Suomen sotasurmat 1914–22 -tutkimusprojekti – sisällissodan synnyttämän trauman purkaja

Suomen sotasurmat 1914–22 -projekti oli valtioneuvoston kanslian yhteydessä vuosina 1998–2003 toiminut tutkimushanke. Sen tehtävänä oli tutkia ensimmäisessä maailmansodassa, vuoden 1918 sodassa ja heimosodissa surmansa saaneita suomalaisia ja vastaavissa sotaoloissa Suomessa menehtyneitä ulkomaalaisia. Tarkoituksena oli myös lopullisesti purkaa erityisesti vuoden 1918 sodan synnyttämä kansallinen trauma.

Aloitteen sotasurmaprojektin perustamiseksi teki pääministeri Paavo Lipponen. Valtioneuvoston kanslian asettamaa johtoryhmää johti akatemiaprofessori Heikki Ylikangas ja johtoryhmän muina jäseninä toimivat professorit Lars Björne Turun yliopistosta, Sune Jungar Åbo Akademista, Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta ja Ohto Manninen Maanpuolustuskorkeakoulusta; emeritusprofessorit Jaakko Paavolainen ja Elina Haavio-Mannila; tohtorit Maria Lähteenmäki ja Ulla-Maija Peltonen sekä hallitusneuvos Auni-Marja Vilavaara. Valtioneuvoston kanslian alaisuudessa toiminutta projektin toimistoa luotsasi projektin johtajana dosentti Lars Westerlund. Henkilökuntaan kuului kymmenkunta tutkijaa ja tutkimusapulaista, ja lisäksi oli projektin palveluksessa tilapäisesti useita harjoittelijoita, siviilipalvelusmiehiä ja muita työntekijöitä.

Valtio rahoitti sotasurmaprojektin toimintaa 7,5 miljoonalla markalla. Lisäksi projekti hankki yhteensä noin 0,7 miljoonaa markkaa yksityisistä lähteistä menojensa kattamiseen.

Sotasurmaprojektin laatimaan nimitiedostoon koottiin noin 39950 sotaoloissa surmansa saaneen henkilön tiedot. Nimitiedostosta puuttuu kuitenkin arviolta muutamia satoja surmansa saaneita, joiden henkilötietoja ei projektin toiminta- aikana ehditty tallentaa. Vuoden 1918 sodassa menehtyi arviolta 38400–38 800 suomalaista ja ulkomaalaista. Vuosina 1914–17 surmansa saaneita on nimitiedostossa 1 350, joista suurimman ryhmän muodostavat Venäjän rintamilta Suomeen hoidettaviksi haavoittuneena tuodut sotilaat. Heimosodissa ja muissa selkkauksissa vuosina 1919–22 menehtyneitä nimitiedostosta löytyy 1257.

Kansallisarkisto ylläpitää sotasurmaprojektin nimitiedostoa, josta kansalaiset voivat etsiä surmansa saaneiden henkilötietoja internetin välityksellä (www.narc.fi + Suomen sotasurmat 1914–22). Myös sotasurmaprojektin kokoama laajahko arkisto on yleisön käytettävissä Kansallisarkistossa.

Selvittämällä vuosien 1914–22 aikana useissa eri sotatapahtumissa syntyneet henkilötappiot sotasurmaprojekti loi välttämättömän tietopohjan varsinkin vuoden 1918 sodan aiheuttaman kansallisen trauman purkamiseksi. Projektin toiminnan tuloksena syntyi ensimmäistä kertaa kokonaiskuva punaisten ja venäläisten kärsimistä henkilötappioista ja kuolintapojen jakaumasta. Sotasurmaprojektin perustaminen ja toiminta sekä projektin kansalaisilta saama laaja tuki auttoivat vapautumaan lopullisesti aihepiirin ympärille vuosikymmenten saatossa kasautuneista patoutumista. Vuoden 1918 sodan tapahtumia on projektin aloittamisen jälkeen voitu yleisesti lähestyä tavanomaisena historiallisena tutkimuskohteena tarvitsematta turvautua erityiseen varovaisuuteen tai arkistojen panttaamiseen ja kätkemiseen. Valtioneuvoston kanslian arvovallan turvin sotasurmaprojekti sai käyttöönsä runsaasti uusia asiakirjatietoja ja virka-apua viranomaisilta sekä hankki yleistä luotettavuutta, mikä ratkaisevasti muutti tutkimusaiheen ympärillä aikaisemmin vallinnutta ilmapiiriä. Tällä tavalla menneisyyden arkoja ja vaikeita tapahtumia voitiin projektin puitteissa tutkia perinpohjaisesti ja rakentavasti, vailla eripuraa ja repiviä riitoja, kansalaissovun hengessä.

Projekti ja sen yksittäiset tutkijat ovat julkaisseet seuraavat tutkimukset: - Sotaoloissa vuosina 1914–22 surmansa saaneet. Tilastoraportti. Toim. Lars Westerlund (2004) - Kenttäoikeudet. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918. Tekijä Marko Tikka (2004) - Venäläissurmat Suomessa vuosina 1914–22. Niteet 1, 2.1 ja 2.2. Toim. Lars Westerlund (2004) - Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa. Toim. Lars Westerlund (2004) - Norden och krigen i Finland och Baltikum åren 1918–19. Red. Lars Westerlund (2004) - Maailmanvallankumouksen liepeillä. Vuoden 1918 sotauhrit vertailevasta näkökulmasta. Tekijä Risto Marjomaa (2004) - Hinnalla hengen ja veren. Suomalaisten vapaaehtoisten sotasurmat Virossa vuonna 1919. Tekijä Iiris Heino (2000) - Heimoaatteen nuoret uhrit. Suomalaisten sotilasretkikuntien henkilötappiot Itä-Karjalassa ja Petsamossa 1918–22. Tekijä Aapo Roselius (2002) Näiden teosten lisäksi ilmestyvät vielä tutkimukset vuoden 1918 sodan rintamatappioista, vankileirikuolleisuudesta ja teloittajista sekä tutkimus Suomen ruotsinkielisten henkilötappioista vuosien 1914–22 sodissa.

Lars Westerlund

Suomen Sotasurmat 1914-1922 kotisivu