|
Työväentutkimus -lehti 15 vuotta
Kun Työväenliikkeen
kirjasto avattiin 15 vuotta sitten, sen tiedotuslehdeksi perustettiin
Työväentutkimus. Ensimmäisistä numeroista
voi lukea julkaisijatahojen, Työväenliikkeen kirjaston,
Työväen Arkiston ja Kansan Arkiston sekä Ammattiyhdistysarkiston
kuulumiset. Ensimmäiset viisi vuotta lehteä tehtiin
kaksi numeroa vuodessa, sittemmin Työväentutkimus on
ollut kerran vuodessa ilmestyvä vuosikirja. Työväenliikkeen kirjasto
toimi 15 vuotta sitten ainoastaan ”käsipelillä”
kortistojen varassa, eikä käytössä ollut
vielä ainuttakaan tiedonhaun mahdollistavaa konetta. Kirjasto
on viime vuodesta lähtien kuulunut kansalliseen yliopistojen
ja korkeakoulujen verkkoon ja se on osa Helsingin yliopiston
tietokantaa. Kauempanakin asuva saa nopeasti tietoa kirjaston
kokoelmista Internetin avulla. Myös arkistot ovat siirtyneet
nettiaikaan. Työväen Arkiston ja muiden valtionapua
saavien yksityisten keskusarkistojen yhteinen kokoelmarekisteri
on Internetissä (www.yksityisetkeskus arkistot.fi). Tietoa ja lähteitä työväenhistoriasta on runsaasti olemassa - ja niitä täydentää oivallisesti Työväen Keskusmuseo, joka vastaanotti syksyllä 2001 Finlaysonin alueelta Tampereelta uudet tilat. Museon monipuoliset näyttelyt ovat kiehtoneet niin kävijöitä kuin lehdistöäkin. Työväenhistorian tutkimuksella on tänä päivänä mitä parhaimmat tutkimusolot. Tämä lehti on omistettu
jo omana aikanaan epäsovinnaisena pidetylle Suomen työväenliikkeen
historia -kirjalle, joka ilmestyi vuonna 1976. Työväen
historian ja perinteen tutkimuksen seura järjesti ”Suomi
- työväenliike - historia. Poikamaista mutta päin
helvettiä!” -seminaarin 30.11.2001 Helsingissä,
jossa kirjan tekijät muistelivat yhteistä projektiaan
ja analysoivat kirjan sisältöä ja vaikutuksia.
Seminaarin esitelmät ja pyydetyt kommenttipuheenvuorot on
julkaistu tässä lehdessä. Perusteelliset esitelmät
koko laajuudessaan, nootteineen ja lähdeluetteloineen, julkaistaan
Työväentutkimus -lehden nettilehtiversiossa (www.tyovaenperinne.fi).
Nettilehdessä on lisäksi tutkija Joni Krekolan yhteenveto
seminaarin annista. Vuoden 1918 tutkimus on aina ajankohtaista. Viimeisimmät tutkimukset ja sotasurmaprojektin esittelee lehdelle dosentti Kristiina Kalleinen. Mitä muuta ja mitä uutta työväenhistoriassa tapahtuu? Simo Laakkonen on ympäristöhistorian tutkija ja hänen ajatuksenaan on saada aikaan muistitietokeruu aiheesta työväestö ja ympäristö. Tämä on uusinta uutta historiantutkimuksessa: miten tavallinen ihminen on kokenut ympäristönsä tai työpaikkansa saastumisen, miten myrkyt ovat aiemmin olleet osa arkea ja miten asiat ovat korjaantuneet. Toivottavasti lehden lukijatkin tarttuvat aiheeseen. Työväentutkimus voi tänä päivänä erittäin hyvin niin harrastajapiireissä kuin akateemisessa maailmassakin. Sitä osoittaa tämän lehden laaja sisältö. Antoisia lukuhetkiä artikkeleiden ja monipuolisten kirja-arvostelujen parissa!
Marjaliisa Hentilä |