Mies joka rakensi
Työväen keskusmuseon Tampereella sijaitsevan Työväen keskusmuseon museonjohtaja
Pontus Blomster kuoli tapaturmaisesti Luumäellä maanantaina 14. helmikuuta
matkalla Lappeenrantaan. Hän oli 47-vuotias, syntynyt Karjaalla 26. huhtikuuta
1957. Blomster vietti lapsuutensa ja
nuoruutensa Helsingin Kontulassa. Kouluaikoinaan hän oli kesätöissä merillä
konemestarin apulaisena. Blomster lähti Tampereen
yliopistoon opiskelemaan valtiotieteitä ja valmistui 1986 maisteriksi. Tämän
jälkeen hän vielä jatkoi yliopisto-opintojaan jonkin aikaa. Pontus Blomsteria kiinnosti
teollinen kaupunkikulttuuri, ja hän tutustui erityisesti “modernin
industrialismin pääkaupunkiin” Britannian Manchesteriin. Jatko-opinnot jäivät
kuitenkin kesken vaativien työtehtävien vuoksi. Työväen keskusmuseota alettiin
suunnitella 1980-luvun puolivälissä. Tampereen kaupunginmuseon johtaja Martti
Helin löysi suunnittelutehtävään keväällä 1987 Pontus Blomsterin, joka oli
aikaisemmin suunnitellut kirkkomuseon perustamisen Nokialle. Työväen keskusmuseo oli
vaativa tehtävä. Kesti vuosia ennen kuin toiminta onnistuttiin siirtämään
Finlaysonin alueelle. Työväen keskusmuseoyhdistys perustettiin 1988. Yhdistys
sai hankittua 1990-luvun alussa Finlaysonin alueelta tilapäiset tilat, ja
museoprojektista tuli vähitellen museo. Pontus Blomster alkoi
sitkeästi viedä Työväen keskusmuseo -hanketta eteenpäin nimenomaan Finlaysonin
alueella. Blomsterin uurastuksen tuloksena Työväen keskusmuseon varsinaiset
tilat alkoivat hahmottua, ja vuosituhannen vaihteessa alkoivat rakennustyöt.
Uudet tilat vihittiin käyttöön 2001. Museon toteutumisen kannalta oli kuitenkin
tärkeintä Blomsterin täydellinen omistautuminen ajamalleen hankkeelle ja
sitoutuminen työväenliikkeen arvomaailmaan. Keskusmuseosta tuli lopulta
valtakunnallinen työväen kulttuurin ja perinteen erikoismuseo. Neljä vuotta
sitten Pontus Blomster isännöi työväenliikkeen arkistojen ja museoiden
kansainvälisen kokouksen Tampereella. Hän oli vaativa sekä itselleen
että alaisilleen. Tulisieluisen ja joskus jääräpäisenkin ihmisen kääntöpuolena
oli herkkä ja joustava ihminen. Huumorintajuisena ihmisenä hänen oli helppo
solmia yhteyksiä ja hänen energisyytensä tuntui olevan loppumaton. Blomster kehitti itseään ja
etsi uutta. Jatko-opintoihin liittyen hän vaihtoi kuudeksi kuukaudeksi tehtäviä
Lappeenrannan museotoimenjohtajan Olli Immosen kanssa. Auto-onnettomuus päätti
tämän kokeilun traagisella tavalla. Esa Lahtinen |
