toriassa niin syvä haava, että sen muisto elää
sukupolvesta toiseen. Vuonna 2008 tapahtu-
mista tuli kuluneeksi 90 vuotta. Tarkastelen
seuraavassa, miten tapahtumien alkua kuvat-
tiin ja muistettiin ja miten sen syitä selitettiin.
lähtökohdat. Ylin arvo meille suomalaisille
on edelleen valtiollinen itsenäisyys ja vapaus.
Kun Suomi 6. joulukuuta 1917 julistettiin it-
senäiseksi, maan vapaus varmistui 16. touko-
kuuta 1918. Vasta kun entisen emämaan Ve-
näjän sotaväki oli karkotettu maasta ja sen
uhka torjuttu, oli Suomi aidosti vapaa nuori
valtio.
Sen tärkein ominaispiirre ja perusarvo on oi-
keusvaltio. Oikeusvaltio tarkoittaa vallankäy-
tön lakisidonnaisuutta, vallanjaon tasapainoa,
ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamista ja
järjestelmän toimivuutta. Oikeusvaltion tuke-
na on kansalaisyhteiskunnan sosiaalinen pää-
oma.
1907 toimintansa aloittaneen yleisillä ja yh-
täläisillä vaaleilla valitun eduskunnan ja sii-
hen nojaavan kansanvaltaisen valtiojärjestyk-
sen varassa. Mutta tammikuussa 1918 puna-
kaartit ja niiden hallitsema SDP tekivät maas-
sa kapinan tai vallankumouksen, jota voi
kutsua myös sotilasvallankaappaukseksi. Se
merkitsi eduskunnan ja oikeusvaltion viralta-
panoa. Vasta kun kapina oli kukistettu, var-
mistui kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyk-
sen ja uudistustyön jatkuvuus Suomessa.
syytä myös nöyränä muistaa kapinan ja sen
kukistamisen hirvittävää hintaa. Kapinan ku-
kistaminen ja venäläisten joukkojen karkotta-
minen maksoivat yli 35 000 tuhatta kuollutta.
Se on kaamean suuri luku, jokainen uhri oli
liikaa. Ketään syyttelemättä on tehtävä kaikki
mahdollinen historiallisen totuuden kaikin-
puoliseksi valaisemiseksi tuosta kansallisesta
murhenäytelmästä, kuten vast'ikään edes-
mennyt professori Jaakko Paavolainen tapah-
tumia luonnehti. Tarkastelen seuraavassa eräi-
tä tuoreita tutkimuksia ja yleisesityksiä.
senä olevan uhrinäkökulma ja vaikeneminen
sodan syttymisestä ja sen syistä sekä keskit-
tyminen voittajaosapuolen julmuuksiin. Aapo
Roselius on teoksessaan Teloittajien jäljillä.
Valkoisten väkivalta Suomen sisällissodassa
(Tammi 2006) lähtenyt siitä, että "valkoisen
terrorin kieltäminen tai ainakin siitä vaike-
neminen oli merkittävä syy sisällissodan ai-
heuttaman katkeruuden ja vihan pitkäkestoi-
suuteen" (9). Roselius sivuuttaa kokonaan so-
dan taustat eikä teoksessa edes mainita kapi-
naa ja vallankumousta. Tekstissä puhutaan
"valkoisesta osapuolesta" ja "voittajapuoles-
ta" tai lyhyesti "valkoisista". Teoksen yleise-
nä asetelmana ja johtopäätöksenä on moraali-
nen syytös siitä, että valkoiset teloittajat eivät
joutuneet riittävästi oikeuden eteen.
dosentti, Helsingin yliopisto
sisällissota vuonna 1918?