Ajankohta 2002 - poliittisen historian vuosikirja

Ajankohta : poliittisen historian vuosikirja 2002, toim. Markku Jokisipilä Turku : Helsingin ja Turun Yliopistot 2002, 309 s.

Ajankohta on Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen poliittisen historian vuosikirja. Pro gradu -töiden parhaimmistoon ja tekeillä oleviin väitöskirjoihin perustuva artikkelikokoelma pyrkii antamaan lukijalle kuvan siitä, mitä yliopistollinen poliittisen historian tutkimus on juuri nyt. Teoksesta löytyykin sekä perinteistä valtiollisen ylätason poliittista historiaa että aivan tuoreita, osin hyvinkin yllättäviä näkökulmia yhteiskunnalliseen menneisyyteemme. Kirjan sivuilla risteilee laaja kirjo historian hahmoja Mannerheimin palvelijattaresta Hitleriin ja Olavi Paavolaisesta Tarja Haloseen, ja teemat ulottuvat antikommunismista työläisnaisiin ja venäläisten omituisuudesta saksalaisten herkkähipiäisyyteen. Menneisyyden tarkastelun lisäksi Ajankohta pyrkii ottamaan kantaa myös sellaisiin nykyhetken ja akateemisen maailman kysymyksiin, jotka ovat historiantutkijalle polttavia. Onko pätkätöillä, tulosvastuuajattelulla ja rahoituskilpailuttamisella mitään tekemistä vapaan tieteenharjoittamisen kanssa, ja ovatko koulutus ja sivistys sittenkään yksi ja sama asia?

Tuoreista valtiotieteiden maistereista Mira Kylli kirjoittaa suomalaisten palvelijatarten yhteiskunnallisista kokemuksista 1800- ja 1900-luvun taitteessa, Elina Ranta puolestaan analysoi Hertta ja Otto Wille Kuusisen moniulotteista isä-tytär-suhdetta ja Erkka Mattinen tarkastelee poliittista kulttuuria selittävänä tekijänä poliittisen järjestelmän takana. Päivi Männikkö luo katsauksen Schleswig-Holsteinin osavaltion Itämeren-politiikkaan vuosina 1988-1995, Hanna Tarna taas arvioi Lega Nord -puolueen etelä- ja pohjoisitalialaisia koskevissa kuvissa aikavälillä 1979-2001 tapahtunutta kehitystä ja Karoliina Vuopala valaisee "Suomen Aseveljien Työjärjestö / Vapaus Isänmaa Aseveljeys" -organisaation toimintaa sotavuosina. Sami Outinen esittelee vuoden 1969 puoluelain syntyä puolueiden omien pyrkimysten näkökulmasta ja Anna-Kaisa Rytky luo kuvan Afrikasta mikrorahoitusympäristönä.

Tutkijoista Ilari Lindroos ja Markku Jokisipilä esittävät yhteisartikkelissaan kriittisen arvion suomalaisen koulutusjärjestelmän sisällä viimeisen kymmenen vuoden kuluessa tapahtuneista muutoksista, Kirsi Mäki taas tarkastelee Hämeenlinnan keskusvankilassa toisen maailmansodan aikana istuneita poliittisia naisvankeja ja Petri Hakkarainen kertoo saksalaisten suhteesta omaan menneisyyteensä toisen maailmansodan jälkeen. Lauri Paltemaa pohtii Aasian historian länsimaiselle kirjoittajalle asettamia haasteita, Erkki Maasalo valottaa ulkoministeri Henrik Ramsayn toimintaa vuonna 1944 ja Jarkko Vesikansa hahmottelee Isossa-Britanniassa suomalaisesta kommunismista vallinneita käsityksiä vuosina 1947-1956. Kirjan alussa myös poliittisen historian professorit Jorma Kalela ja Seppo Hentilä pääsevät esittämään näkemyksensä poliittisen historian tieteenalan tämänhetkisistä näkymistä ja haasteista.

Markku Jokisipilä, Poliittisen historian assistentti, Turun yliopisto