menneisyyden jäljet näkyvät kaupungin kas-
voissa rosoina ja uurteina. Poliittinen järjes-
telmä vaihtui 1900-luvulla Saksassa neljästi:
1918, 1933, 1945 ja 1989. Preussin, keisari-
kunnan, Weimarin tasavallan, kolmannen val-
takunnan, DDR:n sekä jaetun ja yhdistyneen
Berliinin jäljet näkyvät kaupunkikuvassa omi-
na kerrostuminaan.
teessa Suur-Berliinissä oli kaksi miljoonaa
asukasta, ja vuonna 1920 jo 3.8 miljoonaa.
Kasvun moottori oli suurteollisuus. Berliinis-
tä tuli työläisten kaupunki ja Saksan työväen-
liikkeen merkittävin keskus.
siaalidemokraatit (SPD) menettivät asemiaan
kommunisteille (KPD), ja 1930-luvun alussa
Berliini oli läpeensä punainen. 1932 pidetyis-
sä vaaleissa KPD oli jopa kaupungin suurin
puolue 31 prosenttiyksikön kannatuksella; toi-
sena oli kansallissosialistinen puolue NSDAP
26:n ja kolmantena SPD 23 prosenttiyksikön
kannatuksella.
jälkeen. He hävittivät tai takavarikoivat työ-
väenliikkeen omaisuuden, ja tuhansia työväen-
liikkeen merkkihenkilöitä sai surmansa kes-
kitysleireissä.
tei hävinnyt, mutta työväen Berliinin jälkiä,
teollisuusrakennuksia, työväen asuinkortteleita
ja työväenliikkeen merkkihenkilöiden muis-
Berliinistä löytyy vielä yllin kyllin.
kossa on todellisia arkkitehtuurin helmiä. Niitä
on saneerattu uusiokäyttöön lähinnä kulttuu-
ritiloiksi. Huomattavin kulttuurikeskus on en-
tinen Schultheissin panimo "Kulturbrauerei"
Prenzlauer Bergissä. Panimossa on elokuva-
teattereita, konserttisaleja, gallerioita, kahvi-
loita ja ravintoloita.
asumisen helvettiä. DDR:n asuntorakentami-
sen tunnus oli "Plattenbau", raaka laatikko-
arkkitehtuuri. Sen tieltä oli tarkoitus purkaa
ydinkeskustan pohjoispuolisten kaupungin-
osien upeat jugendkorttelit. Onneksi aika ja
rahat loppuivat kesken.
tajana edelläkävijä. Tuolloin valmistui 12 000
Bruno Tautin suunnittelemaa vuokra-asuntoa.
Niistä jokaisessa oli vihreälle sisäpihalle
avautuva parveke. Kaikki Tautin korttelit on
2000-luvun alussa perusteellisesti saneerattu.
Heinäkuussa 2008 kaikkiaan seitsemän työ-
väenkorttelia liitettiin UNESCO:n maailman-
perintökohteisiin. Niihin voi tutustua esimer-
kiksi Neuköllnissä, jossa on valtava hevosen-
kengän muotoinen Hufeisensiedlung, tai
Prenzlauer Bergissä Erich-Weinert-Strassen
varrella, jossa on ammattiyhdistysjohtaja Carl
Legienin mukaan nimetty kortteli.
työläisrunoilija, jonka kynästä on lähtöisin
myös lukuisia Stalinia ylistäviä säkeitä, esi-
merkiksi runoelma "Kremlissä palaa vielä
valo". Weinert siirtyi ajasta ikuisuuteen 1953
vain kuusi viikkoa Stalinin jälkeen. Nimik-
vieraileva professori, Humboldt Universität, Berliini