jönkadulla. Joukko vaihtoehtoväkeä, laulu-
liikkeen aktiiveja ja muusikkoja perusti Elä-
vän musiikin yhdistys Elmun Helsinkiin tou-
kokuussa 1978 ja Vanhalla Polilla alkoi klu-
bitoiminta. Äänekkäät punkbändit olivat on-
gelmallisia ravintolaympäristössä ja fanit nuo-
ria. Lokakuussa aloitettiin ikärajattomat, juuri
alaikäisille suunnatut Perjantaigeimit Koi-
tolla, välillä remontin takia Casa Academi-
calla. Geimit loppuivat kevätkauden jälkeen
1979. Elokuussa vallattiin Lepakko ja toimin-
ta siirtyi sinne.
mun ohjelma musiikin vapauttamisesta bis-
nesmeiningistä ja punkin yhteiskunnallisuus
puhuttelivat vasemmistolaista kulttuuriväkeä.
Geimit järjestettiin talkoohengessä. Mukana
oli etenkin uutta musiikintekijä- ja harrastaja-
polvea monet aktivoituneet punkin ja sille
Yleisöä oli vähän, tosin sanan levitessä suo-
sio kasvoi. Geimit tuottivat tappiota, mutta
nuorten aktiivisuus oli tärkeää yhdistyksen
tulevaisuuden kannalta. Keikoilla oli hyvä ja
tiivis tunnelma. Koittoon tultiin musiikin ta-
kia, ei vain aikaa viettämään. Geimit muiste-
taan punkkeikkoina, mutta niissä soi muukin,
kuten blues, kantrirock ja jopa diinarirock.
Diskon ohella 1950-luvun rock&roll oli val-
litseva muotitrendi. Helsingissä oli jengi-
väkivaltaa. Erityisesti retrorockarit (diinarit)
ja punkit ottivat yhteen. Koiton keikat olivat
diinarien silmätikkuna. Yrjönkadulle saattoi
kokoontua iso joukko odottelemaan poistuvia
punkkeja.
mat muut olivat matkalla koko kansan suosi-
keiksi. Nyky-ymmärryksen mukainen Suomi-
rock syntyi.