palan naiskaarti mukaan luettuna Tampereel-
la oli yli 300 naissoturia.
enemmän naiskaartilaisia, mutta todellisuu-
dessa useimmat heistä toimivat muissa kuin
aseellisissa tehtävissä.
titausta oli sidoksissa heidän kotipaikkansa
elinkeinorakenteeseen. Siinä missä Tampereen
ja Maarian naiskaartilaiset olivat pääosin teh-
dastyöläisiä, maaseudun kaartilaisista enem-
mistö oli palvelijoita. Useimmat naiset olivat
hieman kahdenkymmenen ikävuoden molem-
min puolin. Nuorimmat olivat vasta 15-vuo-
tiaita, jopa allekin.
della tämä ei pidä paikkaansa Tampereen nais-
kaartin osalta, ja laajemminkin väitettä on syy-
tä epäillä.
naiskaartit perustettiin verrattain myöhään,
vasta maalis- ja huhtikuun aikana. Naisten
kouluttajina toimivat tavallisesti miehet, mutta
päälliköt olivat pääosin naisia.
le 18. maaliskuuta. Tampereelta maarialaiset
jatkoivat viisi päivää myöhemmin Suoden-
niemen rintamalle, josta he joutuivat huhti-
kuun puolivälissä Karkun taisteluun.
joutuivat kuitenkin punaisten pohjoisrinta-
man romahtamisen vuoksi Tampereen seu-
dun kaartit. Pispalan naiskaarti ja Tampereen
naiskaartin ensimmäinen komppania olivat
molemmat jo 26. maaliskuuta laukausten-
vaihdossa valkoisten kanssa. Ennen kuin Tam-
pere antautui 6. huhtikuuta, hieman toista-
kymmentä naiskaartilaista oli joko kaatunut
tai teloitettu välittömästi vangiksi joutumisen
yhteydessä.
Helsinkiin. Tällöin taisteluihin joutuivat mu-
kaan myös pääkaupungin naiskaartilaiset.
Näyttää kuitenkin siltä, että naiskaartilaisten
urheata puolustautumista Vesilinnan mäellä
on vallankumousromantiikan hengessä vah-
vasti liioiteltu. Helsingin naiskaartin tappiot
kaupungin valtauksessa jäivät mitättömiksi,
joten mitään ankarampaa taistelua Vesilinnan
mäellä tuskin on käyty. Aidommaksi osoit-
tautuu toinen legenda eli Valkeakosken nais-
kaartilaisten aktiivinen osuus Alvettulan läpi-
murtotaisteluissa 27. huhtikuuta.
kin suuria. Siinä missä Tampereella ei nais-
kaartilaisten teloituksia sallittu, Lahdessa am-
pumisten on täytynyt tapahtua valkoisten pääl-
lystön myötävaikutuksella. Laajat teloitukset
eivät muuten olisi olleet mahdollisia. Lahdes-
sa ammuttiin toukokuun alkupäivinä ainakin
toimivat usein miehet.
Tampereella toisen
naiskomppanian päällikkö
oli työmies Kalle Kataja.
Perhekuvassa toisena
vasemmalla istuva Kataja
kaatui Tampereen
taistelussa erään
todistuksen mukaan oman
naiskaartilaisen ampumana.
Kuva: Jyrki Helinin
omistuksessa.