Mikko Lahtinen: Snellmanin Suomi. Vastapaino, Tampere 2006. 312 s.

Snellman-nautintoja

Kaksi Snellmanin elämäkertaa on 2006 julkaistu: Raimo Savolaisen kirjoittama ”virallinen” (Sivistyksen voimalla. J.V. Snellmanin elämäkerta. Edita 2006) ja Marja Jalavan epävirallisempi (J.V. Snellman. Mies ja suurmies. Tammi 2006). Savolaisen kirja on Snellmania koskeva perusteos, järkäle (1126 sivua), huolella tehty, empiirinen ja kiehtova, Jalavan kirja kirpeän tyylikäs mutta tarkka. On hyödyksi lukea niistä ainakin toinen ennen kuin ryhtyy Mikko Lahtisen teokseen. Se ei ole elämäkerta vaan puoli tusinaa runsaita esseitä siitä ja sen johdosta, mitä Snellman oli filosofina ja intellektuellina, ja nimenomaan konkreettisena reaali-intellektuellina, toimijana. Lahtinen tunnustaa Snellmanin, katsoo häntä silmiin, antaa hänen lavealti puhua, kuuntelee ja sitten sanoo omansa; hänellä kyllä on, mitä sanoa. Kirja on hilpeä ja iloitteleva mutta totinen ja vakava; oppinut, sivistynyt. Oman erityisen nautintonsa tarjoaa Lahtisen proosan tyrvääläinen eleganssi, jonka perustekijöitä – niin kuin tiedetään – ovat satakuntalainen vittumaisuus ja hämäläinen hitaus, joihin Lahtinen kuitenkin tuo oman suloisen vilkkautensa. Suositan jyrkästi.

Hannu Taanila