ole pahitteeksi, että tämänkaltai-
sissa teoksissa käytetään moni-
puolista kuvitusta etenkin kari-
katyyrit, sanomalehti-ilmoitukset
ja ihastuttavan hyvälaatuiset, en-
nennäkemättömät valokuvat oli-
vat teoksen visuaalisia herkku-
paloja.
toria-aiheiseen tiiliskiveen, josta
on jäänyt vain joko epämääräi-
nen tai peräti paha maku suu-
hun. Jo kirjaa selailtuaan on saa-
nut itsensä vakuutetuksi siitä,
että taas on hyvä tutkimusaihe
sössitty hätäisellä kokoonkyhää-
misellä ja vähäisellä omalla ajat-
telulla. Max Engmanin teosten
suhteen tällaista ei ole päässyt
kään. Perusteellinen lähdetyö,
avara katse, kirjoittajan draaman
taju ja yhtä lailla vankka poliitti-
nen, taloudellinen, kulttuurinen
kuin inhimillinenkin katse ovat
tuottaneet nautinnollisen histo-
riateoksen.
fil. tri, Tampereen yliopisto
sota 1918. Sisällissota julkises-
sa sanassa 19172007. Edita,
Helsinki 2007. 245 s.
piin Esko Salminen on kirjansa
tarkoittanut. "Sisällissota julkises-
sa sanassa 19172007" näyttää
tutkimuksen otsikolta ja muu-
tenkin kirjan muodossa on tutki-
mukseen viittaavia piirteitä, ku-
ten lähdeluettelo ja harvakseen
lähdeviitteitä. Alkusanoissa Sal-
minen kertoo tavoitteensa näin:
"Teos pyrkii kuvaamaan, mistä si-
kuinka sota vaikutti Suomen po-
litiikkaan ja kansalaisten mieliin
eri aikoina."
sodassa oli kysymys, kuinka sota
vaikutti politiikkaan ja ihmisten
mieliin ja kaikki alle 250 sivus-
sa, runsain kuvin. Vaikka julkisen
sanan rajaisi Salmisen tavoin leh-
distöön ja kirjallisuuteen, aineis-
to on ylettömän laaja. Tutkimuk-
sen ja tietokirjallisuuden sisällis-
sodasta saisi yhden kirjan, kau-
nokirjallisuudesta toisen, lehdis-
töstä montakin, ja kaikissa tapa-
uksissa tarvittaisiin jonkin syste-
matiikan mukaan koottu mate-
riaali ja jonkin menetelmän mu-
kainen analyysi. Poiminnot sieltä
täältä eivät tee tutkimusta.
kenteen, jossa jaksojen perusteet
ovat vaihtelevia. Runkoon hän on
ripustanut teemoittaisia tai ta-
pauskohtaisia alalukuja, joiden si-
sältö saattaa välillä loitota etäälle
kirjan ilmoitetusta aiheesta. Sal-
minen haluaa ottaa kantaa liian
moneen asiaan ainakin jos tar-
koituksena todella on ollut kir-
joittaa tutkimus tai edes tutki-
sin jakso on se, missä tutkimus-
apulainen on käynyt läpi lehtien
itsenäisyyspäiväkirjoituksia sel-
laista olisi kaivannut enemmän.
että vuodesta 1918 vallitsee jul-
kisuudessa "punainen totuus".
Suurimmat syylliset Salminen löy-
tää kaunokirjailijoista, Väinö Lin-
na Pohjantähtineen kärjessä ja
Kjell Westö uusimpana seurai-
lijana. Salmisen lähtökohtana vai-
kuttaa olevan, että sisällissodasta
voi olla vain "valkoinen" tai "pu-
nainen" "totuus", ja että joillakin
vippaskonsteilla jälkimmäinen
on päässyt niskan päälle. Tutkija-
yhteisöä "totuuden" väri tuskin
enää kiinnostaa.
tietokirjanomainen pamfletti. Kir-
joittajalla on ollut näkemys, jota
tukemaan hän on tehnyt moni-
aalle polveilevan kertomuksen.
Julkisuutta ainakin tuli enem-
män kuin lopputuloksen laatu
edellyttäisi.
professori, Jyväskylän yliopisto