Yhteiskuntakriitikko sadan vuoden takaa

Tutkielma käsittelee kirjailija Algot Untolan (1868 – 1918) yhteiskunnallista ajattelua ja maailmankuvaa. Paremmin hänet tunnetaan Irmari Rantamalan ja Maiju Lassilan nimillä. Untola kirjoitti aikana, jolloin säätyjärjestelmään perustunut vallankäyttö oli demokratisoitumassa. Kirjailija arvosteli teoksissaan niitä asenteita ja toimintatapoja, jotka estivät kansalaisyhteiskunnan kehittymistä.

Osoitan kahta Untolan teosta analysoimalla hänen liittyvän karnevalistisen kirjallisuuden traditioon. Käytän venäläisen kirjallisuus- ja kieliteoreetikon Mihail Bahtinin (1895 – 1975) teoriaa. Tämä epäkohtia kritisoiva taidemuoto pohjautuu kansainväliseen kansan naurukulttuuriin. Tradition aikaisempia edustajia ovat muun muassa Rabelais, Cervantes ja Dostojevski. Untolan ilmaisutyyli ei ole verrattavissa edeltäjiin, vaikka vaikutteet ovatkin selvästi tunnistettavissa. Parodian ja ”viisaan hullun” avulla toteutettu kirjailijan itsekriittisyys on molempien teosten keskeinen idea.

Irma Tapaninen

Artikkeli perustuu pro gradu -tutkielmaan Maailmankuvien murroksessa – Algot Untola yhteiskuntakriittisenä kirjailijana. Helsingin yliopisto, historian laitos, Suomen ja Pohjoismaiden historia, 2005.