Ulla-Maija Peltonen

Työväen huippututkimukset

Työväentutkimus-palkinto jaettiin kymmenennen kerran 3.3.2006. Palkinto jaetaan vuorovuosin harrastajatutkimukselle ja ammattilaistutkijalle Työväenperinnepäivänä. Tänä vuonna palkinto jaettiin viidennen kerran akateemiselle tutkimukselle.

Työväentutkimus-palkinto on kohdistettu laadukkaaseen tutkimukseen, joka edustaa työväen historian, perinteen ja kulttuurin tutkimusta. Palkinnolla halutaan korostaa perinteen ja historian merkitystä ihmisille ja yhteiskunnalle, virittää julkista keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävästä tutkimuksesta sekä tukea ja kannustaa alan tutkijoita ja harrastajia.

Työväestöä ja työtä koskeva tutkimus on ollut vähemmän arvostettua, syrjään työnnettyä, samoin tutkimukset ja niiden tekijät valtavirroista erillään ”mielellään unohdettuja”. Unohdetuista, sivuutetuista ja vähäpätöisinä pidetyistä ilmiöistä tehdään kuitenkin jatkuvasti ansiokasta tutkimusta. Tutkimuksen moninaisia aihepiirejä kuvaavat myös tänä vuonna palkitut huippututkimukset.

Työväentutkimus-palkinnon valintaraati, johon kuuluivat tutkija Jyrki Helin, tutkija Oona Ilmolahti, prof. Jorma Kalela ja puheenjohtajana dosentti Ulla-Maija Peltonen sai tehtäväkseen lukea ja arvioida vuosina 2004 ja 2005 julkaistut akateemiset työväentutkimukset.

Ehdokkaina oli nelisenkymmentä vuonna 2004 ja 2005 julkaistua akateemista tutkimusta, joita kaikkia luonnehtii erittäin korkea taso. Tutkimukset edustivat pääosin humanistisia ja yhteiskuntatieteitä. Tänä vuonna haluttiin nostaa esiin erityisesti väitöskirjatutkijoiden työt.

Palkintoraati päätyi pohdintojen jälkeen yksimielisesti Työväentutkimus- pääpalkintoon ja kahteen kunniamainintaan.

Työväenperinnepäivänä vuoden Työväentutkimuspalkinnon sai FT Kirsti Salmi-Niklander (keskellä) ja kunniamaininnat FT Saara Tuomaala sekä VTT Matti Hannikainen. Kuva Kirsti Lumiala.

Työväentutkimus-palkinto 2006

”Ideologian valloitus ja mentaliteettien vastaisku”

Filosofian tohtori Kirsti Salmi-Niklanderin ansiokas väitöskirjatutkimus ”Itsekasvatusta ja kapinaa” nostaa esiin työläisnuorten suullis-kirjallisia kommunikaatioverkostoja 1910–1920-luvun ruukkiyhteisössä Högforsissa, nykyisessä Karkkilassa. Tutkimuksen keskeiset kysymykset liittyvät suullisen ja kirjallisen kulttuurin murrosvaiheisiin paikallisyhteisössä ja käsikirjoituskulttuurin merkityksiin 1900-luvun alun Suomessa. Kysymykset liittyvät kirjoittamisprosessiin, kirjoittamisen sosiaalisiin merkityksiin, kirjoitettujen aineistojen monitulkintaisuuteen ja monikerroksisuuteen.

Merkittävää tutkimuksessa on suullisen ja kirjallisen tradition rinnakkaiselon analysoiminen kolmen tulkintakehyksen: ideologian ja mentaliteetin suhteiden, suullisen ja kirjallisen kulttuurin murroksen sekä käsikirjoituskulttuurin merkitysten avulla.

Päälähteenään Salmi-Niklander käyttää Högforsin sosialidemokraattisen nuoriso-osaston 1914–1925 käsinkirjoitettua Valistaja-lehteä. Tutkijan innovatiivinen ja hedelmällinen keskustelu tutkimuslähteiden kanssa paljastaa sen tosiasian, että tietäminen perustuu kysymisen taitoon. Tämän vaativan taidon Kirsti Salmi-Niklander hallitsee hyvin.

Tutkimus on kannanotto muistamisen puolesta ja nostaa historian uudella tavalla esille tämän päivän paikallisyhteisössä. Tutkimus muuttuu eläväksi osaksi yhteisön muistia ja luo hedelmällistä vuoropuhelua menneisyyden ja nykyisyyden välille.

Tutkimusaiheen käsittely on monipuolista ja kypsää, harkittua, punnittua – ja lukijaystävällistä.

Kirsti Salmi-Niklander: Itsekasvatusta ja kapinaa. Tutkimus Karkkilan työläisnuorten kirjoittavasta keskusteluyhteisöstä 1919- ja 1920-luvuilla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 967. Helsinki 2004. 552 s. Kuvitettu.

Työväentutkimus -kunniamaininta 2006

Puhtaat, ahkerat ja hyödylliset kädet: sivistämisen kansallinen projekti

Filosofian tohtori Saara Tuomaalan uraauurtava väitöskirjatutkimus nostaa esiin maalaislasten tuntoja kansallisen sivistämisprojektin kohteina keskisuomalaisessa Kivijärven pitäjässä ja pohjoispohjanmaalaisessa Paavolassa, nykyisessä Ruukissa. Tuomaalan tutkimus kansakoulun ja maalaislasten kohtaamisesta laajentaa ymmärrystämme unohdetusta lapsuudesta.

Kohottaessaan maalaislapset tutkimuksensa kohteeksi Tuomaala laajentaa kuvaamme ”rahvaasta” ja sen kokemuksista. Työväentutkimuksen kentässä on unohdettu maalaisköyhälistö ja -työväestö, jotka agraarisessa maassa olivat kuitenkin pitkään enemmistö. Tutkimusalueiden väestöstä suuri osa oli maalaistyöväestöä. Tuomaalan esiintuoma keskusta-periferia -asetelma ja sen vaikutus näihin ”jälkeenjääneisiin” alueisiin tuo esiin syrjäytyneiden historiaa.

Tulkintojen hedelmällisyys perustuu erityyppisiin lähteisiin. Tuomaala tutkii 1900-luvun alun opetussuunnitelmia ja -oppaita, kunnallishallinnon ja kansakoulujen arkistoaineistoja sekä Kivijärvellä ja Paavolassa kansakoulua käyneiden haastatteluja.

Tuomaalan sujuva esseistinen tyyli herättää lukijassa tietämisen janon.

Saara Tuomaala: Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921–1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Bibliotheca Historica 89. Helsinki 2004. 417 s. Kuvitettu.

Työväentutkimus -kunniamaininta 2006

Pitkän pulan suuri lasku

Valtiotieteen tohtori Matti Hannikaisen metodisesti vahva väitöskirjatutkimus osoittaa pula-ajan pitkäkestoisia vaikutuksia rakennusalalla Helsingissä.

Hannikainen käyttää tutkimuksessaan laajaa lähdeaineistoa ja uusia lähteitä, mm. tulo- ja verotusaineistoa, jota aikaisemmin ei ole hyödynnetty. Hannikaisella on taito konkretisoida lama-ajan selviytymistarinoita. Uudenlaiset lähestymistavat ja aineistot ovat mahdollistaneet poikkeuksellisen tiedon tuottamisen pula- ja lamatutkimukseen.

Hannikainen osoittaa vakuuttavasti, että työttömyys on historiallinen paikkaan ja yhteiskuntaan sitoutuva ilmiö, jonka luonteeseen vaikuttavat vallitsevat yhteiskunnalliset ajattelutavat, lainsäädäntö, avustusjärjestelmät ja työprosessin luonne.

Kirjan ilmaisu on tiivistä ja sujuvaa.

Matti Hannikainen: Rakentajat suhdanteissa. Palkat, työttömyys ja työmarkkinakäytännöt Helsingin rakennustoiminnassa 1930-luvun laman aikana. Suomen Tiedeseura. Vammala 2004. 221 s.