|
Väinö Tannerin elämäntyötä arvioitiin
Tannerin monitahoista elämäntyötä arvioitiin HTY:n
talon suuressa salissa pidetyssä seminaarissa maaliskuun 10. päivänä. Tilaisuus
oli avoin yleisölle, jota olikin runsaasti paikalla. Seminaarin avasi kansanedustaja Liisa Jaakonsaari.
Esitelmät ja alustukset muodostivat neljä kokonaisuutta, joihin liittyi vielä
useita yleisöpuheenvuoroja, muistelmia Tannerista ja keskustelua. Tutkija Jukka Relander Helsingin yliopistosta
valotti esitelmässään mm. sitä miten monenlaisten ristiriitojen pirstoma
suomalainen yhteiskunta oli 1920- ja 1930-luvulla sisällissodan jälkeen. Hänen
mukaansa juuri Väinö Tanner oli ominaisuuksiltaan paras mies tuolloin johtamaan
sosialidemokraattista liikettä. Relanderin mukaan Tannerilla oli suuri merkitys
kansanvallan vahvistamisessa lapualaisvuosina. Kirjailija Lasse Lehtinen, joka tekee väitöskirjaa
Urho Kekkosen ja sosialidemokraattien suhteista, esitelmöi sodanjälkeisistä
vaaran vuosista. Kekkonen oli huolella dokumentoidussa ja monta herkullista
kaskua sisältäneessä esityksessä Tannerin selkeänä vastaparina.
Sotienjälkeisessä valintatilanteessa Tannerin ja Kekkosen sekä heidän
tukiryhmiensä linjavedot menivät jyrkästi ristikkäin. Tanner tuomittiin yhtenä
sotasyyllisistä, millä oli sitten heijastuksensa 1950-luvun politiikan
asetelmiin. Kolmantena kokonaisuutena oli SDP:n puheenjohtajan,
pääministeri Paavo Lipposen puheenvuoro. Lipponen tarkasteli kansamme vaiheita
väljästi Ruotsin vallan alkuajoista lähtien rinnastaen samalla kehitystä muiden
Euroopan maiden kokemuksiin. Suomella oli monesti onnea matkassa, ja Tannerilla
oli Lipposen mukaan huomattava merkitys siinä, että nuori, itsenäinen Suomi
kehittyi kansanvaltaisella tavalla. Lipponen arvioi, ettei Tannerin todellinen
merkitys sotienjälkeisessä tilanteessa ole vielä tullut riittävästi näkyviin J.
K. Paasikiven ja Mannerheimin rinnalla. Sosialidemokraatit pelastivat silloin
Suomen, korosti Paavo Lipponen. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen
esitteli seminaarin lopulla Tannerin talouspoliittisen ajattelun ääriviivoja ja
vertasi niitä osin nykyhetken talousnäkemyksiin. Tanner painotti rahan arvon
vakautta ja rahapolitiikan merkitystä. Osuuskauppamiehenä Tanner korosti myös
mm. yksityisen kulutuksen merkitystä työllisyyden parantamisessa, Korpinen
arvioi. Liikaa velanottoa oli Tannerin mukaan varottava. Tannerin syntymän 120-vuotisjuhlallisuuksiin liittyy
Työväen Arkiston toteuttama pienimuotoinen näyttely ”Väinö Tanner – murroskausien
mies”, joka oli ensi kerran esillä juhlaseminaarin yhteydessä. Näyttely
keskittyy Tannerin kamppailuun kansanvallan puolesta unohtamatta kuitenkaan
hänen roolejaan osuustoimintamiehenä, kirjoittajana ja kääntäjänä sekä
yksityishenkilönä. Näyttely on tehty kiertonäyttelyksi ja halukkaat järjestöt
tai yhdistykset voivat tilata sen tilaisuuksiinsa Työväen Arkistosta
(Paasivuorenkatu 5 B, 00530 Helsinki, puh. (09) 7743 110) tai Työväen
Sivistysliitosta (Siltasaarenkatu 4, 7 krs., 00530 Helsinki, yhteyshenkilö
Jouko Muuri, puh. (09) 47628 650). Yhteistyössä Työväen Sivistysliiton kanssa
näyttelystä on toteutettu myös Internet-versio, joka julkistettiin yhtä aikaa
varsinaisen kiertonäyttelyn kanssa. Internet-näyttely on nähtävissä osoitteissa
Tero Tuomisto Helsinki |