ole mikään tieteellinen tutkimus eikä matrikkeli. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö sen eteen olisi tehty paljon työtä. Työ on ollut tekijöille varmasti kiintoisa ja haastava. Useimmista taloista on saatu paljon tietoja yhdistyksen historiikeista ja ne on tarkoin dokumentoitu. Monista taloista on tietoa ollut hyvin niukasti. Usein tekijät ovat saaneet vihiä talon olemassaolosta pelkän muistitiedon perusteella tai jostain hajamaininnasta paikallisessa lehdessä.

Teoksessa työväentalot esitellään kun-nittain. Se on ollut onnistunut ratkaisu, sillä useimmiten kirjan lukijaa kiinnostaa tietyn paikkakunnan talot ja historia. Useimmista taloista on olemassa vanha valokuva, joka yleensä on peräisin Työväen Arkiston kuvakokoelmista. Lisäksi tekijät ovat kuvanneet taloja niiden tämän hetkisessä tilassa.

Hurrien kirja on ollut varsin suosittu ja on innostanut muiden piirien edustajia vastaavaan hankkeeseen. Ehkä muutaman vuoden kuluttua merkittävä osa Suomen työväen

Kirjakahvilaan!

Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvila järjestetään joka kuukauden 2. torstai klo 18.00 - 20.00 osoitteessa Paasivuorenkatu 5 (katutaso). Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Kirjakahvilassa on aina alustus ja keskustelua kahvin lomassa. Tervetuloa!

Kirjakahvilat 1998:

15.10. Jyrki Helin: Ulko- ja rakennustyöläisten vaiheita sadan vuoden ajalta. Rakennusalan työläisten järjestötoiminta Suomessa.

12.11. Matti Kortteinen & Hannu Tuomikoski: Työttömät - työttömyys

10.12. Kalevi Sorsa: Sisäänajo - politiikan kuvioita 1969 - 1972

Työväenperinnepäivää vietetään perjantaina 5.3.1999 Työväenliikkeen kirjastossa. Päivän teemana on "Eduskuntavaalit Suomessa". Työväenperinnepäivänä palkitaan vuoden 1998 paras työväentutkimus. Palkinto annetaan tällä kertaa harrastajahisto-rioitsijalle.

Valokuvia ja muuta ystävyysseura-aineistoa Kansan Arkistossa

Suomi-Neuvostoliitto-Seuran valokuva-ar-kisto vuosilta 1945 - 1993 on luovutettu Kansan Arkistoon keväällä 1997. Arkisto sisältää 26.800 valokuvaa, albumeja, diakuvia ja negatiiveja. Valokuva-aineistoa on yhteensä 159 kansiota. Arkistossa on valokuvia Suomesta ja Neuvostoliitosta. Se on tutkijoiden käytettävissä. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran asiakirja-aineisto on jo aiemmin luovutettu Kansallisarkistoon.

liikkeessä. Jo 1920-luvulla Sohkanen toimi aktiivisesti niin Tikkurilan työväenyhdistyksessä kuin ammattiyhdistysliikkeessäkin. Sohkasesta kehittyi vaikutusvaltainen kun-nallispoliitikko, joka uurasti erityisesti oman asuinpaikkansa koulu- ja sosiaaliasioiden hoitamisessa. Vuosina 1958 - 1963 Sohka-nen, entinen tiilitehtaalainen ja konepaja-lainen, toimi Helsingin maalaiskunnan sosi-aalijohtajana. Sohkasen virkaura Helsingin maalaiskunnan palveluksessa oli alkanut vuonna 1948 arkistonhoitajana.

Jäätyään eläkkeelle 1963 Sohkanen ryhtyi aktiivisesti kirjoittamaan. Teija Norvanto on laatinut kirjan loppuun luettelon Sohkasen kirjoituksista aihepiireittäin.

Kaartista kabinettiin on teos, jonka soisi toimivan esimerkkinä muillekin työväen-yhdistyksille. Työväenliikkeen historian tutkiminen paikallisten vaikuttajien ja työväenliikkeen aktiivien näkökulmasta tuo uutta valaistusta suomalaisen työväenliikkeen historiaan.

Suomi-Neuvostoliitto-Seura (SNS) on perustettu 18.10.1944. Seura muutti nimensä Suomen ja Venäjän Kansojen Ystävyys-Seuraksi vuonna 1991 ja Suomi-Venäjä-Seuraksi vuonna 1995. Valokuva-arkisto on karttunut ja sitä on hoidettu osana seuran toimintaa vuosina 1945 - 1993. Seuran arkis-tonhoitaja on järjestänyt valokuva-arkiston seuran asiakirja-aineiston sijoitusjärjes-telmän mukaisesti aiheenmukaisiin luokkiin.

Kansan Arkistossa on Suomen ja Neuvostoliiton Rauhan ja Ystävyyden Seuran (SNSI, 1940) ja sen paikallisten yhdistysten arkistoja sekä Suomi-Neuvostoliitto-Seuran piirijärjestöjen ja paikallisten yhdistysten arkistoja, yhteensä 143 arkistonmuodos-tajaa.

Kansan Arkistossa on myös muiden ystävyysseurojen, mm. Suomi-Bulgaria-Seuran, Suomi-Chile-Seuran, Suomi-Korea-Seuran ja Suomi-Vietnam-Seuran aineistoa. Tuorein luovutus on saatu Suomi-Kuuba-Seuralta. Eräät paikallisosastotkin ovat toimittaneet asiakirjansa Kansan Arkistoon.

* * *

Kansan Arkistossa avataan maanantaina 16.11.1998 klo 17.00 työväestön 1920-lukua kartoittava valokuvanäyttely. Avajaisten yhteydessä järjestetään keskustelutilaisuus näyttelyn teemoista. Näyttely on avoinna ti - pe klo 9.00 - 16.00.

Sukupuoli, yhteiskunta ja historia

Elina Katainen ja Riitta Oittinen vetävät Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian laitoksella seminaaria "Sukupuoli, yhteiskunta ja historia", jossa käsitellään osallistujien opinnäytetöitä. Seminaarin ensimmäinen kokoontuminen oli 21.9.1998. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Riitta Oittiseen, puh. 191 8947.

"Väkivallan vuosi"

Työväen Arkistossa avattiin vuoden 1917 - 1918 tapahtumia ja tuntoja peilaava näyttely "Väkivallan vuosi". Näyttely on esillä ar-kistossa (Paasivuorenkatu 5 B) kevääseen 1999 asti.

* * *

Tervetuloa tutkimaan myös lauantaisin!

Työväen Arkisto on jatkanut keväällä kokeiltua lauantai-aukioloa syyskuun alusta alkaen. Arkisto on syys- ja marraskuun välisenä aikana avoinna myös lauantaisin klo 10.00 - 15.00. Lauantaina ei toimiteta uusia tilauksia. Tilaukset on siis tehtävä viimeistään perjantaina ennen klo 15.00:tä.

Työväen keskusmuseo uusiin tiloihin

Työväen keskusmuseon pysyvien toimitilojen hankesuunnitelma on valmistunut. Kesäkuun lopussa hyväksytyn suunnitelman bruttopinta-ala on 5.200 m2, ja tilat tulevat sijaitsemaan jatkossakin Tampereen Finlaysonin alueella ns. Finlaysonin Vanhaan tehtaan yhteydessä. Seuraavana vaiheena on käynnistymässä museotilojen yksityiskoh-taisempi suunnittelu, jonka pohjalta rakennustyöt voidaan aloittaa mahdollisesti jo vuonna 1999.

Gradu-seminaari 1999

Teetkö tai suunnitteletko GRADUA työväestön/työväenliikkeen/työelämän historiaan tai kulttuuriin liittyvästä aiheesta?

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura ry kutsuu sinut tutkielmantekijöiden tapaamiseen Helsingin yliopiston Renvallinstituuttiin (Unioninkatu 38) lauantaina tammikuun 30. päivänä 1999 klo 10.00.

Tilaisuudessa voit keskustella tutkijoiden, arkistojen edustajien ja toisten gradunteki-jöiden kanssa kysymyksenasettelun, aiheen rajauksen ja lähdeaineiston ongelmista.

Ohjelman runkona ovat graduntekijöiden vapaamuotoiset työpaperit. Papereiden tarkoituksena ei ole teettää hyödytöntä lisä- työtä vaan mahdollistaa valmisteltu kom-mentointi ja rakentava keskustelu. Jotta paperit voitaisiin ennalta toimittaa osanottajille, on niiden oltava järjestäjillä viimeistään 18.1.1999.

Ilmoittaudu kuitenkin jo 15.12.1998 mennessä. Kerro ilmoittautuessasi osoitteesi, tutkielmasi aihe ja oppiaine, johon olet sitä tekemässä. Kerro myös, oletko halukas esittelemään työtäsi kirjallisesti edellä mainitulla tavalla vai ainoastaan suullisesti. Matkakustannukset korvataan kirjallisen esityksen laatijoille.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:

Kari Teräs, Suomen historia, 20014 Turun yliopisto, p. (02) 333 6237, sähköposti: Kari.Teras@utu.fi

Anu Suoranta, Poliittinen historia, 20014 Turun yliopisto, p. 040 561 0629, sähköposti: anusuo@utu.fi

Pirjo Markkola, Tampereen yliopisto, His-toriatieteen laitos, PL 607, 33101 Tampere, p. (03) 215 6548, sähköposti: hipima@uta.fi

Uutta kommunismi-tutkimusta

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuoden 1998 vuosikirjan teemana on Kommunismi-tutkimuksia. Aihetta luodataan 11 kirjoittajan voimin.

Tauno Saarela ja Kevin Morgan valotta

vat suomalaisten kommunistien vallankumo-uspuuhia 1920-luvun alun Englannissa.

Elina Katainen tarkastelee Betty Peltosen elämäkerran kautta aihetta Kommunistit ja 1920-luvun uusi nainen.

Jorma Puuronen kirjoittaa Perä-Pohjolan lakkoliikkeestä vuosisadan alkupuolella ja Markku Kangaspuro Neuvosto-Karjalan suomalaisesta jääkäri-pataljoonasta.

Mikko Majanderin otsikkona on Uuno Hiironen toverituomioistuimessa, jolloin käsittelyn alla ovat ay-kommunistit puolue- ja am-mattiyhdistyslogiikan välissä 1950-luvun alussa.

Samaa ajanjaksoa käsittelee pääosin myös Pirjo Kaihovaaran laaja artikkeli Miksi liityin puolueeseen - SKP:n kaaderien elämäkerrat heidän itsensä puolueelle kirjoitta-mina.

Tapio Bergholmin artikkelissa käsitellään SKP:n sodanjälkeistä palkka- ja työehto-sopimuspolitiikkaa.

Sakari Selin muistelee toimintaansa Unkarin radion suomenkielisessä toimituksessa 1950-luvun puolivälissä.

Mikko Laitamo kirjoittaa SKDL:n sodanjälkeisistä vaalielokuvista ja Veli-Pekka Leppänen Tshekkoslovakian kriisin vaikutuksista suomalaisten kommunistien toimintaan.

Kirja ilmestyy lokakuun lopussa. Hinta 80 mk.

Tilaukset:

Raimo Parikka, PL 54 (Taso), 00014 Helsingin yliopisto, p. (09) 191 8956, sähköposti: raimo.parikka@helsinki.fi

10. pohjoismainen työväenhistorian

kokous

10. pohjoismainen työväenhistorian kokous järjestetään Turussa 3. - 5.9.1999. Kokouksen teemana on "Paikallista ja kansainvälis

tä - pohjoismaisen työväenliikkeen kansallisen organisoitumisen ulottuvuuksia". Taustana aiheen ja paikan valinnalle on se, että vuonna 1999 tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen työväenpuolueen perustamisesta Turussa. Eri osateemojen yhteydessä pohditaan, miten paikalliset, kansalliset, pohjoismaiset ja laajemmin kansainväliset tekijät ovat kietoutuneet toisiinsa työväenliikkeen muotoutumisessa ja muuttumisessa.

Tarkempi ohjelma ja "call for papers" on odotettavissa vuoden 1998 lopulla. Kansallinen järjestelytoimikunta koostuu eri yliopistojen historian laitosten sekä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran edustajista.

Lisätietoja:

Pauli Kettunen, Renvall-instituutti, 00014 Helsingin yliopisto, p. (09) 191 23294, sähköposti: Pauli.Kettunen@helsinki.fi

Pirjo Markkola, Tampereen yliopisto, His-toriatieteen laitos PL 607, 33010 Tampere p. (03) 215 6548, sähköposti: hipima@uta.fi

Kari Teräs, Suomen historia, 20014 Turun yliopisto p. (02) 333 6237, sähköposti: Kari.Teras@utu.fi

sivuille ja multimediaksi. Turun esikaupungin Raunistulan kautta nousevat esiin kaikki keskeiset työläiskaupunginosia koskevat poliittiset ja sosiaaliset kysymykset. Hankkeessa luodaan virtuaalinen esikaupunki, joka mahdollista havainnollisen tavan liikkua ajassa ja tilassa sekä paikallisen yhteisön kautta virtuaalitekniikkaa hyödyntäen ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan rakentumista yleisemmin.

Virtuaalisessa Raunistulassa liikutaan kaupunginosan teillä, tarkkaillaan ympäristön muutoksia, tutustutaan kuvan ja äänen avulla työhön, politiikkaan, vapaa-aikaan, rakennuksiin, pihoihin ja ihmisiin. Virtuaalitek-niikan avulla voidaan työläiskoteja mallintaa ja "kyläillä" niissä eri aikoina.

Hankkeesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan.

Lisätietoja:

Anu Suoranta, p. 040 561 0629, sähköposti: anusuo@utu.fi

Kari Teräs, p. (02) 333 6237, sähköposti: kteras@utu.fi

Lenin on pop

Lenin-museossa, Tampereen Tyoväentalos-sa (Hämeepuisto 28), ovat perusnäyttelyinä esillä "Leninin elämä ja toiminta" ja "Lenin ja Suomi" -näyttelyt. Lisäksi museossa on eri-koisnäyttelyinä sekä historiallisia että taidenäyttelyitä. Syksyllä 1998 on esillä nokialaisen työläistaiteilija Ossi Somman taidenäyttely "Leningrad" ja pietarilaisen Mitkat-taiteilijaryhmän näyttely "Mitkat ja Lenin".

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran Turun virtapiiri on käynnistänyt Rau-nistulan sähköistämishankkeen. Sähköistä-minen on monitieteinen kaupunkitutkimus-, opetus- ja julkaisuhanke, jossa tuotetaan esikaupunkialuetta koskevaa aineistoa www-