alkuvaiheet kuvaa Seppo Myllyniemi teok-
sessaan Sodan monet kasvot. Sisällissota Hä-
meessä 1918 (SKS 2007).
vat tapahtumien kuvauksen vasta 20.3.1918.
Lyhyessä johdannossa he sanovat "Suomen
sisällissodan 1918 juurien ulottuvan 1800-lu-
vun sääty-yhteiskunnan rakenteisiin ja talou-
delliseen eriarvoisuuteen" ja olleen "osa
suurta eurooppalaista 1900-luvun alun veristä
näytelmää".(11) "Suomessa keisariajan päät-
tyminen oli synnyttänyt valtatyhjiön, ja por-
varilliset ryhmät ja työväestö taistelivat val-
tion johtamisesta". Sisällissota alkoi, kun pu-
naiset tekivät vallankumouksen ja valtasivat
Etelä-Suomen. Tampereella taustatekijöinä
olivat "vanhan luokkayhteiskunnan ääri-il-
miöt: kartano- ja torppariyhteisöjen väestöjen
vastakkaisuus". (12)
ki 1918. Pääkaupunki ja sota. Valokuvat
Gunnar Lönnqvist (Minerva 2008). Sen joh-
dannossa kerrotaan "yhteiskunnallisesti seka-
vasta tilanteesta" vuonna 1917 ja siitä, miten
"tammikuun 28. päivänä sosialistit ja puna-
kaartit ottivat Helsingissä vallan ja perustivat
Suomen kansantasavallan [sic!]"(18). Sodan
ajan Helsingin ja Lemin tapahtumia kuvataan
Antero Karttusen sukuarkiston aineistoon pe-
rustuvassa teoksessa Valkoiset perheet pu-
naisten puristuksessa 1918 (Minerva 2007):
"Maa oli sisäisesti jo niin rikki, että törmäys
vastakkaisten voimien, porvarillisiksi ja oi-
keistolaisiksi lähinnä luokiteltavien valkois-
ten ja vasemmistolaisia näkemyksiä kannatta-
vien, nopeita yhteiskunnallisia uudistuksia
vaativien punaisten välillä oli lähes väistämä-
tön. Tammikuun lopulla maa joutui sotati-
laan, jonka taustalla vaikuttivat myös keske-
nään taistelevat Venäjä ja Saksa"(910)
1918 tapahtumiin suhtautuu Suomen Sosiali-
tehtiin. Sitä on puolueen sisältä tarkasteltu
kahdella eri tavalla.
nut tapahtumia teoksessaan Kansanvallan
puolustajat. Sosialidemokraattinen eduskun-
taryhmä 100 vuotta (Otava 2007). Teoksessa
käsitellään perusteellisemmin kuin missään
edellä mainituista teoksista sitä, miten SDP
päätyi kapinan tekijäksi. Selitys etsii syitä
puolueen varhaisvaiheista: "Ryhmä jakautui
kahtia menettelytapakysymyksissä jokaisilla
autonomian aikaisilla valtiopäivillä."(15) Ja-
ko kulki yhteistyömielisten "kansallisten" ja
luokkataistelua korostaneiden "siltasaarelais-
ten" välillä.
set valtasivat kertaalleen Säätytalon eikä edus-
kunta voinut kokoontua. Vallankumous väl-
tettiin täpärästi SDP:n ylimääräisessä puolue-
kokouksessa 25.27.11. Ratkaiseva siirtymä
tapahtui 19.1.1918 pidetyssä puolueneuvos-
ton kokouksessa, jossa puoluetoimikuntaan
valittiin vallankumouksellisia lisäjäseniä.
"Kun sitten puoluetoimikunta valitsi keskuu-
destaan työväen toimeenpanevan komitean ja
sen johtoon juuri lisäjäseninä tulleet puna-
kaartilaiset, oli valta siirtynyt pois puolueko-
kouksen valitsemilta päättäjiltä ... Yrjö Sirola
aloitti puoluetoimikunnassa tilannekatsauk-
sen toteamalla, että maassa oli alkanut sisäl-
lissota." Toimeenpaneva komitea teki käytän-
nön päätökset vallankumouksen aloittamises-
ta tammikuun 26.27. päivinä. Tammikuun
28. päivänä kokouksen pitänyt kansanval-
tuuskunta lähti vallankumoukseen vaaleilla
valitun eduskunnan asettamaa hallitusta vas-
taan."(3839)
nisteri ja entinen eduskunnan puhemies Paa-
vo Lipponen pamfletissaan Järki voittaa (Ota-
va 2008). "Huoltotilanteen heikentyminen
edisti yhteiskunnallisten vastakohtaisuuksien
kärjistymistä. Suomi ajautui sisällissotaan tam-
mikuun lopulla 1918. Maassa ei ollut suoma-
laista, kansallista järjestysvaltaa, joten mo-