Lenin ja sähköaura. Lenin-museon kokoelmat

Lenin-museon sähköistämissuunnitelma

Tietoyhteiskunta edellyttää myös museoilta aineiston siirtämistä sähköiseen muotoon: skannaamista, digikuvaamista, nettisivuja, cd-romppuja. Lenin-museossa aineistojen vieminen tietokoneilla käsiteltävään muotoon on otettu erityisen haastavana vastaan. Lenin oli näet itse sähköistämisen innokas puolestapuhuja ja edelläkävijä.

Sähkön tuottaminen Venäjälle oli Leninille sydämen asia. 1900-luvun alussa Lenin, Stalin ja Siemensin insinööri Leonid Krasin olivat nähneet Tampereella käydessään sähkövalon katuvaloissa ja tehdassalissa.

Lenin piti sähköistämistä ensimmäisenä tärkeänä askeleena moderniin yhteiskuntaan siirtymisessä. Hän kutsui sähköistämissuunnitelmaa (GOELRO = Venäjän sähköistämisen valtionkomitea) puolueen toiseksi ohjelmaksi. Leninin lentävä lause kuului: ”Kommunismi on neuvostovalta plus koko maan sähköistäminen”. Jälkimmäinen osa Leninin yhtälöstä saatiin toteutetuksi. Neuvostovallasta luisuttiin puoluevaltaan ja Stalinin diktatuuriin.

Sähkövalo tuo edistystä Venäjälle. Lenin-museon kokoelmat.

Lenin-museon aineiston sähköiseen muotoon saattaminen, digitoiminen on edistynyt hyvin. Lenin-museon internet-sivuilla on keskimäärin käyntikertoja on noin 40 000 kuukaudessa. Suomalainen Internet-lehti valitsi ne kesällä 1996 kymmenen parhaan suomalaisen internet-sivun joukkoon.

Opetusministeriö avusti Lenin-museon aineistosta yhdessä HiQ-yhtiön kanssa tehtyä cd-romppua ”Soviet dada”, joka on saanut kiitettävät arvostelut alan lehdissä. Romppu on museovieraiden käytössä Lenin-museon salissa ja myynnissä WSOY:n markkinoimana.

Tämän hetken haasteena on museon digitoidun aineiston siirtäminen tietoverkkoon, www-sivujen laatiminen tästä aineistosta. Samalla parannetaan sivustojen englanninkielistä tarjontaa. Näin museo tavoittaisi virtuaalisesti moninkertaisesti normaalin aineistoihinsa tutustujien määrän.

Edellä mainittu tarkoittaa käytännössä ”Soviet Design”-kokoelman saattamista sähköiseen muotoon ja siirtoa Lenin-museon www-sivujen yhteyteen. Valitut esineet kuvataan uudelleen, mikäli jo olemassa oleva tunnistekuva ei kelpaa nettikäyttöön. Jokaisen esineen ns. luettelointitiedot kirjataan, minkä lisäksi kirjoitetaan kertomus esineen historiasta, käytöstä, siihen mahdollisesti liittyvistä tarinoista ja anekdooteista jne.

Toinen parannettava osio nettisivuilla on Leninin elämäkerta. Kuva-arkiston kuvat lapsuudesta kuolemaan liitetään nettisivuille. Teksti olisi kerronnallista eikä luettelointia vuosittain, niin kuin nykyisillä www-sivuilla (www.tampere.fi/culture/lenin). Tekstiosuuteen tulisi mukaan viimeisintä Lenin-tutkimusta, myös sen nykyiset kriittiset sävyt.

Lenin-kultti esiteltäisiin nettisivuilla sekä Lenin-aiheisin esinein että kulttia analysoimalla. Tärkeä osatekijä on myös sivujen ajanmukainen linkitys (esimerkiksi venäläiseen Leninin virtuaalimausoleumiin, amerikkalaisten yliopistojen Lenin-sivuihin, mm. Idaho, Colorado).

Tarkoituksena ei ole tehdä vielä täydellisesti ”virtuaalimuseota”, koska kotikoneiden kapasiteetti ei vielä moiseen riitä. Tavoitteena olisi tehdä perinteisiä www-sivuja, joissa on tekstiä ja kuvia. Mutta kohti virtuaalimuseota näin kuljettaisiin ja kotikäytössä olevan tekniikan edistyttyä voitaisiin nopeasti ja vaivatta siirtyä suoraan virtuaalimuseoon; osaksi ”suurta suomalaista museota”. Digitoituja aineistoja voidaan myöhemmin mahdollisesti hyödyntää myös digitv-ympäristössä.

Aimo Minkkinen

Lenin-museon johtaja

Tampere