Ympäristön kasvot -muistitietokeruu

Keruun taustalla oli huomio siitä, että työväentutkimuksesta ympäristö oli jäänyt sivuun ja ympäristötutkimuksessa työväestö oli sivuutettu vastaavasti. Molempien tutkimussuuntausten perusongelmana oli kuitenkin työväestön ympäristökokemuksia kuvaavan lähdeaineiston vähyys tai pikemminkin suoranainen puute. Muistitietokeruu käynnistettiin tällaisen aineiston kokoamiseksi ja dokumentoimiseksi.

Ympäristön kasvot -keruusta painettiin esite, jonka kysymyskenttä jakautui kolmeen osaan. Ensimmäinen kysymyskenttä kohdistui kotiin ja asuinalueeseen. Toinen kenttä kohdistui työpaikkaan, työelämään ja kolmas kysymyskenttä vapaa-aikaan ja luontokäsityksiin. Tavoitteena oli luoda jonkinlainen kokonaiskuva työväestön ja luonnon vuorovaikutuksesta 1900-luvun aikana.

Keruusta tiedotettiin lehdistössä laajalti. Tiedote julkaistiin lähes 20 ay-lehdessä sekä useissa sanomalehdissä. Puu- ja erityisalojen liitto, Kemianliitto sekä Paperiliitto postittivat esitteen ammattiosastoilleen. Kysymyksiä sai myös verkon kautta (wwww.valt.helsinki.fi/projects/yk). Erityisesti muistitietotoimikunnan kirjoittajaverkosto sekä ay-lehdistön tuki olivat tärkeitä keruutiedotuksen onnistumisessa.

Keruu sai ehkä yllättävänkin innostuneen vastaanoton. Yhteensä tekstiä kertyi yli 2 300 sivua. Vastauksia tuli 221, joista naisilta 120 ja miehiltä 101 kirjoitusta, joten luontoteema oli poikkeuksellisen lähellä myös miesten sydämiä. Suurin osa vastaajista edusti tavallista työväestöä. Muutoin muistelijakunta jakautui tasaisesti eri väestöryhmiin, ammatteihin ja asemaan yhteiskunnassa. Vanhin muistelija oli 92-vuotias ja nuorin vuonna 1980 syntynyt.

Alueellisesti vastaajien kertomuskohteet jakautuivat tasaisesti. Kertojien taustoissa tehdaspaikkakunnat kuitenkin erottuvat ja niistä eritoten Kymijoki-, Kokemäenjoki- ja Kemijokisuun tehdasyhdyskunnat. Myös luovutetun Karjalan ympäristömuistoja tuli talteen. Keräys tuotti Suomesta siten erinomaisen monipuolisen kuvan niin alueellisesti kuin yhteiskunnallisesti.

Työväen Muistitietotoimikunnan Ympäristön kasvot -keräyksen palkintojenjako Kemianliiton tiloissa 14.6. 2004. Raadin puheenjohtaja Sinikka Luja-Penttilä ja Simo Laakkonen Helsingin Yliopistosta keskustelevat ennen kokousta. Valokuva: Veikko Rytkönen / Työväen Arkisto.

Sinikka Luja-Penttilän johtamalla asiantuntijaraadilla olikin hankala tehtävä valita palkittavat kirjoittajat, koska vastausten yleinen taso oli hyvin korkea. Pääpalkinnon sai puhtaanapitotyöntekijä Risto Salmi Helsingistä. Hän kuvasi kirjoituksessaan yksityiskohtaisesti lapsuuttaan Malmilla, kaupungin jätehuollon kehitystä sisältäpäin, työntekijän näkökulmasta, sekä sitä minkälaisia yhteisöjä kaatopaikat muodostivat. Muut palkinnot menivät Hannu Lindqvistille Porvoosta, Salme Javanaiselle Kemistä sekä Aarre Mäenpäälle Nakkilasta. Tunnustuspalkinnot saivat Veikko Helin ja Sisko Widlund. Palkintojen jako tapahtui Risto Laakkosen johdolla Kemianliiton uusissa tiloissa 15. kesäkuuta 2004.

Useimpien palkittujen mukaan ympäristömuistojen kirjoittaminen oli ollut helppoa, koska teema oli heille tärkeä. Sisko Widlundin mukaan luonto on hänelle kaikki kaikessa. Risto Salmella oli vastauksen kirjoittamiseen mennyt muutama päivä, koska eläkkeelle jäämisestä huolimatta työelämän tapahtumat olivat vielä "selkäytimessä". Aarre Mäenpäälle kirjoitus oli ollut useamman viikon rupeama, monikymmensivuisen työn karsiminen puoleen vei aikansa. Monet olivat sitä mieltä, että kirjoittamiselle oli ollut todellinen tarve. Hannu Lindqvistin mielestä "sytytyslanka oli alkanut palaa jo 80-luvun alussa" ja kirjoituksen avulla sai purettua vuosikymmenien aikana kertynyttä huolta. Kirjoittamisella on siten aina terapeuttinenkin puolensa.

Keruun tulokset tallennetaan Työväen Muistitietotoimikunnan kokoelmiin Työväen Arkistoon teemakokoelmakseen. Luontoa ja ympäristöä koskevien muistojen keruu jatkuu kuitenkin kuluvana ja tulevana vuonna eri puolilla maata kansalais- ja työväenopistojen muistelu- ja kirjoituspiireissä. Mikäli olet kiinnostunut tällaisen keruun järjestämisestä tai henkilökohtaisesta muistelemisesta, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen (simo.laakkonen@helsinki.fi).

Simo Laakkonen