keleissaan sisällissodan ja sen lopputuloksen käsittelyä elokuvataiteen
maailmassa niin dokumenttielokuvissa kuin näytelmäelokuvissakin. Vuosi
1918 on saanut oman sijansa myös filmintekijöiden keskuudessa. Jukka Kuk-
konen tarkastelee omassa artikkelissaan sisällissodan valokuvaperintöä.
valt. tri, Helsingin yliopisto
täysin voittajien historiaa. Edellytyksiä oli
kyllä muullekin, sillä kuvauskalusto jäi pää-
osin punaisten hallitsemille alueille, mutta
mahdollisista filmausaktiviteeteista ei ole tietoa.
nettu punaisten valtaamaa aluetta kuvaava
elokuva. Se oli Kansanvalistuskomissariaatin
elokuvakomitean tuotantoa Pietarista. Venä-
läisen laivaston esittelystä Helsingissä kuva
etenee punaisten päämajaan, nykyiseen valtio-
neuvoston linnaan Senaatintorilla, ja tarjoaa
harvinaisen välähdyksen punaisten kansan-
valtuuskuntaa johtaneesta Kullervo Manne-
rista, "hänen lähimmistä apulaisistaan", Hel-
singin A-komppanian päälliköstä Aleksanteri
Wasténista ja vallankumoushallituksen sisä-
asiain osaston toisesta johtajasta Adolf Tai-
mesta.
naisista vartijoista ja yhteydenpidosta kan-
sanvaltuuskunnan ja punakaartin pääesikun-
nan välillä. Tampereen laitamilta siirrytään
helmikuun tai maaliskuun taisteluiden aikoi-
hin Vilppulaan ja edelleen rintaman paikalli-
selle komentopisteelle kysyä sopii ovatko
kuvassa Hugo Salmela ja Eino Rahja? min-
kä jälkeen seurataan Mikko Kokon panssari-
junaa toiminnassa. Kuviin tuodaan myös Vilp-
vangittujen valkoisten joukko. Lopuksi esi-
tellään punaisten sairaanhoitojärjestelmää.
"Yleinen sotilaskoulutus on lyhin työ ikuiseen
rauhaan", elokuva julistaa lopputeksteissä.
Messter-katsaus, Ruotsin Pathé Frères ja ko-
timaiset Lyyra ja Bio-Filmi / Pallas tallensi-
vat Mannerheimin ja valkoisen armeijan saa-
pumisen Helsinkiin. Vuoden 1918 filmitar-
kastuksen 15:sta elokuvasta peräti kahdeksan
liittyy sotaan.
valmisti Hjalmar V. Pohjanheimon Lyyra Fil-
mi. Ruotsalaisen David Fernarderin ja norja-
laisen Rasmus Hallsethin Pohjoismaisen Bio-
grafi Kompanian Kuvia pääkaupungista va-
pautuspäivien jälkeen tarkastettiin seuraavana
päivänä. Nämä kaupunkikuvat ovat hävinneet.
nen Suomen parhaillaan käytävästä vapaus-
taistelusta (Från den pågående frihetskam-
pen i Finland, Ruotsi 1918) saapui tarkastuk-
seen Suomeen 8.5., lähes kaksi kuukautta
Ruotsin tarkastuksen jälkeen. Sama kuva-ai-
nes tavataan elokuun lopussa 1919 doku-
menttikoosteessa Kuvia Suomen vapaussodas-
ta, maahantuojana ja levittäjänä Erik Estlan-