luneista oli hankkinut jäsenkirjan kuluvan tai
edellisvuoden aikana. Naiset olivat siis liitty-
neet suurina organisoitumisvuosina. Jo aika-
laiset valittivat näiden "maaliskuulaisten"
nit katsoivat työväenliikkeen perinteisten toi-
mintatapojen ja oppien olleen tulokkaille tun-
temattomia.
vailee uusien jäsenten aatteellista ohuutta:
joita aikaisemmin ei ollut kiinnostanut työ-
väenliike ja sen järjestöt, mutta on myös-
kin todettava, etteivät nämä henkilöt ole
sen jälkeen enää liittyneet järjestöihin. Oli
selvää, että moinen suunnaton jäsenmää-
rän lisääntyminen oli epänormaalia ja et-
tei se voinut jatkua. Yhdistyksen jäsenten
joukossa kun oli henkilöitä, joilla oli puh-
das porvarillinen maailmankatsomus.
lostaa liioittelulta, mutta joka tapauksessa hä-
nen kerrontansa kuvaa vanhojen aikalaisak-
tiivien ajatuksia. Lumipalloilmiön imussa jär-
jestäytyi moni. Tosin on huomattava, että
useimmat naiskomppanialaiset olivat kovin
nuoria eivätkä he olleet olleet monia vuosia
työelämässä tai oikeutettuja äänestämään. Po-
litiikka ja järjestäytyminen eivät välttämättä
olleet heille vielä ajankohtaisia ennen vuotta
1917.
kivalta. Klemettilä on todistanut, miten kaar-
tin iältään vanhemmat jäsenet liittyivät aiem-
min kuin nuoret ja olivat keskeisemmässä
asemassa kaartin perustamisessa ja organi-
saatiossa. Aatteellisten syiden sijaan nuoret ja
myöhään kaartiin liittyneet perustelivat muita
useammin jäsenyyttään taloudellisilla vai-
keuksilla.
sesti olleet perehtyneet kovin syvällisesti so-
sialismin ideologiaan. Tietolähteinä olivat
agitaattoreiden sosialismi oli puettu arkipäi-
väisiksi kysymyksiksi kahdeksan tunnin työ-
ajasta, työttömyydestä tai elintarvikepulasta.
Teoreettiset pohdinnat uupuivat. Vallanku-
mouksellisista harva halusi Klemettilän mu-
kaan muuttaa vallitsevaa perinpohjaisesti, esi-
merkiksi tuotantovälineiden kollektivisointia
ajaneet olivat marginaalissa.
kunnasta vastaavat vallitsevaa lukuun otta-
matta sen ikäviksi koettuja puolia. Vain har-
voin ihmiset lähtevät kumouksiin mukaan
tarkoituksenaan vallankumouksellistaa yh-
teiskuntaa.
jaan naisille olivat tuttuja ruokatuntien arki-
nen työväenaate ja iltamien kiihottajien isku-
lausemainen sosialismi. Komppanialaiset oli-
vat eläneet yhteiskunnallisten muutosten kes-
kellä vuoden päivät. Sisällissotaa edeltäneen
vuoden aikana Suomessa olivat kuohuttaneet
työttömyys, elintarvikepula, inflaatio, valtala-
ki ja sosialidemokraattien häviö syksyn edus-
kuntavaaleissa. Samaan aikaan työväestö oli
saanut uusia osallistumismahdollisuuksia:
Tsaarin kukistuminen maaliskuussa tiesi val-
tion hajoamista. Työväki sai maailmansodan
ajaksi evätyt työtaisteluoikeutensa takaisin, ja
lakot ja palkkataistelut ryöpsähtivät valloil-
leen. Naisten arkinen ympäristö oli äärimmäi-
sen politisoitunut. Yhtäkkiä politiikka ulottui
lähes kaikkialle. Syntyi tilanne, jossa nousi
tarve kuulua jollekin puolelle.
luva tasa-arvo sukupuolten välillä. Astumi-
nen armeijaan ja sotaan oli tuon tasa-arvon
rajojen koettelemista käytännössä. Kuuluste-
luissa kukaan ei kertonut sotineensa edistääk-
seen naiskysymyksen ratkaisemista. Tuntuu
kovin oudolta, etteivät naiset olisi ymmärtä-
neet valintaansa ja sukupuoltaan merkityksel-
lisiksi, sillä ympäristö taatusti reagoi heihin
voimakkaasti. Naisten täytyi ymmärtää, ettei
pukeutuminen miehen pukuun ja kivääriin
tarttuminen ollut yhdentekevää.