Anna Wiik tuli takaisin taloon

SKP:n arkiston ensimmäinen arkistonhoitaja Anna Wiik tammikuussa 1947. Kansan Arkisto.

Pieni katkelma Anna Wiikin elämänpolulta saapui Kansan Arkistoon hänen ystäviensä Aili ja Georg Backlundin jäämistön mukana Närpiöstä. Otimme sen iloiten vastaan, sillä Anna on ollut aina läsnä arkisessa työssämme, vaikka emme koskaan ole voineetkaan tavata häntä. Tunnemme kuitenkin hyvin konkreettisesti jatkavamme hänen aloittamallaan saralla. Hänen käsialansa on meille - Kansan Arkiston työyhteisölle - tuttu niin ensimmäisistä vastaanottoluetteloista, kirjojen ja asiakirjojen signumeista kuin Annan "testamentista arkiston kauniille Annille".

Anna Wiik (1891-1964) toimi arkistonhoitajana Työväen Arkistossa vuosina 1918-1941 ja Kansan Arkistossa vuosina 1946-1948. Anna oli työläiskodin tytär, liittyi jo nuorena työväenliikkeeseen ja luki ylioppilaaksi aikuisella iällä. Hän oli vangittuna Katajanokan vankilassa keväästä syksyyn vuonna 1918. Hän toimi aktiivisesti Suomen ruotsalaisessa työväenliitossa, erityisesti valistus- ja sivistystehtävissä. Hän avioitui kansanedustaja K.H. Wiikin kanssa vuonna 1925.

Kansan Arkistoon nyt luovutettu Anna Wiikin aineisto sisältää päiväkirjat vuosilta 1940-1946 ja 1947 sekä käsikirjoituksia, muistiinpanoja ja yhteiskunnalliseen toimintaan liittyviä asiakirjoja. Mielenkiintoinen pieni henkilöarkisto on nyt tutkijoiden käytettävissä. *)

Päiväkirjat ovat Annan elämän hyvin raskailta vuosilta. Hänen miehensä erotettiin sos.dem. puolueesta syksyllä1940, ja myös Anna jätti puolueen ja kaikki järjestötehtävänsä. Keväällä 1941 Anna joutui erotetuksi Työväen Arkistosta ja elokuussa Karl Wiik pidätettiin pariskunnan viettäessä kesälomaa Munsalassa. Wiikin terveys heikentyi pitkien vankilavuosien aikana ja hän kuoli kesäkuussa 1946 vasta 63- vuotiaana.

Anna Wiik pohtii päiväkirjoissaan syvällisesti maailmankatsomustaan, elämäntehtäviään ja vastuutaan omantunnon kysymyksissä. Hän kirjoittaa arkipäivän huolistaan, miten hänen miehensä terveys kestää nälän ja vankilan kurjat olot. Hän tilittää tuntojaan, miten Työväen Arkiston yhdelle ihmiselle mittaamattoman suuret tehtävät veivät hänen voimansa vuosikymmenien ajan ja työnsivät hänen haaveilemansa opinnot tieltään."Jag ger mig inte" on hänen tunnuslauseensa. Eikä hän luovuta, vaan tarttuu sotavuosien jälkeen uuden arkiston luomiseen ja innostaa arkistotyöhön vielä yhden sukupolven. "Det var väl också det som var den innersta hemligheten med Anna Wiik, att hon ägde en så märklig förmåga att vitalisera andra" (Anna Bondestam, 3.11.1964, Svenska Demokraten).


*) Karl.H. Wiikin ja Anna Wiikin laaja perhearkisto on Kansallisarkistossa. Työväen Arkistossa on pienehkö Anna Wiik -kokoelma.