Taina Ukkonen: Metallinaiset työssä ja kotona. Naisten
arkea metallimiesten rinnalla 1900-luvun loppupuolen Turussa. Turun
Metallityöväen ammattiosasto 49, Turku 2005. 99 s. Rautarouvat Turkulaisia metallinaisia käsittelevä teos on
syntynyt folkloristi Taina Ukkosen ja metallinaisten opintokerhon pitkäaikaisen
yhteistyön tuloksena. Yhteistyön yksi ”sivujuonne” oli Ukkosen väitöskirja
Menneisyyden tulkinta kertomalla (2000), jonka keskeisenä aineistona
metallinaisten muistitietoprojekti oli. Teos ei ole tavanomainen ay-historia. Se poikkeaa valtavirrasta
tekotapansa, kohteensa ja sisältönsäkin puolesta. Metallinaiset työssä ja
kotona -teos perustuu pääosin ryhmä- ja yksilöhaastatteluihin, ja erityisen
kiinnostavia ovat haastatteluprosessien kuvaukset, vuorovaikutuksen ja
ryhmädynamiikan tarkka käsittely. Ryhmähaastattelut tekivät mahdolliseksi
”neuvottelut” tutkimustuloksista: kaikki tunsivat osallistuvansa tutkimuksen
tekemiseen. Ukkosen mukaan tutkija toimii välittäjänä, antaa virikkeitä
muistelijoille, koettaa saada heidät kertomaan heille tärkeistä asioista. Muistitietohankkeen tavoitteena oli tehdä näkyväksi
naisten arkea niin työssä kuin kotona. On aivan uutta, että metallimiesten
puolisot saavat puheenvuoron alan historiateoksessa. He kertovat
perhetarinoita, perheen perustamisesta, kotitöistä, haalaripyykistä,
ay-toiminnan ja perhe-elämän suhteista. Vaimojen henkilökohtaisten kokemusten
tavoittamiseen ryhmähaastattelut eivät olleet hyvä menetelmä, vaan ne tehtiin
pääosin yksittäishaastatteluina. Metallinaisten työtä Turun telakoilla käsitellään
nosturinkuljettajien, hitsarien ja siivoojien ammattien kautta.
Ryhmähaastatteluilla on saatu irti oivallista aineistoa telakoiden kovasta ja
miehisestä työkulttuurista. Naiset tarkastelevat telakoiden arkea hieman eri
kulmasta kuin miehet ja näkevät sellaisia ilmiöitä, jotka ovat tutkimuksessa
jääneet sivuun. Telakoilla työskentelevien naisten oli sopeuduttava vallitsevan
miehisen kulttuurin raameihin, mutta yhtä tärkeää oli oman identiteetin
säilyttäminen ja ilmaiseminen. Telakkanaiset ovat kovia – mutta omalla
tavallaan. Naiset todistavat, että telakkamiehet suhtautuivat
heihin sangen hyvin. Naisten oli osattava panna suulaat tai liian lähelle
tuppautuneet ”rautakourat” järjestykseen. Huumorilla oli telakoilla suuri
merkitys, sen kautta voitiin käsitellä vaikeitakin asioita ja selviytyä kovasta
työstä. Naisten ilmestyminen työmaalle toi hauskanpitoon uusia sävyjä. Naisten
kertomuksissa telakkayhteisö näyttäytyy aikaisempaa monivivahteisempana.
Naisten omasta ay-toiminnasta teoksessa kerrotaan mm. naisten lakosta vuonna
1973, joka oli merkittävä oman voiman ja tahdon osoitus. Ukkonen vertaa lakkoa
koskevaa muistitietoa Metalli 49:naisjaoston pöytäkirjoihin ja tekee tärkeitä
havaintoja näiden lähderyhmien luonteesta ja keskinäisestä suhteesta. Kirjaan
kannattaa tutustua, koska se on runsaan sisältönsä lisäksi maanläheinen
metodiopas siitä, miten muistitietoa voi kerätä, analysoida ja esittää. Kari Teräs |