KSR 50 vuotta

Kansan Sivistysrahaston perustamisen juuret ulottuvat ainakin hentoina säikeinä vuonna 1947 pidettyyn Työväen Akatemian toveriliiton kokoukseen. Silloin jonkin muotoisen rahaston tarvetta koskeneen ajatuksen esitti Liikeliiton puheenjohtaja Janne Hakulinen.

Asiaa kosketeltiin toveriliiton seuraavissakin kokouksissa. Samaa aihetta tiedetään pohditun myös Työväen Sivistysliiton päättävissä elimissä sekä Kustannus Oy Tammen johdossa. Joitakin käytännön esimerkkejä oli olemassa myös työväenliikkeen parissa. Työväen Opintorahasto perustettiin vuonna 1937. Viisi vuotta myöhemmin aloitti puolestaan Työväen Kukkasrahasto.

Synteesi syntyy

Sotienjälkeisessä järjestökamppailun kiihkeässä tuoksinassa moni kaipasi periaatteellisempia pohdintoja. R.H. Oittisen aloitteesta perustettiin joulukuussa 1953 Synteesi ry. Se oli sosialidemokraattinen yhdistys, joka ei osallistunut varsinaiseen puoluetoimintaan, vaan selvitteli “tutkimusten, esitelmien, keskustelujen ja julkaisujen avulla työväenliikkeen ohjelmallisia ja periaatteellis-käytännöllisiä kysymyksiä”.

Synteesin parissa syntyi monia lennokkaita ajatuksia vilkkaan keskustelun virittämänä. Janne Hakulinen lausui KSR:n perustamiseen suoraan johtaneet syntysanat Synteesin johtokunnan kokouksessa tammikuun 13. päivänä 1954. Hän esitti ryhdyttäväksi toimiin työväenliikkeen oman kulttuurirahaston perustamiseksi. Hän esitteli aihetta laajemmin viikkoa myöhemmin pidetyssä keskustelutilaisuudessa.

Hakulisen mukaan “meiltä on puuttunut varoja, joilla määrätietoisesti pyrkisimme tukemaan tieteellistä tutkimustyötä, tieteellisen kirjallisuuden julkaisemista, työläiskirjailijoiden toiminnan tukemista, elintä, joka voimaperäisesti voisi tukea myöskin sanomalehtimiestemme koulutusta, rahastoa, joka pyrkisi tukemaan sellaisia taiteilijoita, jotka pyrkivät kuvaamaan työväenliikkeen ja työmiehen elämää. Meillä ei ole myöskään rahastoa, joka tukisi työväen näytelmätaidetta puhumattakaan musiikista”. Hän kiteytti: “Me tarvitsemme työväen kulttuurirahaston.”

Hakulinen hahmotteli alustuspuheenvuorossaan myös varojen kokoamisen periaatteita. Rahastoa tuli lisäksi hoitaa liikemiesmäisesti, ja sijoitusten oli oltava varmoja. Varojen jakotilaisuus tuli myös hoitaa juhlallisesti kuten muissakin rahastoissa.

Toimikunta työhön

Valmistelevaan toimikuntaan pyydettiin pääjohtaja Reino Oittinen, tri Uuno Takki, pääjohtaja Jalmari Laakso, tarkastaja Emil Skog, SAK:n puheenjohtaja Aku Sumu, kouluneuvos Arvi Hautamäki TSL:stä, TUL:n puheenjohtaja Väinö Leskinen, Sos.dem. naisliiton puheenjohtaja Tyyne Leivo-Larsson ja Tammen toimitusjohtaja Untamo Utrio. Kaikki suostuivat mukaan tehtävään. Puheenjohtajaksi nimettiin Janne Hakulinen. Ryhmä oli verraten arvovaltainen: Leivo-Larsson, Leskinen, Skog ja Sumu olivat hallituksen ministereitä, Oittinen, Laakso ja Takki pääjohtajia. Skog oli lisäksi SDP:n puheenjohtaja ja Leskinen puoluesihteeri.

Valittu toimikunta ryhtyi työhönsä. Neuvottelut etenivät hyvin. “Työväen kulttuurirahaston” perustajiksi päätettiin pyytää useita työväenliikkeen keskeisiä järjestöjä. Sääntöjä laatimaan valittiin kolmen miehen toimikunta: Hakulinen, Oittinen ja Utrio.

Valmistelevan toimikunnan mukaan rahaston perustamisessa oli edettävä kahdessa vaiheessa. Ensin oli perustettava kannatusyhdistys ja vasta sen jälkeen itse rahasto, kun alkupääoma oli varmistunut.

Kansan Sivistysrahaston kannatusyhdistyksen perustava kokous pidettiin valmistelujen jälkeen lokakuun ensimmäisenä päivänä 1954 KK:n hallintoneuvoston kokoushuoneessa. Paikalla olivat edustajat 12 perustajaksi kutsutusta järjestöstä tai yrityksestä.

Kulutusosuuskuntien Keskusliittoa edusti johtaja Sulo Suortti, Kustannusosakeyhtiö Tammea toimitusjohtaja Untamo Utrio, Osuustukkukauppaa toimitusjohtaja Eero Salovaara, Sos.dem. naisliittoa toimittaja Aino Malkamäki, Sos.dem. sanomalehtimiesliittoa Suomen Sosialidemokraatin toimituspäällikkö Sulo Manninen, Työväen Urheiluliittoa järjestösihteeri Olavi Hurri, Työväen Akatemian Toveriliittoa toimitusjohtaja Janne Hakulinen, Työväen Arkistoa maisteri Helvi Raatikainen, Työväen Kustannusliikkeiden liittoa ilmoituspäällikkö Arvo Valkama, Työväen musiikkiliittoa toiminnanjohtaja Toivo Hildén sekä Työväen Sivistysliittoa kouluneuvos Arvi Hautamäki ja pääjohtaja Reino Oittinen.

Hakulinen selosti tilaisuudessa verraten laajalti rahaston perustamisen tarvetta ja käytännön toiminnan muotoja. Tarkoituksena oli nyt muodostaa kannatusyhdistys, “jonka tehtävänä on rahojen kerääminen ja Säätiön tukeminen”. Myöhemmin perustettavan säätiön tehtävänä oli puolestaan “varojen kartuttaminen ja apurahojen jakaminen”.

Kaikkien valmistelujen jälkeen päästiin viimein perustamaan Kansan Sivistysrahaston säätiö joulukuun 12. päivänä 1955. Tilaisuus oli hyvin juhlava ja se pidettiin KK:n hallintoneuvoston kokoushuoneessa. Kolmentoista eri kansalaisjärjestön edustajat allekirjoittivat säädekirjan.

Perustajatahot olivat seuraavat (viralliset nimenkirjoittajat suluissa): Työväen Sivistysliitto (Yrjö Kallinen, Arvi Hautamäki), Suomen ammattiyhdistysten keskusliitto (Eero Antikainen, Vilho Harinen), Työväen Urheiluliitto (Penna Tervo, Pekka Martin), Sosialidemokraattinen naisliitto (Terttu Sainio, Aino Karvinen), Työväen kustannusliikkeiden liitto (Visa Kivi, Väinö Aronen), Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (Jalmari Laakso, Sulo Suortti), Osuustukkukauppa (Uuno Takki, Toivo Rinne), Kustannusosakeyhtiö Tammi (Untamo Utrio, Sulo Suortti), Työväen näyttämöiden liitto (R.H. Oittinen, Paavo Salomaa), Suomen työväen musiikkiliitto (Oiva Hildén, O. Söderlund), Suomen sosialidemokraattinen sanomalehtimiesliitto (Atte Pohjanmaa, Pentti Salmelin), Työväen Arkiston säätiö (R.H. Oittinen, Aarne Paananen) ja Työväenyhteisöjen keskus (Janne Hakulinen, Onni Turtiainen).

Näillä kahdella perustavalla kokouksella käynnistyi suomalaisen työväenliikkeen merkittävän rahaston käytännön toiminta. KSR on antanut puolen vuosisadan ajan hedelmällisen ja henkisesti laaja-alaisen panoksensa niin tieteen, tutkimuksen, luovan taiteen kuin käytännön järjestötoiminnankin kehittämiseen.

Juhlavuoden 2005 apurahajuhla pidettiin huhtikuun 28. päivänä HTY:n talolla. Apurahoja jaettiin kaikkiaan yli 200 000 euron arvosta. Tavanomaisten apurahojen lisäksi KSR:n Irene ja Kalevi Sorsan rahasto antoi runoilija, kääntäjä Caj Westerbergille 3000 euron tunnustuspalkinnon. Lisäksi aivan uuden työelämän kehittämispalkinnon sai dosentti Tuomo Alasoini. Palkinto oli suuruudeltaan 8000 euroa.

Tero Tuomisto

Teksti pohjautuu kirjoittajan laajempaan, julkaisemattomaan tutkielmaan KSR:n perustamisesta ja alkuvaiheista.