tä saamme niin papiston tuolloisista asenteista tapahtumiin, naisista punakaarteissa, puna-
orpojen kohtaloista, paikallisista olosuhteista esimerkkipitäjänä Sammatti sekä valkoisten
voittajien toimista. Katsomme myös, miten vuosi 1918 on näyttäytynyt elokuvissa ja valoku-
vien maailmassa. Kolmen artikkelin myötä tutkailemme sisällissodan muistoja sekä arvioim-
me tapauksen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Lisäksi tarjolla on neljä teemaamme
liittymätöntä kiintoisaa artikkelia, jotka käsittelevät Varkauden metallityöläisten lakkoa vuon-
na 1922, Karl Marxin ajatusten asemaa vajaat kaksi vuosikymmentä reaalisosialismin romah-
tamisen jälkeen, historiastaan rikkaan Berliinin kaupungin merkitystä saksalaiselle työväen-
liikkeelle sekä punkmusiikin kulta-aikaa muutama vuosikymmen sitten.
tapahtumiin liittyviä teoksia. Myös erinäiset vasemmiston tilaa, yhteiskuntaa ja puolue-
kenttää koskevat puheenvuorot ja tutkimukset saavat sijansa kirja-arvioissa. Uutta tämänker-
taisessa vuosikirjassamme on Keskustelua-palsta, jonka ensimmäisessä puheenvuorossa Työ-
väen historian ja perinteen tutkimuksen seuran puheenjohtaja Matti Hannikainen etsii uutta
näkökulmaa työväentutkimukselle. Tiedonkierto-osastosta löytyvät muun muassa katsauk-
set eräistä vuoden mittaan järjestetyistä, vuotta 1918 koskeneista tilaisuuksista ja tapahtu-
mista. Mitä vuosikirjaamme muutoin tulee, raikastimme vuosi sitten kannen ja kakkossivun
ilmettä, painoimme punakantisemme nimen myös sen selkään sekä juhlistimme teemana
Kirja on kustannettu Suomen Vallankumousliikkeen Tutkijakunnan avustuksella Leningradissa
1929.