murros on vielä niin lähellä, että sen tosiasial-
lisia historiallisia ulottuvuuksia on vaikea
määritellä. Silti tuskin olen väärässä, jos tote-
an marxilaisuuden astuneen nyt, laskutavasta
riippuen, kolmanteen tai neljänteen vaihee-
seensa. Tähänastinen tutkimus on jo varsin
tarkkaan selvittänyt aikaisempia kausia. Jos
jätämme "muotoutumisvaiheen" (noin vuo-
teen 1870 eli Pariisin kommuuniin asti) pois
laskuista, niin ensimmäisen periodin muo-
dostaa niin sanottu "Toisen internationaalin
marxismi", jonka aikana Euroopan työväen-
liike omaksui Marxin taloudelliset teoriat.
Tämän kauden keskeinen Marx-tulkitsija oli
Karl Kautsky. Hänelle Marx oli ennen kaik-
kea taloustieteilijä, joka oli osoittanut yhteis-
kunnan kehityslakien toimivan samalla "luon-
nontieteellisellä välttämättömyydellä" kuin
mitä Darwin oli osoittanut elollisen luonnon
suhteen. Kapitalismi tulisi omien sisäisien
mekanismiensa lainmukaisesta pakosta en-
nemmin tai myöhemmin korvautumaan kor-
keammalla talousmuodolla, sosialismilla.
mäisellä vuosikymmenellä, kun työväenliik-
keen vasemmistosiipi eri maissa, ennen kaik-
kea Venäjällä, orientoitui kohti suurempaa
poliittista aktivismia "vallankumouksen ajan-
kohtaisuuden" merkeissä. Leninin ja bolshe-
vikkien uutta marxismikäsitystä luonnehtikin
aktiivisuuden, "subjektiivisen tekijän" voi-
makkaampi painottaminen. Vaikka se melko
pian neuvostovallan vakiinnuttua Venäjällä
jähmettyikin "marxismi-leninismin" nimellä
tunnetuksi opiksi, saavutti se kuitenkin yleis-
maailmallisesti siinä määrin hegemonisen
aseman, että painoi lähes viidenkymmenen
vuoden ajan leimansa siihen tapaan, miten
Marxin teorioita tulkittiin. Lännessä toki
esiintyi erilaisia epäortodoksisen ja kriittisen
marxismin muotoja, mutta niidenkin posi-
tionmäärittelyyn kuului olennaisesti kannan-
otto marxismi-leninismiin.
"marxismi-leninismin" eikä suinkaan marxis-
min romahdukseksi. Eikä edes neuvostomar-
monipuolinen ja monitahoinen ilmiö, suin-
kaan kaikki jouda historian roskatynnyriin.
Eräs neuvostomarxismin pesänselvittelyn yl-
lättävimmistä ilmiöistä on ollut jo 1970-lu-
vulta lähtien tunnetun filosofin ja Marx-tutki-
jan (jonka teoksia on käännetty myös suo-
meksi) Teodor Oizermanin kehitys. Vielä 90-
vuotiaanakin hän on pystynyt tekemään älyl-
lisesti teräviä, ratkaisevia uudelleenarviointe-
ja sekä neuvostofilosofiasta yleensä että omas-
ta aiemmasta tuotannostaan. Vuonna 2003 il-
mestyneessä teoksessaan Marksizm i utopizm
(Marxilaisuus ja utopismi) Oizerman käy ar-
motta läpi Neuvostoliitossa vakiintuneen Marx-
kuvan dogmeja ja osoittaa yksi toisensa jäl-
keen niiden pätemättömyyden. Hän arvoste-
lee voimakkaasti neuvostomarxismin ylen-
määräistä ideologisoitumista ja toteaa, että
jos marxismi tosiaan tahtoo käydä tieteestä,
teosten näyttely Työväenliikkeen kirjastossa
on avoinna 28.10.200816.1.2009. Karl Mar-
xin kuva: Kansan Arkisto.