Kansan Arkiston aarteita
työväen lauluperinteen tutkijoille

Työväenlauluperinne on aina ollut tärkeä osa työväenkulttuuria. Työväenlaulujen tehtävänä on ollut valistaa, julistaa ja viihdyttää, kohottaa aatteellisuutta ja yhdistää jäsenistöä. Musiikkiharrastus on vetänyt puoleensa työväestöä aivan työväenliikkeen järjestäytymisen ensiaskeleista lähtien. Helsingin kirjatyöntekijäin yhdistys perusti mieskuoron jo vuonna 1869. Ensimmäinen työväenlaulukirja ilmestyi vuonna 1900 ja siinä oli yksitoista laulua. Kirjan laulumäärä kasvoi painos painokselta ja kirjaa painettiin vuoteen 1918 mennessä lähes 200 000 kappaletta. Vuonna 1915 toimi sos.dem. puolueessa jo 44 kuoroa ja 69 soittokuntaa. Työväenlauluperinnettä ovat rikastuttaneet ammattilaisten rinnalla myös sadat lauluryhmät mölykööreistä, opintoyhdistysten sinipuseroryhmistä ja kisälliryhmistä aina 1970-luvun uuteen laululiikkeeseen.

Kansan Arkistoon on talletettu monipuoliset kokoelmat työväenlauluperinnettä tutkijoiden ja laulukulttuurin harrastajien käyttöön. Laajimmat aineistot sisältyvät Työväenmusiikki-instituutin, Ohjelmatyö ry:n, Ohjelmakeskus ry:n ja Kansan Sivistystyön Liiton arkistoihin ja Ohjelmatoiminta-erikoiskokoelmaan.

Työväenmusiikki-instituutti perustettiin TSL:n ja KSL:n vuosina 1975-1977 toimeenpaneman työväenlaulukeräyksen jälkeen (instituutin nimi muutettiin sittemmin Maailman musiikin keskukseksi). Menestyksellisen työväenlaulukeräyksen tulos oli 159 vastausta, yhteensä noin 3000 työväenlaulua. Nämä keräysvastaukset on nyt viety tietokantaan, josta voi tehdä hakuja mm. laulun nimen, tekijöiden tai sisällön mukaan. Lukuisat muutkin instituutin arkistossa olevat keruiden, kilpailujen, julkaisuprojektien, musiikkitapahtumien ja tutkimustoiminnan aineistot valaisevat työväenmusiikin historiaa.

Lehtoniemen soittokunta 1898-1901, paikkana tod. näk. Varkaus. KA, Työväenmusiikki-instituutin kokoelmat.

Ohjelmaryhmiä, kuoroja ja työväenlaulun harrastajia yhdisti 1950- ja 1960-luvuilla Ohjelmatyö ry, vuodesta 1964 KSL:n ohjelmapalvelu ja 1970-luvulla lisäksi Ohjelmakeskus ry. Kaikkien näiden ohjelmatoimistojen arkistot sisältävät laulujen tekstejä ja nuotteja, ohjelmakokonaisuuksia, kilpailuja ja musiikkitapahtumia, painotuotteita jne.

Kansan Arkistossa koottu Ohjelmatoiminta-erikoiskokoelma sisältää satoja työväenlauluja (käsikirjoituksia, monisteita, pienpainatteita, lehtileikkeitä) arkkiveisuista ja vankileirilauluista aina 1970-luvun lauluryhmien monistevihkosiin. Kokoelmassa on myös kisälliryhmien ohjelmistoa sekä harrastajien laulu- ja runovihkoja.

Vineta-yhtye kuvattuna todennäköisesti Varkaudessa 1930-luvun alkupuolella. KA, Työväenmusiikki-instituutin kokoelmat.

Työväenlaulujen historiaan voi perehtyä myös kuorojen ja orkesterien arkistoja tutkimalla. Arkistoja löytyy helsinkiläisestä Agitpropista Kemin työväen puhallinorkesteriin. Arkistoaineistot sisältävät ryhmien omien tekstien ja sävellysten lisäksi myös toiminnan organisointiin liittyvää aineistoa kuten pöytäkirjoja, kirjeenvaihtoa, keikkatilauksia jne.

Kapellimestari ja säveltäjä Reino Sandellin (1909-1996) hieno henkilöarkisto tarjoaa tutkijalle sekä laajan käsikirjoitusaineiston että edustavan kokoelman työväenlaulujen sanoituksia ja kuorosovitusten partituureja.

Kysy lisää Kansan Arkistosta: tutkijapalvelu puh. 09-7536 972 tai info@kansanarkisto.fi