Iltamat Suojärven työväentalolla vuonna 1935. Kuva: V. Koivu. Kansan Arkisto.

Nuoruuden iltamat ja iltamamuistot

Nuoruuden iltamat ja iltamamuistot -nimisen pro gradu -tutkielmani aihe muodostui iltamamuistoja käsittelevästä aineistosta. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry järjesti vuonna 2002 muistitietokeruun, joka oli otsikoitu Elämäni iltamat – iltamaperinteen muistitietokeruu 4.4.–31.10.2002. Muistitietokeruuseen osallistuneet kirjoittajat kuvailivat pääsääntöisesti mieleenpainuvimpina iltamina nuoruutensa iltamia, jotka ajallisesti sijoittuivat 1920-luvulta 1960-luvulle. Tästä johtuen tutkielmani aihe rajautui luonnollisesti nuoruuden iltamiin. Muistelun ja kerronnan kautta vertailin iltamakokemuksia myös lavatansseista saatuihin kokemuksiin, sillä kummassakin illanviettotavassa on ollut nuoria viehättäviä piirteitä. Kirjoituskilpailuun osallistui reilu sata kirjoittajaa. Tarkastelin lähemmin neljää iltamakertomusta.

Iltamien järjestämisen taustalla on ollut tarve kerätä varoja puolueen tai työväenyhdistyksen toiminnalle. Nuoret ovat innokkaasti osallistuneet iltamien järjestämiseen lähinnä ohjelman suunnittelun ja esittämisen kautta. Runonlausunnan, laulujen, tanssiesitysten ja pienimuotoisten kuvaelmien harjoitteleminen antoi nuorille ajanvietettä iltaisin sekä ennen kaikkea mahdollisuuden tavata muita nuoria. Yleensä tytöt esittivät itse tehtyjä runojaan tai lauloivat. Pojat puolestaan olivat mukana liikuntaesityksissä. Näytelmien harjoittelu iltaisin oli mielekästä ajankulua. Naapurikylien työväentaloille tehtiin vierailunäytöksiä, jotka ennen kaikkea kiinnostivat nuoria esiintyjiä.

“Hauskaa iltaa - mut hikistä yötä” toivottelevat nämä poikien kirjoittamat iltamakortit tytöille 1920-luvulla Valkeakoskella. Työväen keskusmuseon kokoelmat.

Iltamien suurimmaksi houkutukseksi muodostui kuitenkin paritanssiminen. Nuoret harjoittelivat tanssiaskeleita vinteillä ja aitoissa sisarusten tai ystävien kanssa ennen kuin uskaltautuivat tanssilattialle. Varsinkin sodan jälkeisenä aikana tanssi-innostus oli valtava. Tanssiminen iltamissa oli yhteisönkin kannalta hyväksytty seurustelumuoto tytön ja pojan välillä, koska iltamissa he olivat aikuisten valvonnassa. Niin sanottuja nurkkatansseja järjestettiin kuitenkin sodan aikana tanssimisen ollessa kiellettyä. Tanssimisen sosiaalisesta tärkeydestä kertoi myös lavatanssien suosio. Iltamiin ja lavatansseihin valmistauduttiin huolella, ja yleensä pukeuduttiin parhaimpiin vaatteisiin vastakkaisen sukupuolen huomion herättämiseksi. Nimekkäät esiintyjät, kuten Tapio Rautavaara ja Esa Pakarinen, vetivät työväentalot täyteen yleisöä. Kotimatka oli nuorien odottama osio iltamista, sillä saatolle toivottiin tietenkin mielitiettyä.

Muistitietokeruun kertomukset olivat omakohtaisia kuvailuja yhden iltaman tapahtumista tai iltamien luonnehdintaa yleisemmin. Tällaisen yhteisöllisen tapahtuman muistot olivat kuitenkin hyvin samanlaisia, vaikka kirjoittajat kuvailivat eri aikoja eri puolilta Suomea. Osaltaan tähän on vaikuttanut se, että iltamia järjestettiin paljon ja yhden kesän aikana oli mahdollisuus osallistua useampaan iltamaan. Iltamien sisältö on myös noudattanut vakiintunutta kaavaa. Suurimmassa osassa kertomuksia tulevan aviopuolison tapaaminen iltamissa, oma osallistuminen iltamien järjestämiseen, tanssimisen ilo sekä eräänlainen elämänkaaren kuvailu olivat muistojen kantavia teemoja. Iltamissa käynti ajoittui osaltaan nuoruuteen myös siksi, että lapsuuden paikkakunnalta muuttaminen työn perässä kaupunkiin sekä perheen perustaminen lopettivat monen iltamissa käynnin. Iltamat olivat maaseudun työväestölle tyypillinen sosiaalinen tapahtuma, eikä tämä perinne kaupunkiin muuttamisen jälkeen jatkunut.

Iltamat olivat sosiaalisia tapahtumia, jotka juonsivat juurensa erilaisista talkoovoimin järjestetyistä työnjuhlista. Nuorisolle nämä tilaisuudet ovat olleet merkittäviä siksi, että niissä on tavattu mahdollisia aviopuolisoehdokkaita. Sosiaalisesta luonteestaan huolimatta iltamamuistoissa korostuivat yksilölle tärkeät tapahtumat. Onnistuminen yksinlaulussa tai vuorosanojen muistaminen näytelmässä toivat esittäjälle iltamayleisön arvostusta ja kohottivat esiintyjän itsetuntoa. Ensitapaaminen tulevan aviopuolison kanssa on tietysti ollut yksi voimakkaimmin muistiin jääneistä asioista.

Iltamat muistettiin hauskoina tapahtumina. Talkoovoimin järjestetyissä iltamissa tapahtui silloin tällöin suunnittelemattomia tilanteita, jotka tuottivat hauskoja muistoja. Iltamat ovatkin olleet aikansa viihdettä ennen television yleistymistä. Iltamien avulla haluttiin irrottautua arjesta ja pitää hauskaa tuttavien seurassa. Osaltaan tästä syystä iltamien ohjelmanumerot ovat saaneet osakseen myös arvostelua. Iltamissa olleiden esitysten toivottiin olevan yleisöä sivistävää ohjelmaa, mutta aina eivät iltamien järjestäjien ja iltamayleisön odotukset kohdanneet. Kertomuksista nousi yksi selvä yhdistävä piirre esille, sillä iltamamuistoista kerrottiin nostalgisesti vanhoja hyviä aikoja muistellen.

Kaisa Voutila

Artikkeli perustuu pro gradu -tutkielmaan Nuoruuden iltamat ja iltamamuistot. Helsingin yliopisto, suomalais-ugrilainen kansatiede, 2005.