Työväenperinteen kantajat

Työväen Arkisto täytti vuonna 2004 viittä vaille sata vuotta. 95-vuotisjuhla vietettiin työn ja seminaarin merkeissä. Suomessa on ainutlaatuinen tilanne, että työväenhistoriaa on tallennettu näin pitkän aikaa. Arkiston historiaseminaarin aihe oli 1950-luvun alun työväenliike. Kuulimme useita kiinnostavia alustuksia uusien tutkimusten ja väitöskirjojen pohjalta. Puheenvuorot on julkaistu tässä lehdessä.

Työväenperinteen vaalijoita on Suomessa useita tahoja. Muut työväen arkistot, oma Työväenliikkeen kirjastomme ja Työväen keskusmuseomme sekä useita paikallisia yhdistyksiä ja instituutioita. Yksityisten henkilöiden omat muistelmat, omaan toimintaan tai tekemiseen liittyvät esineet tai asiakirjat ovat tärkeä osa työväenperinnettä, jota arkistot ja museot ottavat vastaan. On hienoa, että yhdistysten on mahdollista saada työväenperinteen tallentamistyöhön tukea myös valtiolta, sillä opetusministeriö myöntää vuosittain tähän tarkoitukseen pieniä apurahoja. Ilmoitus kulttuuriperinnemäärärahojen hausta on lehdessä.

Työväenperinnelaitoksista nuorin, Työväen keskusmuseo, menetti tämän vuoden alussa auto-onnettomuudessa johtajansa Pontus Blomsterin. Hän oli suunnittelemassa ja perustamassa museota ja sai sen juuri loistavaan alkuun Tampereella. Hänen poismenonsa oli suuri menetys suomalaiselle työväenperinteelle. Mutta museon elämä jatkuu. Toivotamme uuden johtajan Kalle Kallion tervetulleeksi työväenperinnetyöhön.

Kiitoksia kirjoittajille ja lukijoille kuluneista vuosista. Päätoimittajuus siirtyy ensi vuonna uusiin käsiin.

Marjaliisa Hentilä

Päätoimittaja