Karttulan köyhäinhoitolautakunta sekä kunnalliskodin henkilökuntaa vuonna 1926. Työväen keskusmuseon kokoelmat.

Työväen keskusmuseon uusi perusnäyttely ‘Suomi, sisu ja sosiaaliturva’

Ihmisen elämä syntymästä kuolemaan on täynnä vaaroja ja kommelluksia. Sairaudet ja tapaturmat sekä muutokset perhe- ja työelämän kuvioissa tuovat mukanaan toimeentulo-ongelmia ja vaikeuksia elämänhallinnassa. Jokainen tarvitsee jossakin elämänsä vaiheessa toisten ihmisten ja yhteiskunnan tukea jaksaakseen.

Työväen keskusmuseon uusi perusnäyttely kertoo niistä sosiaalisen turvan muodoista, jotka ovat auttaneet meitä suomalaisia  erilaisissa elämänvaiheissamme nykyaikaisen kansalaisyhteiskunnan alkuajoista 1800-luvun puolelta tähän päivään saakka. Näyttely tuo samalla laaja-alaisesti esille myös koko suomalaisen yhteiskunnan rakenteellisen muuttumisen: muutokset elintasossa ja elämisen tavoissa sekä terveydenhuollon ja sosiaalisten palvelujen kehittymisen.

Köyhät, sairaat ja turvattomat ihmiset olivat pitkään ennen muuta oman lähiyhteisönsä avun varassa. Sukulaisten oletettiin auttavan omiaan – muuten oltiin oman seurakunnan hyväntekijöiden armoilla. Vapaaehtoisen hyväntekeväisyystyön sekä erilaisten järjestöjen toiminnan kautta sai sitten vähitellen alkunsa moni nykyajan hyvinvointipalveluista, kun ne aikaa myöten siirtyivät yhä enemmän valtion ja kuntien vastuulle.

Sotien jälkeisen ajan elintason nousu sekä riittävän vakaa yhteiskuntakehitys antoivat meille suomalaisille mahdollisuuden luoda turvallista hyvinvointivaltiota, jota kehitettiinkin vaurauden kasvaessa aina 1980-1990-lukujen vaihteeseen saakka. 1990-luvun alku toi kuitenkin mukanaan laman, eikä sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen jatkuva kehittäminen ole sen jälkeen enää ollutkaan itsestään selvää. Muun muassa globalisaatiota, EU:ta  ja väestön ikääntymistä pidetään nyt suurina haasteina hyvinvointiyhteiskunnallemme. Miten käy hyvinvoinnillemme ja sosiaaliselle turvallemme tulevaisuudessa?

Näyttely Työväen keskusmuseossa etenee ihmisen eri elämänvaiheita seuraten kehdosta hautaan. Liikkeelle lähdetään syntymän ihmeestä vauvan asemaa ja elinmahdollisuuksia käsitellen. Tästä edetään lapsuuden kouluelämän ja nuoruuden ammatinvalinta- ja seurustelukysymysten kautta aikuisuuteen, perhe- ja työelämän kiemuroihin. Vihdoin päädytään eläkkeelle jäämiseen ja vanhuuteen sekä lopulta elämän päättymiseen. Jokainen ikäkausi käsitellään sen kannalta olennaisia, sosiaaliseen turvaan liittyviä kysymyksiä ajatellen pääosin arjen esineistöllä kuvaten.

Näyttelyn ikäkausittaisesta kerronnasta on irrotettu erilleen kolme kaikille ikäkausille yhteistä teemaosuutta: nälkä ja köyhyys, sairaus sekä vammaisuus. Nälkää ja köyhyyttä käsittelevässä osuudessa on esillä muun muassa Ruoveden seurakunnan vanha vaivaisukko sekä kansalaissodan aikaisia leipäpaloja vankileiriltä.

Työväen keskusmuseon uusi perusnäyttely pyrkii monipuolisen esineistön, valokuvien ja muun materiaalin avulla valottamaan nykyisen hyvinvointivaltiomme syntyä ja kehitystä, mutta samalla se haluaa myös ottaa kantaa tämän päivän keskusteluun hyvinvointivaltion kriisistä ja sen tulevaisuudesta. Näyttely avautuu yleisölle lokakuun lopulla.

 

Marita Viinamäki

projektitutkija, Työväen keskusmuseo