Arjen grafiikkaa Elannossa |
|
Arjen grafiikkaa on pikemminkin muistelmateos Elannon historiasta kuin yleinen tutkimus grafiikan kehittymisestä Suomessa. Honkanen kirjoittaa omien kokemusten kautta, joten Elanto nousee pääosaan, koska Honkanen on tehnyt pitkän työuran sen palveluksessa. Käyttämänsä mainosmateriaalin hän on saanut kirjaimellisesti Elannon vintiltä sitä siivotessaan. Sieltä saatu runsas materiaali on ollut kimmokkeena Honkasen aikaisempiinkin käyttögrafiikkaa koskeviin kirjoituksiin, kuten kirjaan Vanha rakas Elanto (1994). Myös kirjassa esiintyvät taidegraafikot ovat lähinnä Honkasen entisiä kollegoita Elannon ajoilta. Samoin kirjassa käsitellyt pakkaukset ovat Elannon tuotantoa. Vaikka niistä varmasti saakin hyvän ajankuvan, olisi ollut mielenkiintoista saada rinnalle muidenkin tuottajien pakkauksia. Kirjan mielenkiintoisinta/parasta antia on sen kuvitusaineisto, joka koostuu asiaankuuluvasti vanhoista mainosmateriaaleista. Pääasiassa mainokset keskittyvät 1960- ja 1970-lukuihin, mutta Honkanen sivuaa historiaa 1900-luvun alusta alkaen. Varsin kiinnostava osio on katsaus reklaamimerkkeihin vuosilta 1913-1916. Reklaamimerkit ovat postimerkin näköisiä, hieman niitä suurempia pikkumainoksia, joita on käytetty kirjeensulkijoina. Harmi vain, että kaikki tekstissä mainitut merkit eivät ole päässeet mukaan kuvina. Tekstin kommentit jäävät näin hiukan tyhjiksi. Kun kirja muuten käsittelee Elannon tuotantoa, on yllättävää, että parissa kappaleessa Honkanen käsittelee opetustauluja ja kuvakirjoja. Kuvakirjoihin löytyy toki selvä linkki Elantoon, sillä ne on tehnyt Elannon pitkäaikainen graafikko Ola Fogelberg, eli Fogeli, joka tunnetaan myös Suomen sarjakuvan isänä. Sen sijaan opetustaulut ovat mukana, koska ne ovat osa kulttuurihistoriaa ajalta ennen dioja ja kalvoja. Honkanen käsittelee käyttögrafiikan eri puolia aloittaen 1900-luvun alkupuolen sanomalehti-ilmoituksista. Hän käsittelee myös pakkauksia, liikekylttejä ja elintarvikemainontaa. Jotta kaupan ja sen rinnalla mainonnan kehitys maassamme saisi oikean mittakaavan, Honkanen luo katsauksen kaupan historiaan Suomessa. Kokonaisuutena kirja on melko kattava katsaus viime vuosisadan arkigrafiikkaan. Ajoittain aikaviittaukset ovat vaikeaselkoisia. Lähdemerkinnöistä päätellen kirjan artikkelit perustuvat Honkasen aikaisempiin kirjoituksiin 1970- ja 1980-luvuilta, mistä seuraa, että kirjan viittaukset "seuraavana vuonna, tänä vuonna" olisivat kaivanneet tarkennusta. Ainakin tapahtumia ja henkilöitä tuntemattomalle ne tekevät asiakokonaisuuksien seuraamisesta hiukan hankalaa. Hankala on myös kirjan sisällysluettelo, joka on tehty päivittäistavarailmoituksen muotoon. Luettelo vaatii pohtimista, ennen kuin selviää, mitä mikin asia luettelossa tarkoittaa. Sisällysluettelon tekstit aukesivat vasta kun kirjaa alkoi lukea. Koska käyttögrafiikasta on Suomessa kirjoitettu vasta hyvin vähän, tämäkin kirja sisältää tärkeää tietoa aiheesta. Kuten Honkanenkin toteaa, monet vanhat tekijät ovat jo jääneet unholaan. Siksi hänen tallennustyölleen olisi mukavaa saada jatkajia. Sari Lihavainen
|