on ollut hyvä tausta Eino Ketolan
erinomaisessa tutkimuksessa
Suomen Metallityöväen Liitto
19611983, jonka esipuheen Ke-
tola on päivännyt runsaat puoli
vuotta aikaisemmaksi kuin Neva-
la omansa. Kaikissa tapauksissa
Ketolasta on ollut hyvä tausta
esimerkiksi vuoden 1971 pitkälle
lakolle, jonka Nevala on doku-
mentoinut paikallisena ilmiönä
hyvin samoin kuin myös vuoden
1976 laittomien lakkojen rallin.
Molemmista käy selville, kuinka
palkkakysymykset ja muu edun-
valvonta olivat paikallisella tasol-
la keskeisiä. Kiinnostavaa on tuo
näkökulman erilaisuus, kun valta-
on nähty kamppailu vallasta Me-
talliliitossa, lisämausteena Belja-
kovin tulo suurlähettilääksi ja
kansainvälisistä kommunistien
kokouksista Supon ja Veikko Pus-
kalan raporteissa kantautuvat
tiedot uudesta siirtymistavasta
sosialismiin, jossa Suomi olisi
laboratoriona. Näiden kahden
tapahtumaketjun liittymisestä
toisiinsa olisin toivonut tekijän
kommenttia. Onko vastaus Tapio
Bergholmin viljelemässä työeh-
tosopimuslogiikassa, jonka mu-
kaan kaikki muu oli ylimääräistä
rekvisiittaa, vai Ketolan korosta-
massa Metalliliitosta tasapaino-
liittona käydyssä kovassa valta-
on viime kädessä kysymys talou-
dellisesta ja poliittisesta järjestel-
mästä ja jopa valtakunnan kohta-
losta. Sitä voimme itsekin aistia
muun muassa Kekkosen päivä-
kirjoista.
ta myös valtakunnan tasolle lisä-
tietoa. Se kertoo elävästi varkau-
telaisesta ammattiyhdistysliik-
keestä ja täydentää Varkauden
historiaan kohdistuvaa tutkimus-
ta ja kirjoitusta.
professori emeritus,
Helsingin yliopisto
Jarmo Peltola: Hirmuvallan
huolena vankilat ja tuonela.
Luokka, liike ja yhteiskunta
19181944. Vasemmistolainen
työväenliike Pirkanmaalla II.
Tampere University Press, Tam-
pere 2007. 388 s.
sinki on tehnyt hienon tutkimus-
demokraateista vasemmalle aset-
tuneesta työväenliikkeestä Tam-
pereen seudulla. Tutkimushank-
keen taustalla on vaikuttanut
tamperelainen Marxilaisen yh-
teiskuntatieteen seura, ja Aat-
sinki sekä muut kirjoittajat ovat
Tampereen yliopiston historia-
tieteen ja filosofian laitoksen tut-
kijoita. Teos on täysipainoista tie-
teellistä tekstiä, jonka toimitta-
misessa on noudatettu referee-
menettelyä. Korkeasta historia-
tieteellisestä tasosta tinkimättä
Aatsingin teksti yltää dramatii-
kassa vauhdikkaan elokuvakä-
sikirjoituksen tasolle. Kommunis-
tien ja vasemmistososialistien
maanalainen salainen toiminta,
opintomatkat neuvosto-Venäjäl-
le, pakoilu, pidätykset, kuuluste-
lut ja kuritushuonetuomiot ta-
kaavat tekstin lennokkuuden.
lenkiintoisen, mutta työtä ja
päättelykykyä vaativan tehtävän
maan "salapoliisityöllä" muistel-
mien ja Etsivän Keskuspoliisin ra-
porttien rivienkin välistä. Ulla
Aatsingin johtopäätökset ovat
vakuuttavia ja perustuvat vank-
kaan lähdeapparaattiin.
luekoulutuksessa saamien ohjei-
den noudattamisesta EK:n kuu-
lusteluissa: "... puhu matalalla
äänellä, puhu harvakseen, katso
aina silmiin ja vaikka kuinka
kiljutaan ja lyödään nyrkkiä pöy-
tään ja revolveri on pöydällä ja
uhataan, ole rauhallinen, älä me-
netä malttiasi." Tuloksettomia
kuulusteluja johtanut tuomari
Rydman totesikin lopulta: "Suo-
men kansalle on tapahtunut suu-
ri vahinko. Se on menettänyt
erinomaisen näyttelijän." (s.121).
Keltamäki yllättyi aikalailla, kun
hänet pidätyssellistään äkkiar-
vaamatta kutsuttiin omiin häi-
hinsä puoluetovereiden salaa or-
ganisoimana. Keltamäen mu-