Uusi suunta Pohjolan työväen perinnelaitoksille?

Tanskan Työväenliikkeen kirjasto ja arkisto (ABA) järjesti 22.-24.5.2000 työväenliikkeen arkistojen ja kirjastojen pohjoismaisen konferenssin Kööpenhaminassa. Suomi oli liikkeellä yhdeksänhenkisellä delegaatiolla, johon kuuluivat edustajat Ammattiyhdistysarkistosta (Pekka Kalliokoski), Kansan Arkistosta (Pirjo Kaihovaara, Marita Jalkanen ja Reetta Riihimäki), Työväen Arkistosta (Esa Lahtinen ja Mikko Kosunen) ja Työväenliikkeen kirjastosta (Mari Jokinen, Satu Saarikivi ja Tapio Bergholm).

Pohjoismaisen konferenssin osanottajia Tanskasta ja Ruotsista. Vas. Gerd Gallesen (ABA, Tanska), Karin Englund (ARAB, Ruotsi), Martin Grass (ARAB), Rigmor Hagström (ARAB). 22.5. 2000. Kuva Esa Lahtinen.

ABA:n johtaja Henning Grelle pohti oman laitoksensa tulevaisuutta. Hän nosti olennaisia kysymyksiä esiin. Ovatko LO ja sen ammattiliitot sekä muut työväenjärjestöt tulevaisuudessakin valmiit panostamaan perinnelaitokseensa riittävästi varoja? Onko työväenliike tulevaisuudessa liian kapea pohja ABA:n taustaryhmäksi? Tulisiko instituution nimeä vaihtaa kuten Keski-Euroopan maissa sosiaalihistorian instituutiksi tai vastaavaksi?

Norjan arkiston ja kirjaston johtaja Knut Einar Eriksen esitti instituutionsa heikon taloudellisen tilanteen vuoksi samanlaisia kysymyksiä. Eriksen pohti, johtaako uusien ystävien hankkiminen toimihenkilöammattiliitoista siihen, että vanhat ystävät LO:ssa vähentävät tukeaan. Eurooppalainen trendi luopua suoraan työväenliikkeeseen viittavasta nimestä tuntui kiinnostavan ainakin tanskalaisia. Keskustelu aiheesta tulee jatkumaan meillä ja muualla. Kysymys on vaikea. Tuleeko pysyä omassa linnaleirissä? Vai avataanko ovia laajempiin kammareihin?

Ruotsalaiset eivät olleet niin innoissaan identiteetin uudelleen muokkauksesta. Ruotsin työväenliikkeen arkiston ja kirjaston johtaja Karin Englund korosti, että työväenliikkeen kirjastot ja arkistot tarjoavat aineistoa myös ideoiden, aatteiden ja oman ajan historiantutkijoille. Englund kiteytti perinnelaitosten ydintehtävät kauniiseen ympyrään, jossa luki vårda - visa - veta. Mitä se on? On hoidettava (vårda) hyvin omaa aineistoa. Aineiston on oltava asiakkaiden käytettävissä (visa). Hyvään palveluun kuuluu myös, että ammattitaitoinen henkilökunta tietää (veta), mihin aiheisiin aineistoa löytyy.

Konferenssi paneutui perinnelaitosten toiminnan kehittämiseen alustuksin, demonstraatioiden avulla ja yleiskeskustelussa. Konkreettisia ongelmia ja tulevaa yhteistyötä puitiin alakohtaisissa ryhmissä, jotka oli koottu kirjastojen, kuva-arkistojen ja arkistojen ammattilaisista. Laitosten johtajilla oli vielä oma ryhmä, joka keskusteli perinnelaitosten taloudesta ja tulevaisuuden visioista.

ABA:n Henning Grelle saa Suomen tuliaisena Soviet Dada-rompun. Luovuttajina Pirjo Kaihovaara ja Tapio Bergholm. 22.5. 2000. Kuva Esa Lahtinen.

Kokous oli mielenkiintoinen ja antoisa. ABA:ssa oli hyvät puitteet kokoukselle. Pääsimme tutustumaan “mustaan timanttiin” eli kuninkaallisen kirjaston monumentaaliseen uudisrakennusosaan ja työväen museoon, jonka museoravintolassa nautittiin päättäjäisillallinen. Tapaaminen oli antoisa, vaikka tanskan kielen kuullun ymmärtäminen pani delegaatiomme kielitaidon ajoittain kohtuuttoman kovaan testiin.

Tapio Bergholm