|
Juha
Koskinen Helsinki Kisällimatkalla kommunistiksi – C.D. Forssell Ranskassa
syntyi 1840-luvun alussa liike, jota kutsuttiin kommunismiksi ja sen
kannattajia kommunisteiksi. Kommunistit olivat ennen kaikkea Etienne Capet’n
seuraajia, mutta myös babeufilaisella perinteellä oli sijansa. Aikaa myöten
kommunistisia suuntia oli useita. Pariisin saksalaisten keskuudessa varsinkin
Wilhelm Weitlingilla oli suuri vaikutus. Sosialisteilla tarkoitettiin
owenilaisia, fourierilaisia ja heidän kaltaisiaan. Kommunismin
kannattajakunnassa käsityöläiskisälleillä oli tärkeä sija. Vaeltavien käsityöläiskisällien mukana kommunismi levisi myös
Ruotsiin ja vaikutti siellä työväen ensimmäisissä sivistysseuroissa
1840-luvulla. Saintsimonismia maassa oli esiintynyt jo 1830-luvulta. Ruotsissa
oli myös omia utopistisia yhteiskuntaideoita. Varhaisen ruotsalaisen
kommunistin Carl Daniel Forssellin (1817 –1888) elämänvaiheet sivuavat
myös Suomea, jossa hän asui vuosina 1838 –1839. Räätälinkisälli Vänersborgista Carl Daniel Forssell syntyi 13.10. 1817 monilapsiseen ja
vähävaraiseen perheeseen Vänersbogin kaupungissa, joka sijaitsee Elfsborgin
läänissä Vänern-järven lounaisimmalla rannalla. Kaupunki eli 1800-luvun
alkupuolella paikallisesta kaupasta, käsityöstä ja laivaliikenteestä. Vuonna
1835 Vänersborgin asukasluku oli 2173 henkeä. Päätettyään apologista-koulun C.D. Forssell meni 12-vuotiaana
kirjanpainajan oppiin. Neljän vuoden päästä hän oli alan kisälli, joka meni
räätälinoppiin – räätäleillä oli kirjanpainajia paremmat mahdollisuudet saada
työtä eri paikkakunnilla. Forssell oli ulosoppinut räätäli 21-vuotiaana. Hän
aloitti heti kisällinvaelluksensa. Forssell on voinut saada jo nuorena vaikutteita Ruotsin
utopistisesta sosialismista. Vänersborgiin oli vuonna 1835 nimitetty
pappisvirkaan, komministeriksi Anders Fredrik Rådberg, joka oli maan
ensimmäisiä utopisteja. Rådberg kirjoitti vuodesta 1823 alkaen useita
artikkeleita ja teoksia, joiden aihepiireinä olivat mm. uskonto, filosofia,
kasvatus, sosiaalireformit, naissivistys ja yhteiskuntakritiikki. Kirjallinen
huipentuma – vuonna 1839 ilmestynyt Friedland-teos – kertoi utopiamaasta. Kisälli Forssell Turussa ja Helsingissä Carl Daniel Forssell lähti kisällimatkalleen nähtävästi
puolimaissa vuotta 1838. Hän matkusti Ruotsista Turkuun todennäköisesti
laivalla. Ruotsin alamainen räätälinkisälli Forssell sai 20.7. 1838 läänin
passin no 260 ja oleskeluluvan Turkuun vuodeksi. Forssell meni kaiketi johonkin
turkulaiseen räätälinliikkeeseen töihin – niitä oli kaupungissa
puolentoistakymmentä. Asunnon hän sai joko mestarilta tai sitten sälli asui
kisällimajassa tai luona-asujana. Forssell asui Turussa noin kolme kuukautta. Sitten hän haki
lääninhallitukselta passin Viipurin matkaa varten. Suunnitelmat muuttuivat
kuitenkin matkalla – Forssell päätti jäädä Helsinkiin, jonne hän sai lokakuun
lopulla vuoden oleskeluluvan. Helsingissä oli tuohon aikaan parikymmentä
räätälinliikettä. Joissakin niistä sälli Forssell työskenteli vuodenvaihteen
yli. Oltuaan Helsingissä reilut 100 päivää Forssell sai jälleen
matkakuumeen – hän hankki matkaluvan Pietariin. Oletettavasti Forssell matkasi
Turusta Helsinkiin ja edelleen Pietariin vanhaa Suurta rantatietä pitkin. Tie
oli paras ja liikenne sillä vilkkain. Kisälleillä ei ollut oikeutta käyttää
kyytilaitoksen palveluksia. Matka Turusta Helsinkiin joutui kesken syksyä, ja
Helsingistä kisälli jatkoi eteenpäin talvisydännä. Mies kulki joko jalan ja/tai
peukalokyytiläisenä palkallisten ja matkalaisten reissä ja kärryissä. Yönsä hän
vietti taloissa ja mökeissä yövieraana tai kestikievareissa, joissa kisällin
paikka oli väentuvassa tai hollituvassa. Pietarissa Moni helsinkiläinen, turkulainen ja riikinruotsalainen
kisälli oli käynyt Pietarissa työssä. Ehkäpä Forssell oli juuri turkulaisten ja
helsinkiläisten räätälinsällien Pietarin-tarinoiden vuoksi houkuttunut
muuttamaan matkareittiään kohti Nevan rantojen suurkaupunkia. Pietarin Pyhän
Katariinan seurakuntaan Forssell merkittiin 15.6. 1840. Missä hän oli
helmikuun 1839 ja kesän 1840 välisen ajan, jää epäselväksi. Ehkä hän oli
Pietarissa aluksi oleskeluluvalla ja vasta päätettyään jäädä pitemmäksi aikaa
kirjoittautui seurakuntaan. Pietarin ulkomaalaisiin kuului suomalaisten lisäksi myös
suomenruotsalaisia, riikinruotsalaisia ja muita pohjoismaalaisia. Omaa
äidinkieltä puhuvan väen olemassaolo auttoi Forssellia selviämään muuten
vieraskielisessä ympäristössä. Pietarista Forssell lähti toukokuun lopussa
1843. Seurakunnan kirjoihin lähtijän määränpääksi merkittiin Tukholma.
Elämäkertatietojen mukaan Forssell matkasi kuitenkin Venäjältä lähdettyään
Saksan kautta Ranskaan. Kisällin matka taittui jalan, ja hän saapui Pariisiin
vielä vuoden 1843 aikana. Pariisi ja Lontoo uusine aatteineen Ivar Vennerströmin mukaan Forssell ei viihtynyt Pietarissa
kaupungin huonojen sosiaalisten olojen takia. Kokemukset tekivät hänet
vastaanottavaiseksi Pariisin aatteille. Kommunistiset ja sosialistiset aatteet
olivat levinneet ulkomaalaisten käsityöläisten – saksalaisten, skandinaavien ja
muiden – keskuuteen. Itse asiassa Pohjolan vasemmisto kehittyi osaksi juuri
Pariisissa. Forssell vietti vuosia Pariisissa ja asui vuosikymmenen
loppupuolella myös Lontoossa. Erik Gamby mainitsee Forssellin ja toisen
ruotsalaisen räätälinkisällin Lars Gustaf Stollbinin olleen Pariisissa
Skandinaviska Sällskapetin ja Lontoossa Bund der Gerechtenin jäseniä. Molemmat
seurat olivat kommunistisia. Pariisissa käyneet kisällit toivat Tukholman aloittelevassa
sivistyspiirissä esille kommunistisia näkemyksiään. ”Av C. D. Forssell, kommunist” Tukholman komministerin Nils Ignellin kritisoitua
alkuvuodesta 1847 sanomalehdissä Capet’n näkemyksiä kommunismin ja kristinuskon
suhteista C. D. Forssell, joka tuolloin asusti Etelä-Ruotsissa, tarttui
kynään. Yhdessä yössä hän kirjoitti vastineen, jonka Pariisissa myös
oleskellut Pär Götrek luki Tukholman sivistyspiirin kokouksessa
21.2. 1847. Historiallisesti on merkittävää, että tekstin
allekirjoituksena oli ”av C. D. Forssell, kommunist”. Käsitteenä kommunismi
oli aivan vastikään tullut tunnetuksi Ruotsissa, kun Götrek oli edellisvuonna
ruotsintanut Capet’n teoksen kommunismista. Forssell esitti kommunismin
yleisenä vakuutusjärjestelmänä, rauhallisen demokratian toteuttajana sekä
alkuperäisenä puhtaana kristinuskona. Kaikkien oli työskenneltävä kykyjensä ja
voimiensa mukaan yhteiseksi hyväksi eikä kukaan saanut elää ylellisyydessä niin
kauan kuin toisilta yhteiskunnassa puuttui välttämätön. Jokainen saisi
tarpeidensa mukaan. Perusajatuksia levitettäisiin rauhallisin ja laillisin
keinoin niin, että yksilöiden ja kansojen tahto johdettaisiin ihmisrakkauden
palveluun. Kurjuus ja sorto johtaisivat kommunismin leviämiseen työväestön
keskuuteen. Näin Forssell esitteli kommunismin eräänlaisina yleisperiaatteina
ja utooppisena ihanteena. Räätäli Forssell piti 1850-luvulla Värmlandin Karlstadissa
huomattavaa räätälinliikettä, jossa oli ajoittain 50 työntekijää. Hän myi
liikkeen ja aikoi lähteä Amerikkaan, mutta vaimon kieltäydyttyä perusti
kirjapainon ja alkoi julkaista radikaalia Nya Värmlands-Posten-lehteä. Kisällivaellusten merkitys Carl Daniel Forssellista tuli vaellusmatkoillaan osallistuva
vakaumuksen mies. Vierastyöläisen kisällimatka on historiallinen kuriositeetti
mutta nostaa esiin yleisen kysymyksen kisällivaellusten merkityksestä aatteiden
leviämisessä. Suomeen tuli kisällejä ja teollisuuden ammattilaisia (esim.
ruukit, lasiruukit, konepajat) jatkuvasti. Useimmat kävijät viipyivät
työpaikassa kerrallaan jonkun kuukauden, joidenkin jäädessä pysyvästi Suomeen.
Valtaosa vierastyöväestä tuli Ruotsista, mutta väkeä saapui myös Preussista ja
muista pohjoisen Saksan valtioista. Suomalaisia kisällejä vaelsi puolestaan
Ruotsiin ja kauemmas Eurooppaan. Ruotsin, Saksan ja Tanskan sekä Pariisin ja
Lontoon reissusällit aatteinensa ovat vielä tuntematon luku suomalaisen työväen
historiassa. Kirjallisuus Gamby Erik,
Hantverkarkommunismen i Sverige 1845 –1851, kirjassa Marx i Sverige. Stockholm
1983. Vennerström Ivar,
Svenska utopister. Stockholm 1913. Yleisteoksia Ruotsin ja Euroopan
sosialismin historiasta.
|
