Esa Lahtinen

Työväen perinnelaitosten kansainvälinen yhteistyö

Työväenliike on kansainvälinen liike. Eurooppaan perustettiin viime vuosisadan alussa muutamia työväenarkistoja, mm. Suomen Työväen Arkisto. Pohjoismaisella tasolla ensimmäinen yhteinen kokous pidettiin jo vuonna 1911. Pienten suvantokausien jälkeen suomalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti työväenarkistojen ja -kirjastojen pohjoismaiseen yhteistyöhön 1970-luvulta lähtien. Arkistot järjestävät joka kolmas vuosi laajemman konferenssin. Vuonna 2006 konferenssi oli Tukholmassa ja vuonna 2009 on taas Suomen vuoro toimia isäntänä. Suurempien konferenssien välillä pidetään pienempiä asiantuntijatapaamisia.

Arkistokokousten lisäksi on 1970-luvulta lähtien pidetty pohjoismaisia työväenliikkeen historiantutkijoiden tapaamisia. Suomessa järjestävänä osapuolena oli aluksi Työväen Sivistysliiton yhteydessä toiminut työväenliikkeen historiatoimikunta, sitten työväenliikkeen arkistot ja nykyään Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Myös tutkijakokoukset järjestetään kolmen vuoden välein.

Työväenliikkeen perinnelaitosten yhteistyötä kehittämään perustettiin Lontoossa 1970-luvun alussa Intenational Association of Labour History Institutions (IALHI). Työväen Arkisto liittyi jäseneksi vuonna 1976 ja sen edustaja on osallistunut vuotuiseen konferenssiin vuodesta 1980 lähtien. Nykyisin järjestössä on mukana Suomesta Ammattiyhdistysarkisto, Kansan Arkisto, Lenin museo, Työväen keskusmuseo ja Tampereen yliopiston historiatieteen laitos. Suomi on toiminut vuotuisen konferenssin isäntänä kaksi kertaa, vuosina 1990 ja 2001.

IALHI:n vuosikokous järjestettiin v. 2005 Belgiassa. Gentissä toimiva AMSAB on IALHI:n kantavia voimia. Kuvassa osa kokoukseen osallistuneista suomalaisista tutustumassa AMSAB:in arkistoihin. Kuva Kimmo Kestinen.

Kylmän sodan aikana idän ja lännen työväenliikkeen historian tutkijoiden oli vaikea kokoontua yhteisiin kokouksiin. Poikkeuksen muodosti Itävallan Linzissä perustettu Internationale Tagung der Historiker der Arbeiterbewegung (ITH). Järjestön nimi on sittemmin muuttunut hieman, mutta lyhennys on entinen. Suomalaisia on osallistunut Linzin kokouksiin 1970-luvulta alkaen. Ensimmäisinä osallistuivat Helsingin yliopiston poliittisen historian laitoksen nuoret opettajat ja opiskelijat. Työväen Arkisto tuli mukaan vuonna 1986. Marjaliisa Hentilä on nykyään ITH:n hallituksen jäsen. Kylmän sodan päättymisen jälkeen järjestö on etsinyt uutta roolia, ja tällä hetkellä sen tulevaisuus näyttää epäselvältä.

IALHI:n yhteydessä toimii museosektio, mutta se ei työväenliikkeen museoihmisten mielestä tarjoa heille riittävää foorumia. Tämän vuoksi perustettiin kymmenisen vuotta sitten The International Association of Labour Museums (Worklab). Työväen keskusmuseo liittyi vuoden alussa järjestön jäseneksi.

Kansainvälinen yhteistyö on aina tärkeää. Vierailut eri maiden vastaavissa laitoksissa ja keskustelut kollegojen kanssa antavat virikkeitä omaan toimintaan. Suomalaisille on myös terveellistä nähdä, että kansainvälisessä vertailussa meillä ei ole mitään häpeämistä. Useissa asioissa olemme aivan kansainvälistä kärkeä.