Opetusministeriöltä tukea työväenkulttuurin tallentamiseen ja tutkimiseen

Opetusministeriö on jo vuosia myöntänyt valtionavustusta suomalaisen kulttuuriperinteen, erityisesti maaseutu- ja työväenkulttuurin tallentamiseen ja tutkimiseen. Alun perin vain työväenkulttuuriin kohdistuneet avustukset kattavat nykyään entistä laajemman kirjon. Samalla käsitys työväenkulttuurista on kenties hämärtynyt. Tästä syystä työväenjärjestötkään eivät aina ole osanneet hakea avustuksia.

Työväenkulttuuri on käsitteenä laaja ja monitahoinen. Sen sisältöä on määritelty 1980-luvulla toimineiden työväenperinnetyöryhmien (I-III) mietinnöissä (1981), muistioissa (1984 ja 1987) ja niiden tilaamissa selvityksissä, jotka julkaisi Työväenperinne - Arbetartradition ry sekä Peltonen Ulla-Maija: Työväen muistitieto ja perinne, Helsinki 1985. Alan käsitteistön selvittämistä jatkoi 1994 Työväen keskusmuseoyhdistyksen asettama Työväenkulttuurityöryhmä, jonka muistio julkaistiin samana vuonna.

Työväenkulttuurin piiriin kuuluu työväestön elämää eri tavoin sivuavat asiat. Työväestön taloudellinen ja sosiaalinen asema, elämäntapa, perinteet, arvot ja aatteet ovat osa omaleimaista työväenkulttuuria, joka on enemmän tai vähemmän poikennut yhtenäiskulttuurista. Työn, työelämän, vapaa-ajan, sanalla sanoen arjen vastapainona työväenkulttuuriin kuuluu työväenliike monine haaroineen ja järjestöineen. Työväenperinne -termiä on käytetty työväenkulttuurin rinnakkaiskäsitteenä, mutta siinä korostuu ajallinen jatkuvuus ja työväenkulttuurin vaaliminen. Työväenkulttuurilla on suppeammassa mielessä tarkoitettu myös työväenjärjestöjen kulttuuria.

Työväenkulttuurin kattaa niin monenlaisia elämänilmiöitä, että hyvin erilaiset hankkeet voivat saada tukea opetusministeriön määrärahoista. Avustettavia kohteita ovat mm. perinnekirjat ja historiikit (toimitus-, julkaisu- ja painatuskustannukset), perinneaineistojen (haastattelut, valokuvat) keruu ja tallentaminen, arkistojen järjestäminen sekä näyttelyiden ja julkaisujen tukeminen. Jaettavat avustukset ovat pienehköjä, eikä esimerkiksi historiikkien kirjoittamista voi yleensä toteuttaa pelkästään niihin tukeutuen. Rahoitusta on saatava muualtakin.

Työväenliikkeen järjestöjen ja yhdistysten sekä ruohonjuuritason kansalaisjärjestöjen kannattaa kuitenkin olla aktiivisia avustusten haussa. Hakuaika päättyy 31.10. vuosittain ja hakulomake löytyy opetusministeriön kotisivulta . Hakemukset pitää laatia huolella ja perustellusti. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hankkeen luonne, toteuttamisaikataulu, varojen yksilöity käyttötarkoitus ja rahoitussuunnitelma. Hanketta organisoivan järjestön kannattaa esitellä itsensä hakemuksen liitteissä. Tarkemmat ohjeet julkaistaan Työväenperinne - Arbetartradition ry:n kotisivuilla syksyllä 2005.

Avustettavien hankkeiden - samoin kuin ilman avustuksia syntyneiden työväenkulttuuriprojektien tuotokset, julkaisut ja koottu aineisto, on syytä toimittaa työväenperinnettä tallentavien arkistojen ja/tai Työväenliikkeen kirjaston suojiin. Näin arvokkaan työn tulokset saavat laajemman yleisön ja säilyvät tutkijoille ja jälkipolvillekin.