meijaa, vapaaehtoisia suojeluskuntajoukkoja
vastaan. Syttynyt sota oli siis taistelu valtiol-
lisesta vallasta Suomessa."(20)
tiin. Tikka näkee vallankumouksen "työväes-
tön eri poliittisia ryhmiä yhdistäneenä jouk-
koliikkeenä" ja liittää sen "osaksi eurooppa-
laista, maailmansodan jälkeistä yhteiskunnal-
lista tilannetta". Tikka kuvaa myös vastapuo-
len. "Vallankumouksellisia vastassa oli val-
koinen armeija, Vaasaan Helsingistä vallan-
kumousta paenneen senaatin, maan virallisen
hallituksen sotajoukko. Sen tehtävänä oli ku-
kistaa kapina, turvata uhattu hallitusvalta."(21)
syntymiselle" ja korostaa siihen liittyvää nel-
jää tekijää: "valtakoneistojen hajoaminen, ta-
loudellinen kriisi, elintarvikepula ja poliitti-
sen eliitin kykenemättömyys hallita tilannet-
ta".(41) Ratkaisevimpana yksittäisenä tausta-
tekijänä Tikka pitää "Venäjän romahtamista",
joka "laukaisi liikkeelle poliittisen kehityk-
sen, joka muuttui valtataisteluksi".(45) Tikka
kuvaa myös punaisten vallankumouksellisten
vallanoton tekniikan.
1918. Sisällissota julkisessa sanassa 1917
2007 (Edita 2007). Hän kuvaa miten "puna-
kaarti valtasi lähes ilman vastarintaa Helsin-
gin ja koko Etelä-Suomen" ja miten "Suomen
hallitus oli julistanut suojeluskunnat hallituk-
sen joukoiksi, jotka Mannerheimin johdolla
riisuivat 28.1. 5 000 venäläistä aseista" ja mi-
ten "Karjalassa taistelut alkoivat 27.1., pai-
koin jo muutamaa päivää aikaisemmin, val-
koisten ja punaisten välisenä sisällissotana
sekä venäläisten aseriisunnalla".(22) Kapi-
naan "SDP:tä rohkaisi kuuluminen kansain-
väliseen työväenliikkeeseen ja se että Suomi
oli 1910-luvulla Euroopan sosialistisimpia
maita".(23) Salminen tuo esiin myös Leninin
kuriirin kehotuksen tammikuun alussa:
"Nouskaa, nouskaa välittömästi ja ottakaa
valta järjestäytyneiden työläisten käsiin."(25)
Salmisen koko teos käsittelee näkökulmansa
kuvaa lehdistössä ja kirjallisuudessa.
sessaan Katastrofin laskut. Kapinavahinko-
jen, patteritöiden ja Venäjälle jääneen omai-
suuden korvauskysymys 19181939 (Oma-
kustanne 2007). Perusteluksi hän esittää sen,
että vallankumousyritys epäonnistui.(295)
Uola käyttää termiä "kansanvallan kaatamis-
yritys" ja puhuu "kapinallisista" ja "hallituk-
sen joukoista": "Maan eri puolille erityisesti
syksystä 1917 lähtien perustetut aseelliset pu-
nakaartit yhdistettiin 25.1.1918 yhtenäiseksi
vallankumousarmeijaksi Suomen punakaar-
tiksi, joka alkoi toimia 27.1. sosiaalidemok-
raattisen puolueen toimeenpanevan komitean
käskystä ja ohjeiden mukaan. Punakaarti oli
tavoitteeksi otetun vallankaappauksen soti-
laallinen toteuttaja, ja se toimi yhteistyössä
vallankumoushallitukseksi 28.1. perustetun
kansanvaltuuskunnan kanssa."(9)
vastaan nousseet olivat mielestään oikealla
asialla, kun heidän poliittista valtaa maassa
tavoitelleet johtajansa sanoivat, että parempi
tulevaisuus oli saavutettavissa vain omistava
luokka kukistamalla ja nostamalla proletari-
aatti valtaan."(14)
vapaussota 1918 (Nimox 2007). Siinä kapi-
nan alkamisesta annetaan ratkaiseva merkitys
ns. suurelle asejunalle, joka toi 15 000 kivää-
riä Pietarista.(4041) Lisäksi kuvataan yksi-
tyiskohtaisesti paikallisia kahakoita Karjalas-
sa ennen vallankumouksen alkua Helsingissä.
Sotamuseoissa ja internetissä nähtävissä ole-
va multimedia Vapaussota 1918. Kapina, si-
sällissota, kansalaissota (Vapaussodan Inva-
lidien Muistosäätiö ja Vapaussoturien Huol-
tosäätiö, WSOYPro 2008; www.vapaussota.fi)
kuvaa tapahtumia: "Vallankumous merkitsi
kapinaa laillista hallitusta vastaan. Kansa ja
koko maa oli nyt jakautunut kahtia. Kapina ja
sen kukistaminen merkitsivät suomalaisten
sisällissotaa."