|
Uusi suunta Pohjolan työväen perinnelaitoksille? Tanskan Työväenliikkeen kirjasto ja arkisto (ABA)
järjesti 22.-24.5.2000 työväenliikkeen arkistojen ja kirjastojen pohjoismaisen
konferenssin Kööpenhaminassa. Suomi oli liikkeellä yhdeksänhenkisellä delegaatiolla, johon kuuluivat edustajat
Ammattiyhdistysarkistosta (Pekka Kalliokoski), Kansan Arkistosta (Pirjo
Kaihovaara, Marita Jalkanen ja Reetta Riihimäki), Työväen Arkistosta (Esa
Lahtinen ja Mikko Kosunen) ja Työväenliikkeen kirjastosta (Mari Jokinen, Satu
Saarikivi ja Tapio Bergholm).
ABA:n johtaja Henning Grelle pohti oman laitoksensa
tulevaisuutta. Hän nosti olennaisia kysymyksiä esiin. Ovatko LO ja sen
ammattiliitot sekä muut työväenjärjestöt tulevaisuudessakin valmiit panostamaan
perinnelaitokseensa riittävästi varoja? Onko työväenliike tulevaisuudessa liian
kapea pohja ABA:n taustaryhmäksi? Tulisiko instituution nimeä vaihtaa kuten
Keski-Euroopan maissa sosiaalihistorian instituutiksi tai vastaavaksi? Norjan arkiston ja kirjaston johtaja Knut Einar
Eriksen esitti instituutionsa heikon taloudellisen tilanteen vuoksi samanlaisia
kysymyksiä. Eriksen pohti, johtaako uusien ystävien hankkiminen
toimihenkilöammattiliitoista siihen, että vanhat ystävät LO:ssa vähentävät
tukeaan. Eurooppalainen trendi luopua suoraan työväenliikkeeseen viittavasta
nimestä tuntui kiinnostavan ainakin tanskalaisia. Keskustelu aiheesta tulee
jatkumaan meillä ja muualla. Kysymys on vaikea. Tuleeko pysyä omassa
linnaleirissä? Vai avataanko ovia laajempiin kammareihin? Ruotsalaiset eivät olleet niin innoissaan
identiteetin uudelleen muokkauksesta. Ruotsin työväenliikkeen arkiston ja
kirjaston johtaja Karin Englund korosti, että työväenliikkeen kirjastot ja
arkistot tarjoavat aineistoa myös ideoiden, aatteiden ja oman ajan
historiantutkijoille. Englund kiteytti perinnelaitosten ydintehtävät kauniiseen
ympyrään, jossa luki vårda - visa - veta. Mitä se on? On hoidettava (vårda)
hyvin omaa aineistoa. Aineiston on oltava asiakkaiden käytettävissä (visa).
Hyvään palveluun kuuluu myös, että ammattitaitoinen henkilökunta tietää (veta),
mihin aiheisiin aineistoa löytyy. Konferenssi paneutui perinnelaitosten toiminnan
kehittämiseen alustuksin, demonstraatioiden avulla ja yleiskeskustelussa.
Konkreettisia ongelmia ja tulevaa yhteistyötä puitiin alakohtaisissa ryhmissä,
jotka oli koottu kirjastojen, kuva-arkistojen ja arkistojen ammattilaisista.
Laitosten johtajilla oli vielä oma ryhmä, joka keskusteli perinnelaitosten
taloudesta ja tulevaisuuden visioista.
Kokous oli mielenkiintoinen ja antoisa. ABA:ssa oli
hyvät puitteet kokoukselle. Pääsimme tutustumaan “mustaan timanttiin” eli
kuninkaallisen kirjaston monumentaaliseen uudisrakennusosaan ja työväen
museoon, jonka museoravintolassa nautittiin päättäjäisillallinen. Tapaaminen
oli antoisa, vaikka tanskan kielen kuullun ymmärtäminen pani delegaatiomme
kielitaidon ajoittain kohtuuttoman kovaan testiin. Tapio Bergholm |