Muistitiedossa uusi keruukampanja

Työväen muistietotoimikunnan ja Helsingin yliopiston ympäristöhistorian tutkimusryhmän yhteistyönä toteutettu keruukampanja "Ympäristön kasvot" haluaa ihmisten muistelevan, miten oma lähiympäristö on elämän aikana muuttunut.

Suomalaisen ympäristön historia on tavallisten kansalaisten osalta kirjoittamaton lehti. Vesien, ilman ja maaperän saastuminen alkoi maassamme erityisesti teollisuuspaikkakunnilla ja kaupungeissa jo 1900-luvun alkupuoliskolla. Tuolloin metsien ja järvien keskelle alkoi kohota kaupunkeja tehtaineen, viemäreineen, kaatopaikkoineen, ja kivihiilisavua työntävine savupiippuineen. Toisaalla yksittäiset teollisuuslaitokset alkoivat pilata lähiseutujen ilmaa, vesistöjä ja kasvillisuutta. Myös liikenne motorisoitui, kulutus kasvoi ja maalaismaisema alkoi kadota taajamien, lähiöiden ja kauppakeskusten puristuksessa. Arkipäivän ympäristöongelmat alkoivat usein kuitenkin jo asuintalojen takapihoilta ulkohuusseista, kaatopaikoista, roskaruumista tai lähiojista, jonne likavedet ja jätteet lopulta valuivat. Rotat ja rottasodat olivat osa takapihojen arkea.

Näissä oloissa retki vapaa-aikana luontoon puhtaiden kalavesien ääreen tai sienimetsien siimekseen saattoi olla todellinen henkireikä. Luonto saattoi tarjota elämän mansikkapaikat niin arjessa kuin juhlassa. Mutta luontokin alkoi vähitellen olla uhattuna kaupunkien, teollisuuden ja päästöjen levitessä. Uima- ja kalaretket perinteisille paikoille saattoivat loppua tykkänään kalakuolemiin tai marjaretket suunnattiin metsiin, joita hakkuut eivät olleet raiskanneet ja jonne tehtaiden hajut eivät kantautuneet.

Ero suomalaisen ympäristön historian ja nykypäivän välillä on kuitenkin suuri. Nykypäivänä ympäristön puhtauden hyväksi on tehty paljon ja meitä ympäröivät hyvinkin puhtaat vedet, ilma ja maaperä. Siksi edellä kuvatut ympäristökokemukset kuulostavat tämän päivän näkökulmasta karmaisevilta, epäuskottaviltakin. Oliko tilanne kaupungeissa ja teollisuuspaikkakunnilla joskus aiemmin todella näin paha?

Näistä teemoista ei ole saatavissa lainkaan tieteellisiä tutkimuksia. Vain historiaa kokeneiden ihmisten omakohtaisten kertomusten kautta nykyiset ja tulevat sukupolvet voivat ymmärtää, kuinka suuresti Suomen (mukaan lukien luovutetut alueet) ympäristö on muuttunut ja miten tämä muutos on muokannut kansamme arkipäiväistä elämää ja ajatuksia.

Lähempiä tietoja keruusta antavat keruun vastuuhenkilöt Työväen muistitietotoimikunnan sihteeri Risto Reuna, puh. (09) 7743 110 (vaihde), sähköposti: risto.reuna@tyark.fi ja tutkija Simo Laakkonen, puh. (09) 191 245 85, sähköposti: simo.laakkonen@helsinki.fi

Mattojen pesua joessa 1950-luvulla. Tämä ei olisi enää nykyisin sallittua... Kuva: Työväen Arkisto.