Aikansa alasin |
|
Kansalaisjärjestöt rakensivat 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa kansakunnan. Järjestöt ja niiden kokouksien päätökset muovasivat mukana olleita ihmisiä ja yhteiskuntaa. Yhdistysten puheenjohtajat, huvitoimikunnat ja jäsenmaksujen kerääjät kuten myös sitkeät kokouksissa istujat loivat kansalaisyhteiskuntaa, jonka varaan suomalainen kansanvalta ja kansakunta rakentuivat. Lahden metalliosasto on julkaissut juhlavuotensa kunniaksi historiateoksen, jonka tekijä - Ulla Palmgren - on paneutunut monipuoliseen lähdeaineistoon. Tutkimustyössä on varmasti auttanut, että osaston historiasta on julkaistu 60- ja 80-vuotishistoriat ja 70-vuotisjuhliin on tehty vielä oma moniste. Tulevan tutkimuksen kannalta on erinomaista, että Palmgrenin kirja on varustettu lähdeviitteillä ja lähdeluettelolla. Lahden metallityöläisten satavuotisen järjestötoiminnan historia kuvaa tätä kansakunnan syntyä ja rakentumista paikallisen ammattiosaston näkökulmasta. Paikallinen näkökulma on tämän työn erityinen ansio. Ulla Palmgren kytkee ammattiosaston historian Lahden ja erityisesti Lahden metalliteollisuuden kasvuun. Vahva paneutuminen paikalliseen aineistoon ehkä selittää, että tekstiin on päässyt ammattiyhdistysliikkeen yleisen kehityksen kuvaukseen liittyviä epätarkkuuksia ja virheitä. Esimerkiksi vasemmistososialistit ja kommunistit saivat Suomen Ammattijärjestössä enemmistön vuonna 1920 eikä vuonna 1921 ja sosialidemokraatit eivät eronneet vuonna 1929 ammattiyhdistysliikkeestä vaan Suomen Ammattijärjestöstä. Paikallista väriä lisää haastattelujen hyvä käyttö itse tekstissä. Työ paneutuu ehkä kohtuuttoman tarkasti kansalaissodan tapahtumiin, kun Erkki Hämäläisen tekemät Lahden punakaartia koskevat tutkimukset ovat auttaneet aiheeseen perehtymistä. Rakenne on muuten tasapainoinen. Ammattiosaston vallan ja voiman aikaa on myös kohtuullisesti tarkasteltu. Ammattiosaston toimintaa esitellään monipuolisesti. Työmarkkinaselkkaukset, palkkauskysymykset, suhteet liittoon ja poliittisiin kiistoihin saavat kuvauksen. Tekijä kiteyttää yhteenvetoluvussa hyvin jo aiemmassa tekstissä kuvatut yhdistyksen omassa toiminnassa tapahtuneet muutokset. Ammattiosaston oman toiminnan kannalta olennainen Ahjorannan loma- ja kurssikeskuksen hankinta lehtiin vuonna 1973. Tämän jälkeinen käyttö ja kunnostus on kuvattu elävästi ja yksityiskohtaisesti. Ammattiosaston aktiivien ja useiden lahtelaisten järjestöjen toiminnassa osaston ostamalla entisellä koululla oli ilmeisen keskeinen sija 1970- ja 1980-luvulla. Ahjorannan vuonna 2000 tapahtuneen myynnin perusteet ovat jääneet kuvaamatta. Ahjorannan "nousu ja tuho" olisi varmaan tarjonnut aineksia koko ammattiosaston toiminnan luonnetta koskeviin laajempiin tulkintoihin. Ulla Palmgren on tehnyt hyvän, mielenkiintoisen ja elävän historian Lahden metallityöläisten ammattiosaston toiminnasta. Lahden, metallityöläisten ja ammattiyhdistystoiminnan historiantutkimus on saanut olennaisen lisän, johon oli mukava tutustua. Tapio Bergholm, dosentti, SAK:n historian kirjoittaja |