listen punakaartien palkkalistoilla oli yli kak-
situhatta naissotilasta. Koko kaartin vahvuu-
desta naiset muodostivat noin kolme prosent-
tia. Sukupuolet haluttiin pitää erillään, joten
sekakokoonpanoja ei ollut. Komppanioiksi ja
jopa pataljooniksi naiset järjestäytyivät 19
punaisella paikkakunnalla. Yksi näistä naisten
komppanioista perustettiin maaliskuussa Tu-
run kupeeseen, Maarian pitäjään Raunistulan
esikaupunkiin, jossa aseisiin tarttui yli viisi-
kymmentä naista.
avata monesta kulmasta, mutta nyt keskityn
naisten omiin perusteluihin, joita he esittivät
kuulusteluissa vangeiksi jäätyään. Erityisesti
paneudun kuulustelupöytäkirjoihin kirjattuun
"vapaaehtoisena" -perusteluun. Aiempi his-
toriantutkimus on pitänyt tätä vastausta usein
merkkinä vangin aatteellisuudesta.
keuksiin tai toverien painostukseen. Vapaa-
ehtoisuuden lisäksi kuulusteluissa nousivat
esiin myös taloudelliset syyt ja painostus.
Kahta jälkimmäistä syytä olen käsitellyt pe-
rusteellisemmin toisaalla.
suomalaiset nousemaan toisiaan vastaan. Tu-
losten yleistettävyys muihin punaisiin aseel-
lisiin naisjoukkioihin on oma kysymyksensä.
Uskon, etteivät naisten liittymissyyt ole poi-
kenneet eri puolilla Etelä-Suomea merkittä-
fil. maist., Artjärvi
kun pääsis rintamalle"
vapaaehtoiselle kaartilaisuudelle
saattaisi paljastua alueellisia vivahde-eroja.
Raunistulan erityispiirteitä olivat alueen syvä
puna, asettuminen kaupunkimaisen ja maalai-
sen välimaastoon sekä sosiaalinen ja taloudel-
linen yhdenmukaisuus.
Paitsi alueellisesti liittymismotiivit ovat vaih-
delleet myös yksilöittäin.
ovat Valtiorikosoikeuksien (VRO) ja Valtio-
rikosylioikeuksien (VRYO) aktit eli oikeuden-
käyntipöytäkirjat liitteineen. Oikeuslaitokset
alkoivat käsitellä punaisten syyllistymisiä val-
tio- ja maanpetoksiin liukuhihnamaiseen tyy-
liin, kun kenttäoikeuksien toimintaa hillitse-
mään tarkoitettu laki valtiorikosoikeuksista as-
tui voimaan toukokuun lopulla.
jossa syytettyä kuultiin hänen osallistumises-
taan punakaartin toimintaan ja tivattiin tietoja
johtajista sekä aikaisemmista yhteyksistä työ-
väenyhdistyksiin tai ammattiosastoihin. Syyte-
tyltä kysyttiin suoraan myös, miksi hän oli liit-
tynyt kaartiin. Lomakkeeseen kerättiin syytet-
tyjen henkilötietoja siviilisäädystä ja lasten
määrästä koulutukseen ja ammattiin. Pöytäkir-
joissa tulivat esiin sekä syytetyn että voittajan
kannat, joskin edellisen näkökulma lienee mo-
nissa tapauksissa oman edun nimissä siloteltu
ja jälkimmäisestä hehkunee tuoreessa muis-
tissa olevan sodan katkeruus.