Hymy oli ”unohdetun kansan” tulkki

Sensaatiojournalismilla revitelleen Hymy-lehden suuri suosio rakennemuutoksen ajan Suomessa on merkittävä ilmiö aikakauslehdistön historiassa. Työ tarkastelee poliittisen ja journalistisen populismin ilmenemistä Hymy-lehdessä 1960–1970-lukujen vaihteessa. Keskeisiksi nousevat populismin avainkäsitteet valta, kansa ja eliitit.

Kultakauden Hymy hahmottaa maailmaa populismille tyypilliseen tapaan: lehti luottaa vastakkainasettelujen ja yksinkertaistuksien voimaan. Hymy rakentaa kuvaa ”kaltoinkohdellusta kansasta” ja suhtautuu eliitteihin vihamielisesti. Toisaalta lehti luo kuvaa kansasta passiivisena kärsijänä, toisaalta taas vahvistaa sen sankarimyyttiä. Lehti pyrkii paljastuksillaan romuttamaan eliittien arvovallan.

Populismin viitekehys johdattaa pohtimaan protestilinjan poliittista potentiaalia. Hymy tuo näkyviksi rakennemuutoksen herättämät tyytymättömyyden tunteet. Lehti vahvistaa ”unohdetun kansan” identiteettiä, mutta näkee yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet kuitenkin olemattomina. Yhteiskuntakriittisyys jääkin usein räksytyksen tasolle.

Laura Kosonen

Artikkeli perustuu pro gradu -tutkielmaan ”Haistakaa paska koko valtiovalta” - Hymy-lehti poliittisen ja journalistisen populismin leikkauspisteessä 1960–1970-lukujen taitteessa. Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta. Viestintätieteiden laitos, journalistiikka, 2005.