Anttila, Anu-Hanna & Suoranta, Anu (toim.): Ammattia oppimassa. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirja 2001. Väki Voimakas 14. Vantaa 2001. 289 s.

Näkökulmia ammattiin oppimiseen - ”traditioiden vartijoista hyviin tyyppeihin”

Teos on kymmenestä artikkelista koostuva monipuolinen katsaus suomalaisen ammattikoulutuksen kehittymiseen sekä ammatissa toimimiseen ja oppimiseen. Artikkeleista muodostuu toisiaan täydentävä kokonaisuus sitä kautta, että kirjoittajat edustavat eri tieteenaloja - historia-, kasvatus- ja yhteiskuntatieteitä. Lukijalle ei kuitenkaan kerrota, miksi juuri nämä artikkelit on valittu. Esipuheen otsikoinnin, “traditioiden vartijoista hyviin tyyppeihin”, kautta muodostuu joka tapauksessa kuvaava historiallis-paradigmaattinen kehityskaari ammattiin oppimisesta Suomessa.

Teos kulkee temaattisesti kolmella alueella. Ensimmäinen osio tarkastelee työn oppimista työtä tekemällä ja työyhteisöön sosiaalistumista. Kari Teräksen artikkeli tarjoaa jännittävän analyysin ammattitaidon ja ammattikuntien traditioiden siirtämisen keinoista ammattikuntalaitoksen lakkauttamisen ja muodollisen ammattikoulutuksen yleistymisen välisenä ajanjaksona 1900-luvun vaihteessa. Esityksen otsikko ”oppi oli varastettava” viittaa yhteen niistä värikkäistä tavoista, joilla tulokkaat sosiaalistettiin ammatteihin ja työyhteisöihin. Oppimista voi luonnehtia hiljaisen tiedon vähittäiseksi ja usein hyvinkin tarkasti säädellyksi siirroksi vanhemmilta nuoremmille. Tematiikka tarjoaisi monia hedelmällisiä tarttumapintoja myös sosiologisille tutkimuksille. Tämän teeman toisessa artikkelissa Veijo Turpeinen tarkastelee nykyajan kokemusten valossa ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyvän työssä oppimisen lähtökohtia ja taustalla olevaa konstruktiivista oppimiskäsitystä.

Kirjan toinen osio, joka koostuu kuudesta artikkelista, käsittelee suomalaisen ammattikoulutuksen kehittymistä erilaisten intressien ristitulessa. Pauli Kettusen tarkastelun kohteena on se, millaisiin tarpeisiin koulutuksen on eri aikoina ja yhteiskunnan eri osapuolten taholta katsottu olevan vastaus. Artikkeli käsittelee ammatillisen koulutuksen ideologisia konteksteja erilaisten kysymysten valossa. Lopputuloksena on mielenkiintoinen kehityskaari teollistuvasta Suomesta nykyiseen ”kilpailukyky-yhteisö”-lähtöiseen diskurssiin. Tämän teeman muissa artikkeleissa Annukka Jauhiainen tarkastelee toisen asteen koulutuksen (erityisesti ns. jatkokoulujen) funktiosta käytyä keskustelua, Mervi Kaarninen tyttöjen ammattikoulutuksen sisällön ristiriitoja, Kirsti Klemelä maatalousväestön ammatillista koulutusta, Anne Laiho sairaanhoitajakoulutuksen syntyä ja sen kehitysristiriitoja Pohjoismaissa sekä Rainer Leskinen ammatillisen kurssitoiminnan sisältöä, suuntautumista ja tavoitteita sotien jälkeisenä aikana.

Kolmantena teemana on työssä osaaminen, joka kohdistuu toisin kuin edellinen jakso enemmän ammattikoulutuksen nykypäivän haasteisiin. Jaksossa ei tarkastella vain kapeasti ammatin ja toimenkuvan hallitsemiseen liittyviä kysymyksiä vaan työssä osaamista erilaisten selviytymisstrategioiden summana työmarkkinoilla. Anja Heikkisen ja Lea Henrikssonin artikkeli, joka on myös kirjan pisin (58 sivua), käsittelee ammatillisen kasvun jatkuvuutta ja katkoksia terveydenhoitoalan ja teknisen alan työntekijöiden haastattelujen sekä sairaanhoitajien elämäkertojen kautta. Kirjoittajat tarkastelevat suomalaista ammattikasvatusta peilaten sitä kansallisiin ohjelmiin, joiksi he erottavat teollisuus-, maatalous/pienviljelijä- ja hyvinvointi-Suomen projektit. Näiden kehitystä analysoidaan kuusivaiheisena kehityskaarena, joka ulottuu ammattikasvatuksen pioneerivaiheesta 1800-luvun puolivälistä uusliberalistisen EU-Suomen aikaan. Teoksen päätösartikkelissa Päivi Korvajärvi luo näkökulmia eri tutkimusaineistojen valossa työelämän vaatimusten muutokseen teollisuudessa ja palvelualoilla. Korvajärvi tuo kiinnostavalla tavalla esiin sukupuolen merkityksen ammattitaitojen määrittäjänä samoin kuin sen, kuinka työntekijöiden omakohtaisista toimintatavoista on alkanut tulla yhä kiinteämpi osa sitä, mikä mielletään ammattitaidoksi. Osaaminen ei varsinkaan palveluvaltaisissa työtehtävissä ole enää vain toimenkuvan hallitsemista vaan yhä enemmän myös hyvän tyypin roolin omaksumista (näyttelemistä?) ja itsensä myymistä asiakkaalle.

Kaikki artikkelit ovat huolella kirjoitettuja, teos on myös ulkoasultaan huoliteltu ja siitä löytyy ainakin itselleni koko joukko uusia ajatuksia. Jos jotain jäi kaipaamaan, niin lähinnä kokoavaa yhteenvetoa loppuun ja artikkelien valintaprosessin valotusta johdantoon.

Tuomo Alasoini
projektipäällikkö
Kerava