Kansan Arkisto 60 vuotta Työväenliikkeen ja kansan historiaa on talletettu Kansan
Arkiston suojiin kuuden vuosikymmenen ajan. Arkisto syntyi rauhan keväänä 1945
yhteiskunnallisen innostuksen ilmapiirissä. 1930-luvulla kiellettyinä olleet
vasemmistolaiset järjestöt nousivat toimintaan ja laajentuivat kaikille
yhteiskuntaelämän aloille. Työväen ihmisten itsetunto vahvistui ja kiinnostus
omaan historiaan heräsi. Suomen Kommunistinen Puolue perusti arkiston ja ryhtyi
laajaan aineiston keruuseen. Sotien välisinä vuosina kätketyt
vasemmistojärjestöjen pöytäkirjat ja jäsenluettelot, kirjat ja lentolehtiset,
valokuvat ja punaiset liput kehotettiin kaivamaan esiin piiloistaan. SKP:n
Arkistoon alkoi tulvia aineistoa, ja ensimmäisen vuoden lopussa kirjattiin
keruun tulos: kirjoja ja lehtiä yhteensä 1437, asiakirjoja 1539, valokuvia 169
ja esineitä 58 kappaletta. Kokoelmiin oli saatu mm. Työväen Raittiusliiton
kiertokirjeitä 1920-luvulta, luonnoksia SKP:n puoluemerkiksi ja Punaisen Ristin
käsivarsinauha vuodelta 1918. Täysipainoinen arkistotyö
aineiston hankinnassa, järjestämisessä ja tutkijapalvelussa käynnistyi vuoden
1946 alussa, kun alan ammattilainen Anna Wiik nimitettiin SKP:n Arkiston
ensimmäiseksi arkistonhoitajaksi. Anna loi arkiston toiminnan perustan ja
istutti työnsä jatkajiin innostuksen arkistoaherrukseen, ylpeyden työn
tärkeydestä ja itsenäisen otteen sen kehittämiseen. Hän oli työskennellyt yli kaksi vuosikymmentä Työväen Arkistossa,
ja hänen visionsa ”työväen oman tietokeskuksen” kehittämisestä sisälsivät mm.
ajatuksen työväenliikkeen museon perustamisesta. Arkiston toiminta astui vuonna
1957 harppauksen eteenpäin, kun SKP:n Arkiston ja SKDL:n lehtileikearkiston
toiminnot yhdistettiin. Muodostettiin uusi arkisto, joka sai nimen Kansan
Arkisto. Arkiston kokoelmat alkoivat kasvaa nopeasti, otettiin vastaan
ensimmäiset henkilöarkistot ja aloitettiin muistitiedon keruu. Ensimmäisen
keruun aiheena oli vuosi 1918, jota koskeva aineisto alkoi laajasti kiinnostaa
historian ja yhteiskuntatieteiden tutkijoita ja opiskelijoita 1960-luvulla. Kansan Arkistosta luotiin
toimiva keskusarkisto 1970-luvulla, jolloin aloitettiin arkistoinninohjaus ja
aineistonkeruu kansandemokraattisen liikkeen järjestötaloilla. Yhteistoimin
piirijärjestöjen ja perinteenharrastajien kanssa kerättiin paikallishistoriaa
talteen maan joka kolkalta. Vinteiltä ja kellareista kootut vasemmistolaisten
yhdistysten, yhteisöjen ja aktiivien paperit 1920-luvulta 1990-luvulle
muodostavat edelleen kokoelmien perustan.
Viime vuosikymmeninä on
arkistoaineisto huomattavasti monipuolistunut. Kansalaisjärjestöjen arkistoja
on saatu laajasti talteen ja henkilöhistoriallisen aineiston, valokuvien ja
äänitteiden osuus on kasvanut. Tänä päivänä asiakirjakokoelmiin kuuluu kolme
tuhatta hyllymetriä aineistoa: 4300 työväenjärjestön ja ammattiosaston
arkistoa, 1400 muun kansalaisjärjestön arkistoa, 2500 henkilöhistoriallista
kokoelmaa, 9000 tuntia äänitteitä, 4900 julistetta, 750 000 valokuvaa, 500
taideteosta ja useita erikoiskokoelmia. Tämä työväen historian aarreaitta on
kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Tervetuloa etsimään, tutkimaan ja viihtymään! Kansan Arkistossa syksyllä 2005 * tutkijapalvelu avoinna ti-pe klo 9.00-16.00 * näyttely Työn kuvat * Kansan Arkisto 60 vuotta - juhlajulkaisu ilmestyy syksyllä
2005 |
