Näyttely

Jatkosota perääntymisvaiheesta torjuntavoittoon

Sotilaita aamukahvilla.

Työväen keskusmuseossa avautuu 21.9.2004 näyttely jatkosodan viimeisestä kesästä. Koko kansaa voimakkaasti koskettaneen ja yhteiskunnan elämään pysyvät jäljet jättäneen sodan päättymisestä tulee tuolloin kuluneeksi 60 vuotta. Suomen ja Neuvostoliiton väliset sotatoimet päättyivät 4.9.1944 ja välirauhansopimus astui voimaan 19.9.1944.

Jatkosota seurasi talvisotaa (30.11.1939-13.3.1940), joka siirsi itärajaamme lännemmäksi. Talvisodan jälkeen lisääntyi kaikinpuolinen taloudellinen yhteistyö Suomen ja Saksan välillä. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoa vastaan 22.6.1941 ja muutamaa päivää myöhemmin Suomikin oli sodassa mukana. Vaikka Hitler määritteli suomalaiset Saksan liittolaisiksi, piti Suomi sotaansa erillisenä tarkoituksenaan hankkia luovutetut alueet takaisin Saksan tuella.

Näyttely keskittyy jatkosodan viime hetkiin Neuvostoliiton suurhyökkäyksestä Suomen torjuntavoittoon. Kesästä 1941 lähtien Suomen armeija oli edennyt itään päin niin, että joulukuun loppuun mennessä se oli saavuttanut asemat Karjalan kannaksella Leningradin uloimmalla puolustuslinjalla ja Itä-Karjalassa linjalla Syväri - Ääninen - Maaselänkannas - Rukajärvi. Pohjois-Suomen rintamaosuudesta Kajaanista Jäämerelle vastasivat saksalaiset joukot. Rintamat vakiintuivat rauhallisempaan asemasotavaiheeseen, jota kesti aina alkukesään 1944 saakka. Kesäkuun 9:ntenä päivänä aloitti Neuvostoliitto Kannaksella hyökkäyksen, jota kesti kuukauden ajan, ja suomalaiset joutuivat perääntymään. Ratkaisevat ja raskaat taistelut käytiin Talin - Ihantalan suunnalla Viipurin koillispuolella ja myöhemmin Vuosalmella ja Viipurinlahdella. Näissä taisteluissa Neuvostoliiton eteneminen pysäytettiin.

Jatkosodan syyt, tapahtumien kulku ja muu fakta-aineisto esitellään näyttelyssä laajan multimedian avulla. Itse näyttely tarjoaa esineellisen näkökulman tavallisen korpisoturin oloihin rintamalla. Esillä on kokonaisuuksia, jotka havainnollistavat elämää - ja kuolemaa - siellä jossakin, juoksuhaudoissa, korsuissa ja avoimen taivaan alla. Rintamaelämä rinnastetaan kotirintamaan, jonne sota ulotti vaikutuksensa.

Näyttelyssä on runsaasti aitoa ja alkuperäistä esinemateriaalia, kuten sodan kolmen osapuolen suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten asepukuja, henkilökohtaisia aseita, raskaampaa aseistusta, mitaleita ja kunniamerkkejä. Sodassa mukana olleet lentokoneet, panssarivaunut ja kuljetuskalusto esitetään pienoismallien avulla. Materiaali on pääosin peräisin Puolustusvoimilta ja Hämeen Asehistorialliselta Seuralta Arma Tawasticalta. Puolustusvoimilla on edelleen hallussaan sodanaikaista kalustoa ja muuta esineistöä ja Arma Tawastican yksityiset keräilijäjäsenet ovat myös osaltaan pitäneet huolen, että jatkosodan aineellinen perintö on tallessa. Mielenkiintoisen lisän näyttelyn antiin tuovat vielä jatkosodan aikana otetut värivalokuvat, jotka aikanaan on kuvattu saksalaisilta saadulle kinofilmille.

Näyttely on avoinna 19.12.2004 saakka.