tallin ammattiyhdistystoimintaa
Varkaudessa. Metalli on kuumaa
ja mielet kiehuvat. Varkauden
metallityöväen ammattiosasto
24, Varkaus 2007. 384 s.
liliiton Varkauden osastosta on
tavallaan jatkoa hänen vuonna
2003 ilmestyneelle teokselleen
Vuosisata varkautelaista työ-
väenjärjestötoimintaa. Nyt näkö-
kulma on kaventunut ja tarken-
tunut. Viime vuosina onkin il-
mestynyt useita koko paikallisen
työväenjärjestötoiminnan, työ-
väenyhdistysten ja liittojen pai-
kallisosastojen historioita. Se on
historiankirjoituksen luontaista
kehitystä siten, että uudet alat ja
organisaatiot tulevat asemaan,
jossa niiden merkitys nähdään ja
ne myös pystyvät tilaamaan his-
torian. Varkaudessa on paikallis-
historian kirjoitus ollut vireää; on
kirjoitettu kaksi paikkakunnan
historiaa ja työväen järjestötoi-
minnan ja nyt Metalliliiton Varkau-
den osaston lähes 400 sivua kä-
sittävä, ulkonaisestikin upea his-
toria. Se osoittaa myös sen, että
teollinen yhteisö on jo tullut sii-
kas historianharrastus ja samalla
kotiseutuharrastusta. Varsin pit-
kään molemmat elivät vain van-
hoissa kaupungeissa ja maata-
lousyhteisöissä eikä teollista men-
neisyyttä pidetty kiinnostavana
tai arvokkaana.
kin aloilla haastavana ja vaikeasti
ratkaistavana ongelmana, kuinka
laajasta näkökulmasta lähtee il-
miöitä selittämään, kuinka paljon
ottaa mukaan vastapuoleen
työnantajaan vaikuttavia tekijöi-
tä ja missä määrin ottaa mukaan
koko tuotannonalan tilanteen.
On selvää, että historiantutkimuk-
sessa ja -kirjoituksessa on pakko
lähteä tutkimuskohteen näkökul-
masta. Emme voi kuljettaa mu-
kana useita näkökulmia emmekä
laajentaa selitysperustetta ohi
työn ekonomian ja aiheen hallit-
tavuuden. Myös tilaajan toiveet
vaikuttavat arjessa. Itseäni on
ammattiyhdistysliikkeen histo-
riassa vaivannut näkökulman ko-
rostuminen siten, että edunval-
vontamenestystä on arvioitu liik-
keen yhtenäisyydellä ja asemalla,
kun taustalla on alan menestys
tai työnantajan mahdollisuus
siirtää kohoavat kustannukset
hintoihin esimerkiksi puute-
talouden aikana.
kauden metallialan rakenteen ja
toimintaympäristön muutosta
taustaksi ammattiosaston jäsen-
määrän vaihteluille ja varsinkin
myöhemmin myös edunvalvon-
nalle, kun siirryttiin yksinkertai-
sista tuotteista vaativampiin. Toi-
nen vielä merkittävämpi muutos
tapahtui, kun Ahlström irrottau-
tui Varkaudesta, jota tekijä on
taustaksi kuvannut. Tilalle on tul-
lut usea työnantaja, joista osa on
välisiä yrityksiä. Varkaudessa on
niiden paikallisia tuotantolaitok-
sia tai tytäryhtiöitä. Ero entiseen
on todella suuri, entisessä paikal-
lisjohtajajärjestelmässä työanta-
jalla ja vallalla oli kasvot ja Ahl-
strömin luonne sukuyhtiönä vie-
lä korosti sitä. Tilalle ovat tulleet
kauaksi karkaava kansainvälisen
yrityksen johto ja kotimaisissakin
kasvottomat institutionaaliset si-
joittajat.
kun Varkauden osasto pyrki vai-
kuttamaan seulalevytehtaan si-
joittumiseen vetoamalla Ahlströ-
min, Varkauden kaupungin ja Me-
talliliiton johtoon. Saipa se jopa
Metalliliiton puheenjohtajan Per-
Erik Lundhin mukaan lähetys-
töön Ahlströmin johdon luokse,
ettei seulalevytehdasta siirrettäsi
Varkaudesta. Välillisesti Varkau-
den metallityöntekijöihin ja sitä
kautta myös osastoon oli monin
tavoin vaikuttanut se tosiasia,
että yhtymässä oli rinnakkain sa-
malla paikkakunnalla sekä metal-
liteollisuutta, mekaanista että
myös kemiallista puunjalostuste-
ollisuutta. Ne kilpailivat tuot-
tavuudessa ja ennen kaikkea in-
vestoinneista, minkä lisäksi me-
tallissa oli vielä kilpailu yhtymän
kahden paikkakunnan Varkau-
den ja Karhulan välillä. Nevala voi
osoittaa jännitteitä Metallin ja
Paperin paikallisten osastojen
välillä.
kytkemisestä yleiseen poliittisiin
ja työmarkkinasuhteiden tapah-
tumien kulkuun. Se on vaatinut
sivuja, mutta sitä kautta käyvät
Varkauden osaston toimet muun
muassa vuoden 1971 pitkässä la-
kossa ja vuoden 1976 poikkeuk-
sellisen lukuisissa laittomissa la-