Työväen keskusmuseon uusi perusnäyttely ‘Suomi, sisu ja
sosiaaliturva’ Ihmisen elämä syntymästä kuolemaan on täynnä vaaroja ja
kommelluksia. Sairaudet ja tapaturmat sekä muutokset perhe- ja työelämän
kuvioissa tuovat mukanaan toimeentulo-ongelmia ja vaikeuksia elämänhallinnassa.
Jokainen tarvitsee jossakin elämänsä vaiheessa toisten ihmisten ja yhteiskunnan
tukea jaksaakseen. Työväen keskusmuseon uusi
perusnäyttely kertoo niistä sosiaalisen turvan muodoista, jotka ovat auttaneet
meitä suomalaisia erilaisissa
elämänvaiheissamme nykyaikaisen kansalaisyhteiskunnan alkuajoista 1800-luvun puolelta
tähän päivään saakka. Näyttely tuo samalla laaja-alaisesti esille myös koko
suomalaisen yhteiskunnan rakenteellisen muuttumisen: muutokset elintasossa ja
elämisen tavoissa sekä terveydenhuollon ja sosiaalisten palvelujen
kehittymisen. Köyhät, sairaat ja turvattomat
ihmiset olivat pitkään ennen muuta oman lähiyhteisönsä avun varassa.
Sukulaisten oletettiin auttavan omiaan – muuten oltiin oman seurakunnan
hyväntekijöiden armoilla. Vapaaehtoisen hyväntekeväisyystyön sekä erilaisten
järjestöjen toiminnan kautta sai sitten vähitellen alkunsa moni nykyajan
hyvinvointipalveluista, kun ne aikaa myöten siirtyivät yhä enemmän valtion ja
kuntien vastuulle. Sotien jälkeisen ajan
elintason nousu sekä riittävän vakaa yhteiskuntakehitys antoivat meille
suomalaisille mahdollisuuden luoda turvallista hyvinvointivaltiota, jota
kehitettiinkin vaurauden kasvaessa aina 1980-1990-lukujen vaihteeseen saakka.
1990-luvun alku toi kuitenkin mukanaan laman, eikä sosiaaliturvan ja
sosiaalipalvelujen jatkuva kehittäminen ole sen jälkeen enää ollutkaan
itsestään selvää. Muun muassa globalisaatiota, EU:ta ja väestön ikääntymistä pidetään nyt suurina haasteina
hyvinvointiyhteiskunnallemme. Miten käy hyvinvoinnillemme ja sosiaaliselle
turvallemme tulevaisuudessa? Näyttely Työväen keskusmuseossa
etenee ihmisen eri elämänvaiheita seuraten kehdosta hautaan. Liikkeelle
lähdetään syntymän ihmeestä vauvan asemaa ja elinmahdollisuuksia käsitellen.
Tästä edetään lapsuuden kouluelämän ja nuoruuden ammatinvalinta- ja
seurustelukysymysten kautta aikuisuuteen, perhe- ja työelämän kiemuroihin.
Vihdoin päädytään eläkkeelle jäämiseen ja vanhuuteen sekä lopulta elämän
päättymiseen. Jokainen ikäkausi käsitellään sen kannalta olennaisia,
sosiaaliseen turvaan liittyviä kysymyksiä ajatellen pääosin arjen esineistöllä
kuvaten. Näyttelyn ikäkausittaisesta
kerronnasta on irrotettu erilleen kolme kaikille ikäkausille yhteistä
teemaosuutta: nälkä ja köyhyys, sairaus sekä vammaisuus. Nälkää ja köyhyyttä
käsittelevässä osuudessa on esillä muun muassa Ruoveden seurakunnan vanha
vaivaisukko sekä kansalaissodan aikaisia leipäpaloja vankileiriltä. Työväen keskusmuseon uusi
perusnäyttely pyrkii monipuolisen esineistön, valokuvien ja muun materiaalin
avulla valottamaan nykyisen hyvinvointivaltiomme syntyä ja kehitystä, mutta
samalla se haluaa myös ottaa kantaa tämän päivän keskusteluun
hyvinvointivaltion kriisistä ja sen tulevaisuudesta. Näyttely avautuu yleisölle
lokakuun lopulla. Marita Viinamäki projektitutkija, Työväen keskusmuseo |