työväentalon katolle merkiksi työväen vallankumouksen alkamisesta. Vuoden 1917 vallan-
kumoustapahtumien pyörteissä ja ensimmäisen maailmansodan heijastusvaikutuksista pa-
hentuneesta yhteiskunnan kahtiajaosta ja vaikeasta elintarvikepulasta aiheutunut raju risti-
riita työväestön ja porvarillisen Suomen välillä puhkesi avoimeksi väkivallaksi. Työväenliik-
keen jyrkän siiven johtama kansanvaltuuskunta ja sitä tukeneet punakaartit aloittivat aseel-
lisen taistelunsa uuden yhteiskuntajärjestyksen puolesta. Vastassa olivat kuitenkin Saksassa
koulutusta saaneiden jääkäreiden johtamat porvarillisen Suomen valkoiset kaartit, joiden
arvomaailma lähti perinteisen yhteiskuntajärjestelmän puolustamisesta. Ainakin aluksi val-
koiset kokivat käyvänsä vapaussotaa irrottaakseen Suomen lopullisesti Venäjästä, josta maa
oli julistautunut itsenäiseksi vain muutamaa viikkoa aiemmin. Alkoihan valkoisten sota
maassa vielä olleiden vähäisten venäläisjoukkojen aseistariisumisella Pohjanmaalla. Pian
kävi varmasti kaikille selväksi kuitenkin myös valkoisella puolella maan jakanutta rintama-
linjaa, että vastakkain olivat suomalaiset. Meneillään oli sisällissota.
maakuntia tuli suuriruhtinaskunta. Tapaus on merkittävä ja niinpä sen muistoa ja merkitystä
on tarkoitus juhlia näyttävästi ensi vuonna. Merkittävä historian merkkipaalu oli myös kevät
ja kesä 1918, jolloin vasta itsenäiseksi julistautunut Suomi sai toisaalta kansansieluunsa viiltä-
vän ja verisen, vuosikymmeniä kirvelleen haavan ja joiden myötä se toisaalta päätti myös it-
senäisenä valtiona jatkaa sen yhteiskuntajärjestelmän tietä, joka maassamme tänäkin päivä-
nä vallitsee. On erikoista, että valtiovalta ei kuluneena vuonna ole noteerannut vuoden 1918
tapahtumia juurikaan. Olettaa sopii, että suurten tilaisuuksien aika on vuosina 20172018,
jolloin itsenäisyysjulistuksesta ja sisällissodasta tulee kuluneeksi täysi vuosisata.
nista vääryyksistä, joita torpparit, työläiset ja muut punaisen puolen ihmiset olivat kokeneet
menneinä vuosina. Monen isännän ja patruunan veri virtasi punaisten kostajaryhmien is-
kuissa. Mutta punaisten häviön koittaessa ja sodan päättyessä alkoi uuden koston aika. Val-
koinen terrori pikateloituksineen, kenttäoikeuksineen ja vankileirikurjuuksineen tappoi mo-
nin verroin suuremman määrän punaisia myös valtavan määrän punaiseen terroriin syyttö-
miä. Normaalin oikeuskäytännön kanssa voittajien toimilla ei ollut mitään tekemistä.
Suomen sisällissodasta